Toteutunut haave

Täällä blogissa on ollut viime aikoina vähän hiljaisempaa, sillä muussa elämässä on ollut niin paljon tapahtumaa...

Tällaista mulle kuuluu:

Ollaan ostettu oma asunto! Saatiin asunnon avaimet toissapäivänä, ja varsinainen muutto tapahtuu ylihuomenna. Viime viikot on siis mennyt asuntoasioissa, pakkaamisessa ja siivoamisessa. Taas kerran elämä on pakattu laatikoihin ja pussukoihin, mutta jospa sitten olisi jo aika asettua vähän pysyvämmille sijoilleen, kun asunto on vihdoin vuokrakämpän sijaan ihan oma. Kauan haaveiltu rivitalonpätkä odottaa meitä Oulussa. <3 Asuntolaina painaa harteilla, mutta muuten olo on kevyt ja onnellinen. Etsittiin asuntoa aktiivisesti kuukausia, mutta se kannatti, sillä meidän asuntomme on nyt juuri sellainen josta haaveilimmekin. Ihana ihana ihana! Mahtavaa päästä muuttamaan kesän edellä pois kerrostalosta, kun se oma piha odottaa... pääsen upottamaan sormet multaan ja suunnittelemaan pientä pihaa. :)

Hyvää siis kuuluu tänne, vaikkakin kiireistä! Ihanaa vappua kaikille, me skoolataankin vappusimat sitten uudessa asunnossa laatikkovuoren keskellä. :)

Herkkupuuroa

Oon löytänyt niin herkullisen puuron, etten tiennyt puuron voivan näin hyvää ollakaan! Kyseessä on Fazerin Alku Sadonkorjuupuuro, joka sisältää täysjyväkaurahiutaleita, täysjyväohrahiutaleita ja täysjyväruishiutaleita, sekä auringonkukansiemeniä, pellavansiemeniä ja kurpitsansiemeniä. Puuro on lisäaineeton, runsaskuituinen ja sille on myönnetty sydänmerkki. Ja kaiken muun hyvän lisäksi se on myös todella herkullista!

Tähän mennessä oon vuosikausia syönyt ihan perinteistä kaurapuuroa sekä neljänviljanpuuroa, mutta tässä puurossa ihastuin juuri siihen erilaisuuteen - tässä nimittäin on purtavaakin. Tekee mieli kyllä kokeilla jossain vaiheessa muitakin Fazerin Alku- sarjan puuroja, mutta tämä ainakin muutti pysyvästi meidän keittiön kaappiin. :)

Joko te ootte maistaneet Sadonkorjuupuuroa? Ja mitä te laitatte yleensä teidän puuroon? Mä syön puuroni useimmiten voisilmällä ja marjoilla tai hedelmillä, ja joskus lorautan vähän mehukeittoa viereen.

Voittopotti

Mulla kävi kyllä mainio munkki, kun voitin Madam B.C -blogin arvonnasta ison pinon rakastamiani Anna-Mari Westin kortteja. Paketissa oli yhteensä 25 korttia ja viisi magneettia, ja itseasiassa Mariko oli sujauttanut lahjakassiin yllärinä mukaan myös liimaa, koristeteippejä ja söpön mittanauhan. :) Aikamoinen pussukka siis!

Ihana paketti! Oon näistä niin iloinen. :) Kaunista ja värikästä!

Jännittävää oli myös nähdä Mariko livenä, kun hain häneltä lahjakassia. On hassua tavata livenä ihminen jonka blogia on seurannut monta vuotta, mutta Mariko oli just niin herttainen livenä kuin blogissaankin. :) Usein sitä miettii että millaisia ihmisiä siellä ruutujen takana on, mutta kovin montaa en ole päässyt livenä tapaamaan. Harmi sinänsä koska olis kyllä kiva saada kasvoja ja ääniä blogimaailman tutuille. :) Vähän harmittaa kun multa jää tälläkin kertaa väliin myös Indiedays Blog Awards joka olisi nyt viikonloppuna, olis nimittäin niin kiva päästä joskus sinne paikalle, mutta ajankohta oli tälläkin kertaa mulle mahdoton. Ehkä ensi kerralla. :)

Ihanaa viikonloppua! Täällä ainakin paistaa aurinko. :)

Sunnuntaipuuhia

Viikonloppuun mahtui äänestämistä, suunnitelmia, haaveita, teeleivän leipomista, herkkuja, lueskelua, kaappien siivoamista, vaalivalvojaisia, vitamiinitankkausta ja vähän flunssan potemista. Nyt olo onkin jo ihan mainio, joten vitamiinitankkaus ja levähtäminen oikeasti auttoivat. :) Hain myös postista siellä odottaneen Ikasyrin paketin; paketti piti sisällään tilaamaani aivan ihanaa kangasta tunikaa varten. Tekis mieli heti laittaa leikellen, mutta toisaalta en osaa päättää tekisinkö hihattoman ja hihallisen tunikan... Tätä SuttuPitsii- kangasta oon haaveillut jo niin pitkään, harmittaa kyllä ihan tosi paljon kun tilaamista pähkäillessäni turkoosi sävy oli ehditty myydä jo loppuun. Se olis ollu täydellisen ihanaa! No, onneksi harmaa on myös aina kaunis. ;)

Instasta

Mun instagramistani viime aikoina poimittua:

(pst, kuvat pystyy klikkaamaan isommiksi!) 

