Nostalgiaa ja punahuulia

Eilen toteutui yksi 13-vuotiaan itseni unelmista; haaveilin silloin nimittäin, että joskus vielä pääsen lempibändini keikalle. No, kyseinen bändi ei enää nykyisin ole lempibändini, ja levyt on jääneet pölyttymään hyllyyn, mutta kyllä ne biisit edelleen hyviltä korvaan kuulostaa silloin kun niitä kuulee. Ja se nostalgia! Tämän bändin levyjä on vinttikamarissa ja korvalappustereoissa luukutettu antaumuksella, ja biisit on täynnä hyviä muistoja.

Ja mikähän bändi on kyseessä? Arvaatteko?

Sehän on The Rasmus, jota fanitin aikanaan kovemmin kuin mitään muuta bändiä. Kuuntelin levyjä, kasasin leikekirjaa, nauhoitin kaikki tv-keikat, etsin netistä musavideoita ja haastatteluja, ja tilasin kännykkääni fanitekstareita, joissa bändin pojat lähettivät kuulumisiaan tekstareilla. :D Vähän kuin 2000-luvun alun twitter! ;)

Bongasin reilu kuukausi sitten mainoksen Oulun OP:n 100- vuotisjuhlakonsertista, jossa pääesiintyjänä mainostettiin The Rasmusta, ja koska lipun hinta oli vain 5 € (joka vieläpä lahjoitetaan lyhentämättömänä paikalliseen hyväntekeväisyyskohteeseen), pitihän mun liput ostaa. :)

The Rasmuksen lisäksi konsertissa esiintyi Diandra, sekä Latvialainen sellopoppia soittava Melo-M, joka muuten oli positiivinen yllätys pop/rockhitticovereineen. Kaikki sujui hyvin siihen asti, kun lauteille nousi viimeisenä illan pääesintyjä The Rasmus - ja kesken ensimmäisen biisin katkesivat sähköt. No, vika korjattiin ja keikkaa jatkettiin, kunnes toisenkin kappaleen puolivälissä ongelma toistui. Basisti Eero otti kuitenkin hyvin tilanteen haltuun, ja veti omaa showtaan vian korjauksen ajan. Eero paikkasi tilannetta päättäen vetää Suvivirren kevään kunniaksi, ja koko halli yhtyi lauluun. Tämän jälkeen Eero hauskuutti yleisöä jutuillaan, ja vedettiin koko hallin voimin vielä Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Tämä yhden miehen show oli niin yllättävä ja hauska veto, että sähköjen katkeaminen ei tainnut juuri ketään enää haitata. Varsinkaan, kun tekniikka saatiin pian pelaamaan, ja keikka hoitui loppuun ongelmitta. Oli kyllä hauska huomata, miten tuttuja kaikki biisit oli vielä näin vuosienkin jälkeen, ja kertosäkeiden sanat löytyi tuolta jostain selkärangasta edelleen.

Hauska ilta siis, ja se jatkui vielä jääkiekon katsomisella tallenteelta heti kotiin päästyämme. ;) Vähän myöhään meni siis eilinen nukkumaan meno, ja silmät meinasi viimeisessä erässä lupsua jo väkisin kiinni, kunnes Sveitsin tasoitusmaalin myötä tuli uutta jännitystä peliin. Huh, mikä peli!

Eilen muuten vietettiin Huulipunavallankumousta, joten itsekin punasin huuleni konserttiin. Kampanjassa haastettiin siis naiset punaamaan huulensa eilen 16.5, naisten sydän- ja hengitysterveyden puolesta. Osallistuitteko te huulipunavallankumoukseen?

Tänään innostuin kaivamaan The Rasmuksen levyni hyllystä, ja pyyhkimään niistä pölyt. Pistin siivoilun lomassa vanhat suosikkibiisini soimaan ja fiilistelin!

Mitäs teidän viikonloppuunne kuuluu? :)