Mitäs sitä leipois?

Yritän täällä kuumeisesti keksiä, mitä leipoisin lauantaisille synttärivieraille. Tekisi mieli kokeilla jotain uutta reseptiä, mutta pää lyö tyhjää... onneksi on kirjoja joista hakea inspiraatiota! ;)

Nyt painun sohvannurkkaan pläräilemään näitä leivontakirjoja, mukavaa iltaa teillekin!

Heleytystä

Oon valittanut täälläkin mun lempparin kasvorasvan loppumisesta, ja siitä etten mistään verkkokaupoistakaan oo onnistunut sitä enää löytämään. Luulin siis, että kyseisen rasvan valmistaminen on lopetettu, ja hautasin jo toivoni uudesta putelista. Kunnes, ihan sattumalta cittarissa silmiini osui tutun näköinen puteli, juuri se Lumenen heleyttävä kevytvoide jota oon kissojen ja koirien kanssa etsinyt. Jee!

Tää kasvovoide vaan on ihan parasta ainakin mun pintakuivalle sekaiholleni; just sopivan kosteuttava olematta silti liian paksu tai rasvainen.

Samalla reissulla valkkasin ostoskoriini myös Lumenen ravitsevan tehohoidon kasvoille. Tästä oon kuullut niin paljon kehuja, että viimein ajattelin testata tehon itsekin. Viimeisen parin viikon ajan mun iltarutiineihin kasvopesun jälkeen onkin kuulunut näiden tehohoitotippojen levittely kasvoille, ja oon kyllä tykästynyt tuotteeseen. Aamuisin oon käyttänyt sitten tuota kevytvoidetta, sillä tehohoidon koen liian raskaaksi meikin alle.

Mun ihoni reagoi herkästi vähän kaikkeen, joten arvaatte varmaan että myös talvi ja pakkaset aiheuttaa ongelmia. Iltaisin kasvojen pesun jälkeen kasvoja ihan kirjaimellisesti kiristää kuivuudesta, joten on ihana levittää iholle öljyistä tehohoitoa. Ihan pieni pisara riittää koko kasvoille. Mainoslauseiden lupaamasta heleydestä tai kasvojen kirkastumisesta en osaa sanoa ainakaan vielä mitään, mutta ainakin tämä tuntuu ihanalta ja kosteuttaa hyvin, sekin riittää mulle. :)

Päivän piristykset

Harmaata päivää piristää värikäs tulppaanikimppu keittiön pöydällä, ja eilen leivotut tuoreet sämpylät. Pieniä juttuja, mutta aika ihania!

Siivottiin eilen keittiön kuiva-ainekaapit, ja siinä sivussa keksittiin leipoa sämpylöitä. Sämpyläjauhoja ei ollut, joten tilanne vaati vähän soveltamista. Meiltä löytyi vehnäjauhojen lisäksi ruisjauhoja, kaurahiutaleita ja vehnäleseitä, joten laitettiin niitä kaikkia. Sämpylöistä tulikin oikein meheviä ja ne nousivat uunissa varsin pulleiksi ja pehmeiksi, joten laitetaanpa ohjekin muistiin:

Tarvitset:
5 dl maitoa
50 g hiivaa
1 rkl sokeria
1 rkl suolaa
2 dl kaurahiutaleita
0,5 dl ruisjauhoja
0,5 dl vehnäleseitä
8- 9 dl vehnäjauhoja
0,5 dl öljyä/sulatettua margariinia

Tee näin: 
Liota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää joukkoon sokeri ja suola. Sekoita mukaan kaurahiutaleet, ruisjauhot ja vehnäleseet, ja suurin osa vehnäjauhoista. Alustuksen loppuvaiheessa lisää öljyä ja jauhoja vuorotellen. Taikina saa jäädä melko pehmeäksi, jotta sämpylöistä tulee kuohkeita. Anna taikinan kohota kulhossa lämpimässä paikassa puolisen tuntia. Kohotuksen jälkeen leivo taikina sämpylöiksi, ja anna valmiiden sämpylöiden kohota vielä pellillä liinan alla noin vartti ennen paistamista. Paista 225 asteessa n. 15 min.

Taidanpa mennä nyt keittämään kupillisen teetä, ja ottaa vielä iltapalaksi yhden sämpylän... :)

What a Week!

Takana on melkoinen viikko, paljon tapahtumaa ja paljon asioita mielen päällä. Sanotaanko niin, että viikonloppu tuli enemmän kuin tarpeeseen!