Instaan tulee päiviteltyä paljon sellaista, mitä blogiin ei ikinä päädy, vaikka toki siellä vilahtelee myös samoja juttuja kuin blogissakin. Pieniä hetkiä, hauskoja juttuja ja ihan vaan arkea. Jos kiinnostaa, niin mut löytää instagramista nimimerkillä @annikalevanen. Edelleen mua kiinnostaa myös teidän lukijoiden nimimerkit instassa, joten niitäkin saa vinkkailla kommenttiboksiin! :)


Viime viikko oli tosi hektinen, ja tämä päivä on mennyt vähän alkavaa flunssaa potiessa. Nyt kaikki keinot käyttöön että selättäisin tän flunssan pikavauhdilla.

Eilen töistä kotiin polkiessa mun pyörästäni lähti kettingit, pitkästä aikaa. Apu oli onneksi lähellä kun juuri parkkipaikalla kohdalleni sattui naapurifirmasta kaksi miestä, joista toinen paljastui vieläpä polkupyöräteknikoksi. Omia käsiäni en siis joutunut likaamaan, ja sainpa samalla myös muutamat hyvät vinkit pyörän korjaukseen. :D Selvispä samalla sekin mistä on kuulunut se ihme lonksutus jota oon pyöräillessä ihmetellyt jo pari viikkoa. :D

Mitäs teidän viikonloppuun?

Kaakaohetki

Yhtä lempparikaakaoistani, vaahtokarkkeja ja pirteää punavalkoista vinoraitaa - niistä syntyi kaunis ja herkullinen kaakaohetki!

Ja ennenkuin kysytte mistä tuo ihana tarjotin on, kerrottakoon että se on ystäväni kätten töitä; Anna Nygård Designin sälekaihtimista valmistettu kaunis pieni tarjotin. Juuri sopivan kokoinen siihen, että saa kannettua mukin ja herkut sohvapöydälle.

Pirteää viikkoa!

Tässä ja nyt

Kortti: Anna-Mari West

Olla onnellinen tässä ja nyt, eikä aina odottaa jotain täydennystä onneen - siinä monelle tekemistä. Niin helposti saa itsensä kiinni ajatuksesta, että sitten kun... 

Kun oikeasti täytyisi oppia nauttimaan hetkestä ja löytämään onni kaikesta mitä itsellä on nyt. Olkaa onnellisia jo tänään, älkää odottako huomiseen! Hyvää alkavaa viikkoa! 

Mätsäävät villasukat

Pariskuntien mätsääville tuulipuvuille aina naureskellaan, mutta eikös mätsäävät villasukat oo ihan hauskat? Ja ainakin niistä tunnistaa ketkä kuuluvat yhteen! ;)

Vasta kihlautuneelle mutta jo vuosia yhdessä olleelle pariskunnalle kihlalahjaksi sopi mielestäni hyvin yhteensopivat villasukat. Varsinkin, kun pariskunta asuu maalla vanhassa omakotitalossa jossa oletettavasti on kylmät lattiat. Oon tullut aika tarkaksi siitä, että annan itsetehtyjä lahjoja vain sellaisille jotka niitä osaavat arvostaa, ja uskoin näiden lahjansaajien tätä lahjaa kyllä arvostavan.

Käytännöllistä, ja sydämellä tehtyä!

Molemmat sukat on tehty samoista langoista (7 veljestä mustana, sekä 7 veljestä raita sinisävyisenä), samoilla kuvioilla mutta eri näköisiksi; miehelle vähän simppelimpää ja naiselle kirjavampaa.

Miehen sukkiin tein kuvioita vain varteen, ja jalkaterän kudoin sileää neulosta mustalla. Miehen jalankoko oli mulle vähän arvoitus, mutta ilmeisesti koko osui kutakuinkin kohdalleen.

Naisen sukat onkin jo täälläkin moneen kertaan nähdyn oman sukkamallini mukaan tehdyt. Ihan hävettää kun näiden ohje on vieläkin julkaisematta vaikka oon lupaillut sitä jo pitkään, ja ehtinyt tikutella aika monta pariakin ohjeella jo valmiiksi... Täytyisi tsempata sen asian kanssa, ja oikolukea suht valmiina odottavat ohjeet jotta saisin ne piakkoin julkaistua. :) Hassua, kun ohjeiden julkaisuun tulee aika helposti iso kynnys; ei halua julkaista mitään puolivalmista, ja sen takia ne jääkin sitten helposti roikkumaan...

Meidän pääsiäinen

Pääsiäisestä on jo muutama päivä, ja arkeen on palattu, mutta nyt vasta jaksoin käydä kaikki pääsiäisen aikana kameran muistikortille tallentuneet otokset läpi. Meidän pääsiäinen näytti muun muassa tältä:

Ulkoilua, aurinkoa, mökkeilyä, lasit skumppaa, paljon suklaamunia, pääsiäiskokko, hyvää ruokaa ja rentoa ajanviettoa perheen kanssa. Mukavaa oli!