Lähimakuja Suomi 100 -juhlamenussa

Yhteistyössä S-ryhmän ravintolat / Raflaamo

Pääsimme miehen kanssa reilu viikko sitten herkuttelemaan Oululaiseen Frans&Camilleen Suomi 100 - juhlamenun merkeissä S-ryhmän kutsumana. Tämä kolmen ruokalajin illallinen tuli meille tosi hyvään saumaan, sillä päästiin satavuotiaan Suomen lisäksi juhlistamaan myös meidän kihlapäiväämme (kahdeksan vuotta jo!), ja mun uutta työpaikkaani. :)

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi luotu juhlamenu on saatavilla 1.10.-31.12.2017 valituissa S-ryhmän ravintoloissa (lista ravintoloista löytyy täältä), ja menu kustantaa 39,90€/44,90€ (edullisempi hinta siis S-etukortilla). Lisäksi menun kylkeen on valittavissa erilaisia juomapaketteja, jotka on sovitettu menuun ja juhlavuoden arvoihin sopiviksi. Vinkkinä, että juomapaketin sai muuten pyydettyä myös alkoholittomana. :) Me oltiin liikenteessä autolla, joten mun juomat tehtiin alkoholittomina, ja pääruuankin kanssa tarjoiltiin hyvää alkoholitonta valkoviiniä. Suosittelen siis ottamaan menun kylkeen juomapaketin, sillä kyllähän nuo tarkoin valitut juomat täydensivät kivasti menun, myös alkoholittomana.

Juhlamenu on suunniteltu luonnollisesti perinteisten suomalaisten raaka-aineiden ympärille, ja se keskittyy eettisesti ja ympäristövastuullisesti tuotettuihin lähimakuihin, joista voit lukea lisää täältä. Kotimaisen ruuan tuottajien tyttärenä olen tietysti aina ollut kiinnostunut ruokani alkuperästä, ja suosinut kotimaista aina sen ollessa mahdollista. Niinpä musta oli tosi kiva tietää että kuha lautasellani oli peräisin Imatralta, ohra suomalaisilta pelloilta ja tatit Suomen metsistä.

Illallinen aloitettiin glögillä, jota saimme nauttia odotellessamme alkuruokaa. Glögi oli musta yllättävä, mutta tosi hyvä valinta juomamenun alkujuomaksi. Mähän rakastan glögiä, ja sitä kuluukin litrakaupalla jo paljon ennen joulua. Mun glögikauteni onkin nyt sitten virallisesti avattu! Ehkä piakkoin sitä voisi ostaa jo kotiinkin. :)

Alkuruokana herkuteltiin kirjolohitartarilla ja siianmädillä. Annoksessa oli myös suolaheinää Nousiaisista ja perinteikästä Maalahden limppua Vaasasta. Alkuruuan kanssa kilisteltiin shampanjalla, ja sitä halusin itsekin maistaa kulauksen vaikka muuten olinkin alkoholittomalla linjalla, sillä en muista olinko koskaan aiemmin maistanut shampanjaa.

Pääruokavaihtoehtoina oli paistettua kuhaa tai kotimaisesta karitsan jauhelihasta tehty pannupihvi. Me miehen kanssa kumpikin päädyttiin kuhaan, ja oltiin kyllä annoksiimme tyytyväisiä. Kuha oli Imatralta, ja sen kyljessä tarjoiltiin kotimaista ohraa, tatteja ja herneitä. Minä pallottelin noiden kahden pääruuan välillä aika pitkään, koska karitsaakin olisi tehnyt mieli maistaa, mutta lopulta päädyin samaan annokseen miehen kanssa välttääkseni annoskateuden. ;D

Jälkiruuaksi tarjoiltiin mustikkajäädykettä, vadelmia, mustikoita ja kukkia Kotipellon puutarhalta. Jälkiruoka oli kyllä suussasulavan ihanaa! Tosi raikasta ja herkullista, olisin voinut syödä sitä vähän enemmänkin. ;D

Erityiskiitos myös siitä, että koko menu oli laktoositon - se ei tosiaankaan ole itsestäänselvyys vaan tosi usein oon ravintoloissa pulassa, kun listalta ei löydy mitään minulle sopivaa syötävää. Muutenkin mun kokemukseni mukaan S-ryhmän ravintoloissa on tosi hyvin otettu huomioon erityisruokavaliot, ja myös ilmoitettu ne ruokalistoissa, jolloin valitseminen ja sopivan annoksen löytäminen on helppoa.

Tämä Suomi 100- juhlamenu oli tosiaan varsin suomalainen ja perinteinenkin, mutta tarjoili silti uusia ja erilaisia makuyhdistelmiä, mikä oli tosi kiva juttu! Menu oli täyttävä, muttei liian raskas - me tykättiin kyllä! :)

Merinosetti pikkuiselle

Tämä kuvien merinovillainen setti meni vauvalahjaksi kaverin vauvalle. Sain jo kuviakin näistä käyttäjänsä yllä, ja söpöltä näytti - varsinkin se käyttäjä itse! :)

Koko setti on neulottu Drops Baby Merinosta, jonka sävy on lilaan taittava haalea vaaleanpunainen. Tykkään tuosta langasta tosi paljon, se on pehmeää ja lämmittävää eikä kutita kyllä tippaakaan.