Kuvien suklaarasiaan liittyen, oon huomannut että erittäin pahasta laktoosi-intoleranssistani huolimatta pystyn syömään joitakin ulkomaalaisia suklaita ilman oireita, kun suomalaiseen suklaapalaankaan en uskaltaisi koskea ilman laktaasientsyymipilleriä... ilmeisesti maidossa tai sen prosessoinnissa on eroja? Oon vaan niin vahvasti suomalaisen ruuan kannattaja, että mielelläni ostaisin aina suomalaista, mutta toki suklaan kanssa voin tehdä poikkeuksen. ;) Varsinkin, jos löydän suklaata jota pystyn syömään muutaman palan silloin tällöin ilman laktaasipillereitä tai vatsanväänteitä. :) Suklaa nimittäin on herkkujen kunkku, ja nimenomaan maitosuklaa. Onko lukijoiden joukossa laktoosi-intolerantikkoja? Ootteko huomanneet samaa ulkomaalaisten maitotuotteiden kanssa?

Tuubihuivi 100 % villaa

Mun tammikuun isoin käsityöprojektini oli iso villahuivi itselleni, jota keskeneräisenä vilautinkin jo täällä. Nyt se on ollut valmiina jo parisen viikkoa, joten olis varmaan aika esitellä se jo täälläkin. Sen verran se on vielä kesken, että tarkoitus olisi viimeistellä look vielä ompelemalla reunaan nahkainen label, mutta enpä oo saanut vielä aikaiseksi. Tai oikeastaan se on kiinni siitä etten osaa päättää että laitanko konjakinruskean labelin vai mustan, eikö oo aika naurettava dilemma. :D Kumman te laittaisitte?

Huivi on kokonaan helmineuletta, joten se näyttää molemmilta puolilta samalta. Neuloin huivista 35 cm leveän ja 144 cm pitkän, ja lopuksi ompelin huivin päistään yhteen tuubiksi. Tällä mitalla huivi menee kaulan ympäri kahdesti, joten se on todella muhkea, ja sitä myötä myös todella lämmin. :)

Puikkoina nelosen pitkät puikot, ja lanka on 100 % villaa olevaa Dropsin Karismaa. Huiville tuli painoa 370 g, ja lankaa kului seitsemän ja puoli kerää. Kun yksi kerä maksoi 2,5 €, tuli huiville materiaalikustannuksia alle kaksikymppiä... ei paha 100 % villahuivista vai mitä? :D Toki tunteja tämän tikutteluun kului lukemattomia, mutta puhtaasti materiaalikulujen valossa kannatti tehdä itse eikä ostaa valmiina. Niin, ja enhän mistään olis valmiina saanutkaan juuri tällaista. :)

Yritän saada viikonloppuna otettua tästä kuvat vielä kaulassakin, sillä eihän se näin tuolin kanssa kuvattuna näytä yhtään miltään, eikä todellinen muhkeuskaan tule ilmi. :)

Niin se vaan on, että kun itse tekee niin saa juuri sellaista kuin haluaa!

Pimp your pulla!

Meinasin jo, että en tänä vuonna tee ollenkaan laskiaispullia, mutta monen päivän pullarummutus teki tehtävänsä ja olihan sitä lopulta pakko saada laskiaispullaa. Kalevan etusivu mainosti niin isosti erilaisilla täytteillä täytettyjä laskiaispullia, eikä työpaikan kahviossakaan muusta puhuttu koko päivänä, joten työpäivän jälkeen ohjasin pyöräni K-kaupan pihaan laskiaispullat mielessä.

Lopputulos oli tässä:

Leipomaan en viitsinyt enää ryhtyä, joten tein helpomman kautta: valitsin kaupan pakastealtaasta tylsimmän näköiset vehnäpullat, voitelin ne, ripottelin päälle sokerit ja nakkasin uuniin.

Täytteiksi asettelin esille tavallista kermavaahtoa, mariannekermavaahtoa, suklaakastiketta, mantelimassaa ja kirsikkahilloa. Ja toki sitä itsetehtyä mansikkahilloakin kaapista kaivettiin, mutta vanha kurkkupurkki hillopurkkina ei täyttänyt esteettisyyskriteerejä päästäkseen kuvaan asti. ;)

Tällä mun tyylillä ehdit vieläkin tekemään laskiaispullat tälle illalle, peli ei siis oo vielä menetty jos pullat jäi leipomatta! :)

Hoitoa hiuksille

Kirjoittelin reilu vuosi sitten syväpuhdistavasta shampoosta, ja edelleen oon vahvasti sitä mieltä että sellainen pitäisi löytyä jokaisen pitkähiuksisen kylppäristä. Tykkäsin tosi paljon tuosta edellisestä Schwarzkopfin syväpuhdistavasta shampoostani, mutta koska vaihtelu virkistää, nappasin sen loputtua Stockan hyllystä kokeiluuni Moroccanoilin vastaavan putelin. Tämänkin valitsin lähinnä sillä perusteella, että se sattui olemaan tarjouksessa, ja mua on kiinnostanut kokeilla Moroccanoilin shampoita muutenkin. Aika sattuman kaupalla siis valitsin juuri tämän (vai houkutteliko putelin väri? :D).

