Sivut

23. maaliskuuta 2015

Tilkkupeitto Pikku-Otolle


Ystävä sai toisen lapsensa alkuvuodesta, ja minä halusin muistaa pikkuista tilkkupeitolla. En ollut aiemmin tehnyt mitään tilkkutöitä, joten aloitin aika simppelisti isoilla neliötilkuilla, jotka myös miellyttää mun silmääni tosi paljon. Halusin peitosta raikkaan ja sisustukseen sopivan, mutta halusin silti mukaan väriä ja lapsen silmää miellyttäviä värejä ja kuvioita. Ja aika ihana siitä tulikin, vaikka itse sanonkin.







Kankaat on Annoa ja PaaPiita, molemmat mun lemppareitani. Tiesin myös vauvan äitiä miellyttävän tämäntyyppiset graafiset kuvioinnit, koska toki halusin peiton paitsi lämmittävän pikkuista Ottoa, myös miellyttävän vanhempien silmää. Valmiin peiton koko on 70 cm x 100 cm. Tilkkuja peitossa on 35 kappaletta, ja sommittelin ne täysin vapaasti sikinsokin. En halunnut mitään säännöllisyyttä tilkkujen asetteluun, vaan musta lopputulos on hauska vähän vallattomana.

Tilkkupuoli on 100 % puuvillaa, ja toisella puolella on pehmoinen ja lämmin fleece. Väliin en laittanut vanua, koska halusin peitosta vähän ohuemman. Sain kyllä aiheesta heti kommenttia yhdeltä kokeneelta ja vähän vanhemmalta tilkkuilijalta, että OIKEAT tilkkutyöt ovat aina kolmekerroksisia... Mutta samapa tuo minulle, en muutenkaan ymmärrä liian tiukkoja sääntöjä tällaisissa luovissa jutuissa. Vai mitä mieltä te ootte, kuuluuko tilkkupeittoihin aina vanukerros väliin? Musta tälleen pelkän puuvillan ja fleecen kanssa tuli tosi kiva lopputulos, lämmin mutta silti ohut.




Pähkäilin pitkään, että tikatako peitto vai ei, ja päädyin lopulta tikkamaan. Osa tämän postauksen kuvista on otettu ennen tikkausta, vaiheessa jossa olin ommellut vain kierroksen ympäri sentin päästä reunasta, ja mietin että jättäisinkö tikkaamisen siihen. Lopulta päädyin tikkamaan peittoon tikkaukset kulmittain siksakille, mikä oli mun mielestäni kivannäköinen ratkaisu myös fleecen puolelta katsottuna.


Tätä oli niin ihana tehdä, hurahdin kyllä tilkkuiluun tämän myötä sen verran, että lähipiirin vauvat tulevat varmaan jatkossakin saamaan tilkkupeittoja, ja voisihan tilkkupeiton toki surauttaa itsellekin vähän isommassa koossa olohuoneeseen! :) Tilkkuja oli tosi terapeuttista leikata, ja hauska sommitella yhteen. Tää on koukuttavaa puuhaa!

Lahjansaajakin onneksi tykkäsi tästä, tai ainakin uni maistui hyvin tämän peiton alla heti vaunuissa kaupungilla. Ja taisi äitinsäkin tykätä!

26 kommenttia:

  1. Upea peitto! Varmasti kolme kerrosta olisi tehnyt peitosta kovin tönkön? Luovuus kyllä ainakin täällä suunnalla nuupahtaa nopeasti mikäli liikaa on `sääntöjä`.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :) Joo ja kolmella kerroksella peitosta olisi ainakin tullut väkisinkin aika paksu ja muhkea, mikä on tietysti toisinaan hyväkin juttu, mutta nyt halusin tehdä vähän kevyemmän peiton.

      Ja liiat säännöt tappaa kyllä luovuuden!

      Poista
    2. Joo samaa mieltä, että A: vanu tekis tönköksi ja B. hiiteen tuommoset säädökset! ;)

      Poista
  2. Aivan ihastuttava peitto! Värit on niin mun mieleen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anniina! :) Mä kans rakastan näitä värejä!

      Poista
  3. Aivan ihanan peiton olet tehnyt! Värien ja kuosien puolesta tosi hauska, raikas ja tyylikäskin. Ja ei kai peiton tekemiseen ole vain yhtä oikeaa tapaa? Omia ideoita kannattaa aina kuunnella ja kokeilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joo ei munkaan mielestä voi olla vaan yhtä oikeaa tapaa, mutta niin mulle kommentoitiin että tilkkutöissä pitää aina olla kolme kerrosta. :) En kyllä välitä, koska mun mielestä täytyy saada olla luova ja kokeilla, mutta toki hetkeksi tuli vähän epävarma olo että teenköhän nyt ihan väärin. :)

      Poista
  4. Kaunis peitto! Miksi ihmeessä pitäisi olla vanukerros,tuosta peitosta olisi tullu tosi paksu vanun kanssa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Ja samaa mieltä, että kolmella kerroksella tästä olis tullut tosi paksu. Toki tarkoituksena sellaisellekin, mutta nyt halusin vähän ohuempaa ja keveämpää. :)

      Poista
  5. Voi että on suloinen peitto, ja mahtavat kuosit! Miulla on tuota Annon kuusipuuta keittiön verhoina :D Ja tuollainen vähän ohuempi peite on varmasti kätevämpi tähän aikaan vuodesta ja vauvan käytössä, oikea päätös miun mielestä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kuusipuu on kyllä kaunis kuosi, toimii varmasti verhoinakin! :) Ja kiitoksia, ja kiva kuulla etten ole ainoa jonka mielestä kaksi kerrosta peitossa riitti hyvin.

      Poista
  6. Upea peitto. Ja mielestäni etenkin vauvan peitto on hyvä "vain" 2-kerroksisena. Kamalaa, jos luovista jutuista viedään juuri se luovuus pois ja pitäisi aina tehdä jonkun toisen ihmisen määräämällä tavalla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jaana! Joo mä ainakin haluan tehdä käsitöitä ilon kautta, luovuudella ja oman mielen mukaan. :)

      Poista
  7. En minäkään ole tehnyt kolmea kerrosta vaan esim trikoota ja toinen puoli joustista. Toimii vauvan päälläkin sitten lämmikkeenä kun ei ole tönkkö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä! Trikoosta ja collegesta tuliskin ihana peitto myös, pehmoinen ja joustava. :)

      Poista
  8. Hieno! Nytpä tiedän mihin tuhlaan tilkkuni :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joo on kyllä kätevää kun löysin nämä tilkkutyöt, tuleepahan jatkossa tehtyä jotain pienistäkin jämätilkuista joita ihanista kankaista jää! :)

      Poista
  9. Siis miten voikaan olla noin ihana! Kylle kelpaa pienen siinä köllötellä! Osaispa itsekin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Kyllähän sä osaat kun ryhdyt vaan, ihan varmasti! :) Mullakin oli kynnys kokeilla tilkkutöitä kun tuntui että ne on niin vaikeita ja niiden kanssa täytyy olla niin tarkkana, mutta pöh ei se ollutkaan vaikeaa kun vaan ryhtyi. :)

      Poista
  10. Niin ihana! Siis täydellinen tilkkupeitto. Ei kauniimpaa löydy. <3 Täydellisen ihanat kankaat olet löytänyt tähän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ohhoh, kauniisti sanottu! Kiitos NorppaStiina! :) Nuo kankaat on kyllä niin ihanat. <3

      Poista