Myssy on perinteinen siksak-malli, ja se on neulottu tällä ohjeella. Kudoin aikanaan Juliukselle vauva-ajaksi kaksikin myssyä samalla mallilla, ja ne oli ihan meidän lemppareita.

Lapaset on neulottu varsi junasukkia mukaillen 40 silmukalla ja teräosa sileällä neuleella 32 silmukalla. Sukat puolestaan on neulottu Lise-Loten sukkaohjetta mukaillen. Tuo Lise-Loten sukkien mallineule on kyllä kaunis, ja helppo! Suosittelen kokeilemaan. :)

Näitä vauvan settejä on tosi kiva neuloa, ja valmistakin tulee suht nopeasti. :)

Päiväkotisukkia

Meidän pojalla oli aika akuutti villasukkatarve, kun kaikki aiemmin neulomani sukat alkoi jo olla liian pieniä. Nyt ennen päiväkodin aloitusta otin puikoille pikaisesti parit uudet sukat, kun päiväkotiinkin tarvitsee villasukkia ja varavillasukkia.

Perusvillasukat taaperolle

Ohje: Omasta päästä, 44 silmukalla.

Lanka: Adlibris Baby Merino, 100% Superwash merino

Puikot: Sukkapuikot nro 3,25 

Langan menekki: 30 g/sukat. Tein kahdella värillä, joten kahdesta 50 g kerästä jäi lankaa vielä yksiin samankokoisiin sukkiin. :)

Tämä lanka oli kyllä positivinen yllätys, mukavan pehmeää ja laadukkaan tuntoista, ja samalla edullista. En sitten kestävyydestä vielä tiedä kun nämä on vasta menossa käyttöön, katsotaan sitä sitten muutaman viikon päästä... :D Mutta muuten ainakin vaikuttaa hyvältä jos vaan kestävät käyttöä. Varsinaista villasukkalankaahan tämä ei ole, mutta testataan jos taaperolla kestäisi. :)

Sweet things 8 vuotta + arvonta!

Yhteistyössä Nuppu Print Company 

Nuppu Print lahjoitti mulle blogiini arvottavaksi ihania paperituotteita, ja ajattelin blogisynttäreiden (jo kahdeksan vuotta!) kunniaksi vielä lisätä itse vähän extraa joukkoon... :)

Arvon siis kaikkien osallistuneiden kesken kaksi palkintoa.

Palkinto nro 1. = Maailman tärkeimmät muistiinpanot - muistikirja, kolme Nuppu Printin postikorttia, sekä ompelemani pipo. Saat valita, ompelenko pipon Vesi- vai Uni- kuosista, ja lapsen vai aikuisen koossa! :) Huomaathan, että kuosin kohdistus pipoon on satunnainen.

Palkinto nro 2. = Nuppu Printin Sydäntalvi tatuointikuva-arkki, sekä kaksi Nuppu Printin postikorttia.


Arvonnan säännöt:
- Osallistut arvontaan kommentoimalla tähän postaukseen, kummasta kankaasta (Vesi- vai Uni- trikoo) haluaisit pipon ommeltavan, ja kenelle se tulisi. Muista jättää kommenttiin myös sähköpostiosoitteesi.
- Aikaa osallistua arvontaan on sunnuntaihin 15.10.2017 klo 23.55 asti.

Onnea arvontaan! :)

EDIT. ARVONTA ON PÄÄTTYNYT! :) KIITOS OSALLISTUNEILLE JA ONNEA VOITTANEILLE!

Unessa & Vedessä

Yhteistyössä Nuppu Print Company 

Sain Nuppu Printiltä upeita Vesi ja Uni - luomutrikoita testattavakseni heti niiden ilmestyttyä alkusyksystä, mutta kiireinen syksy vei mukanaan enkä heti ehtinyt ompeluhommiin - nyt vihdoin mulla olis esitellä valmiita ompeluksia näistä kauniista kankaista. :)

Uni-trikoosta syntyi body pojalleni ja mekko itselleni, ja Vesi-trikoosta olen tähän mennessä tehnyt paidan pojalleni, mutta suunnitelmissa olis tehdä siitä myös housut. Näissä kankaissa on tosi iso raportti, joten vaikka samasta kankaasta tekisi monta paitaa niin jokainen olisi taatusti erilainen, riippuen siitä miten kuosi sattuu osumaan. :)

Nämä Vesi- ja Uni - kuosit kuuluvat Nuppu Printin Yö-mallistoon, josta Nupun tarina sai alkunsa. Kuosit pohjautuvat Satu Kontisen kuvittamiin erityisesti lapsille suunnattuihin tietokirjoihin, joista ensimmäinen; Yö- kirja on valittukin yhdeksi vuoden 2016 kauneimmista kirjoista. Eikä ihme - sillä niin upeita, yksityiskohtaisia ja kauniita nuo kuvitukset ovat!