Oon käyttänyt tätä nyt muutamia kertoja, ja täytyy sanoa että toimii ihan loistavasti. En ainakaan vielä tällä testauksella osaa sanoa, kumpi merkki on ollut parempaa, sillä molemmista oon tykännyt tosi paljon. Syväpuhdistavan shampoopesun jälkeen tukka on ihanan puhtaan ja kevyen tuntuinen, kun kaikki muotoilutuotejäämät ja vesijohtovesien metallien jämät on huuhtoutuneet hiuksista viemäriin. Mun hiustenhoitorutiineiden osaksi syväpuhdistavat shampoot on tulleet jäädäkseen!

Käytättekö te syväpuhdistavia shampoita? Mun tarvis skarpata hiusnaamioiden kanssa, niitä tulee käytettyä ihan älyttömän harvoin...

Kinkkupiiras

Tehtiin viime viikolla yhtenä kiireisenä päivänä pikainen suolainen piiras ruuaksi. Suolaiset piiraat valmistuu nopeasti, ja niihin on helppo hyödyntää vähän kaikkea kaapista löytyvää. Lisäksi ikuinen ongelma töihin otettavista eväistä on ratkaistu, sillä tämä on maistuva lounas salaatin kera. :)

Tällä kertaa piiraassa oli pohjana Sunnuntain ruisperuna- piirakkataikina, josta tykätään tosi paljon. Täytteeksi heitettiin savukinkkua kuutioina, yksi punasipuli , yksi punainen paprika, kourallinen persiljaa, suolaa, mustapippuria ja päälle munakermaseos (3 munaa ja 2 dl purkki ruokakermaa).

Onko teillä jakaa hyviä ohjeita suolaisiin piirakoihin? Mielellään testailisin uusiakin reseptejä. :)

Hyvää ystävänpäivää!

Mieheni oli ostanut mulle ystävänpäiväksi kauniita kukkia, ja itse hankin miehelle erikoiskahvia sekä suklaata. Ystävänpäivän itseistarkoitus ei ole hankkia lahjoja, mutta jotain pientä piristystä on kiva järjestää. :) Aiemmin puhuttiin myös syömään menemisestä tänään, mutta olo on sen verran flunssainen ja koko viikko on ollut ohjelmaa täynnä, että toisaalta ilta kotisohvallakin houkuttaa... Katsotaan nyt. :)

Ihanaa, iloista, sydämellistä ja rakkaudentäyteistä ystävänpäivää teille kaikille!

Pingviineille puseroita

Bongasin jotain niin ihanaa ja hellyyttävää voicen sivuilta, että oli pakko tulla jakamaan juttu teillekin. Mun suupielet ainakin kääntyi hymyyn, toivottavasti teidänkin!



Kuvan pingviinit poseeraavat upeissa puseroissaan, jotka on neulonut 109- vuotias Alfred Date. Hän on australian vanhin mies, ja hän neuloo puseroita haavoittuneille pingviineille. Kuultuaan miehen rakkaasta neulomisharrastuksesta, pyysi australialainen Phillip Islandin pingviini-säätiö Datea neulomaan öljyvahingossa haavoittuneille pingviineille puseroita vuonna 2013, eikä mies osannut kieltäytyä kunniasta.

Säätiöön hoitoon tuotaville pingviineille annetaan pusero, jotta ne pysyisivät lämpiminä. Öljy saa pingviinien höyhenet liimautumaan toisiinsa, jolloin vesi pääsee niiden alempiin höyhenkerroksiin, saaden pingviinit palelemaan. Lämmittävien puseroiden avulla jopa 96 % pingviineistä on saatu kuitenkin kuntoutettua!

Eikö oo ihanaa!? Niin hyväsydäminen vanha mies, ja suloiset pingviinit taidokkaissa puseroissaan. :) Sen lisäksi, että ajatus on aivan äärettömän kaunis, on nuo puserot myös mielettömän upeita!

Tammikuu

Ajattelin uuden vuoden kunniaksi kokeilla vähän erilaista tapaa niputtaa edellinen kuukausi yhteen; tällä kertaa teen sen kuvakollaasin muodossa. Viime vuonna tein joka kuukaudesta "kuukauden parhaat" -koonnin, mutta vaihtelu virkistää vai kuinka?

Muun muassa tätä kaikkea oli mun tammikuu 2015.

Aika paljon neulomista ja ompelua, ulkoilua, leipomista, kynttilöiden polttelua, teen litkimistä, yhden laukku-unelman toteutuminen... muun muassa sellaista mahtui mun tammikuuhuni. Tammikuussa iloitsin lisääntyvästä valoisuudesta ja muutamista aurinkoisista päivistä, ohjelmassa oli monenlaisia menoja, mutta toisaalta myös paljon kotona oleilua. Ihan mainio aloitus vuodelle!

Uusi viikko

Uusi viikko, uudet kujeet. Viikonloppuna kyläiltiin ihan urakalla; kun oltiin yökyläilyllä kahdessa eri kyläpaikassa aika kaukana kotoa. Mutta ehdittiinpä vaihtaa kuulumisia vähän pidemmän kaavan kautta! Kiitos vaan kestitsijöille ja sohvien lainaajille. Oli tosi mukava viikonloppu, näitä lisää!

Tälläkin viikolla tiedossa on vaikka mitä kivaa! Toivottavasti vaan pysyn terveenä, vaikka pieni kurkkukipu ja tukkoisuus meinaakin vaivata...

Ihanaa viikkoa!

Harmaata pintaa

Punaisen joululiinan, ja sitä edeltävän tummanharmaan liinan jälkeen kaipasin keittiöön raikkautta ja vaaleutta. Tiesin, että löytäisin haluamani jos marssisin annon kankaiden luokse, joten niin myös tein. Anttilassa iski valinnan vaikeus, mutta lopulta valitsin annon harmaan Pinta- puuvillakankaan. Kuvio on kaunis ja simppeli, muttei silti yhtään tylsä koska se on tosi eläväinen.

Meidän keittiön pöydällä on vähän pakon edestäkin pidettävä isoa liinaa, sillä pöydän pinta on jo vuosien varrella kulunut aika ikävän näköiseksi. Muuten pöytä ajaa vielä mainiosti asiansa, joten pulma on ratkaistu peittämällä pinta. ;)

Kulmat saa muuten tosi litteiksi ja siisteiksi kun viitsii tehdä viiston kulman. Ei se ole edes yhtään hankalampi tai työläämpi, kunhan silittää kulmat hyvin valmiiksi taitoksille ennen ompelemista. :)

Mä voisin kyllä ihan helposti sisustaa kotini vaikka pelkästään Annon tekstiileillä, rakastan niitä värejä ja kuoseja!

Vaahtokarkin tuoksua

Vaahtokarkin tai minttujäätelön tuoksuinen tuoksukynttilä, eikö kuulostakin ihanalta? Bongasin Kodin ykkösestä kotimaisia Puttipajan valmistamia tuoksukynttilöitä mitä herkullisimmissa tuoksuissa, ja ostinkin niitä kolmin kappalein.

Mun mukaani lähti vaahtokarkin, minttujäätelön ja lumimarjan tuoksuiset isot kynttilät. Hurmaavan ihanat tuoksut, jotka ei kuitenkaan ole liian voimakkaat.

Ja toki yhtä tärkeää kuin ihana tuoksu, on se että näiden väritkin on tosi herkulliset!

Sulkia

Ihana sulkakangas pääsi kosmetiikkapussukaksi, ja sai piristeekseen herkullisen turkoosin vetoketjun.

Tämä kosmetiikkapussukka valmistui samalla mallilla tämän aiemmin tekemäni pikkuisen pussukan kanssa, nyt vaan isommassa koossa. Pussukalla on kokoa suunnilleen 20 cm x 13 cm x 7,5 cm, ja vetoketjulla on mittaa 28 cm (lyhensin 30 cm ketjusta parisen senttiä pois niin sain sopivan). Kaunis sulkakangas on ostettu kesällä Metsolasta, ja vuorikankaana on musta yksivärinen puuvillakangas.

Pussukan sisälle tein myös sulkakankaasta kaksi taskua, joihin on helppo sujauttaa vanulaput, kynsisakset tai muu pikkutavara niin, että ne pysyvät tallessa.

Kooltaan tämä on juuri sopiva viikonloppureissulle; sisään mahtuu hyvin pesuaineet ja rasvat. Tätä kangasta on vielä lisääkin, ja kävin ostamassa myös lisää värikkäitä vetoketjuja, näitä pussukoita saattaa siis syntyä useampiakin... :) Mustavalkoiseen kankaaseen sopii niin kivasti värikäs vetoketju tuomaan vähän piristystä!