Juliuksen paita on tehty PaaPiin kaavakirjan Myyry-paidan kaavalla, ja bodyssa on kaavana Hedgehog (OB 4/2016) muokattuna. Oma mekkoni on myöskin PaaPiin kaavakirjasta; Flora-mekko pienin muokkauksin. Tosi kiva kaava tuo Flora, näitä tulee tehtyä taatusti lisääkin! :)

Nuppu Printin kankaita aiemminkin tilanneena oon kiinnittänyt huomiota kauniiseen kankaiden paketointiin; kankaat on kääritty silkkipaperiin ja vieläpä vyötetty kauniilla vyötteellä paketiksi. Tuollaista kangaspakettia avatessa tulee sellainen olo kuin lahjaa avaisi, vaikka ihan itse olisi kankaat itselleen tilannut.

Mä olen muuten alunperin löytänyt Nuppu Printin paperituotteiden kautta. Muistan nähneeni näitä kauniita vihkoja jossain blogissa, ja metsästäneeni niitä sitten läpi internettiä myöhemmin, kun en muistanut yrityksen nimeä - kauniit kuosit olivat kylläkin piirtyneet mieleeni. Sittemmin löysin myös Nuppu Printin kankaat, ja ne ovat kyllä toinen toistaan upeampia!

Viime viikolla blogini tuli muuten kahdeksan vuoden ikään, eikö olis taas aika järjestää sen kunniaksi pieni arvonta? ;) Vinkkinä, että arvonta liittyy vahvasti tähän postaukseen, ja se on tulossa blogiin huomenna - pysykäähän kuulolla! :)

Syksyn uusista tuulista

Oon kertonutkin, että mun viimeiset viikot on olleet aikamoista haipakkaa. Tähän syksyyn on mahtunut monenlaista käännettä, mutta loppupeleissä asiat on kääntyneet parhain päin. Unelmat käy toteen, työkuviot loksahtelee paikoilleen paremmin kuin olisin osannut kuvitella tai toivoa. Paljon uutta edessä, mutta ihan mielettömän siistiä!

Keväällähän multa lähti työpaikka alta (hoitovapaalla ollessani) konkurssin vuoksi, ja vaikka mun alunperinkin oli tarkoitus olla hoitamassa poikaa kotona ainakin tähän syksyyn asti - on välillä ollut aika epätoivoinenkin olo sen suhteen, kun odottamassa ei oo ollutkaan työpaikkaa johon palata. Mun alan työpaikkoja ei muutenkaan ole kovin usein tai laajalti tarjolla, joten mielessä on ehtinyt käydä monenlaista ajatusta kevään jälkeen. Tulevaisuus on ollut yksi suuri kysymysmerkki, ja vaikka rakastinkin sitä, että sain hoitaa poikaani kotona, on epätietoisuus tulevasta stressannut mua tosi paljon.

Niinpä oonkin ollut haljeta riemusta siitä asti, kun kädenpuristuksella sinetöitiin mun uusi työpaikkani vähän aikaa sitten. Mulla kävi ihan uskomaton tuuri, kun sain ihan unelmaduunin - työpaikasta josta mulla on jo nyt sellainen fiilis että sinne on taatusti kiva mennä joka aamu. Taas jälleen kerran on tullut todettua, että asioilla on tapana järjestyä.

Työkuvioista joku ehkä osaakin päätellä, että meidän poika on myös aloittamassa päivähoidon. Päiväkotipaikka oli kiven alla, ja meitä jo varoiteltiin että sen saaminen viivästynee, ja että hoitopaikka tuskin järjestyy meidän asuinalueen läheltä. Mutta senkin kanssa kävi lopulta paremmin kuin hyvin - ja hyvällä tuurilla saatiin lopulta pojalle paikka suht läheltä ja vieläpä tosi kivan oloisesta pienestä päiväkodista. Ollaan käyty tutustumassa päiväkotiin (ja hakemassa sieltä pojalle heti ensimmäinen tauti - enterorokko...), ja tosi kivalta paikalta vaikuttaa. Uskon, että siellä meidän pojasta pidetään hyvää huolta, ja että poikakin tulee siellä viihtymään. Tosi hyvä juttu on myös se, että poika pystyy aloittamaan päiväkotitaipaleensa vähän kevennetysti, itse teen siis alkuun vajaata työviikkoa joten poikakin pääsee totuttelemaan uuteen arkeen vähän pehmeämmin. :)

Oon ihan superinnoissani töistäni ja sormet syyhyää jo sorvin ääreen, mutta toki samalla vähän rintaa puristaa laittaa tuo pieni poika päivähoitoon koska se on meille uusi tilanne, mutta tiedän että mun rintaa puristais laskea poika päivähoitoon kolmevuotiaanakin... :D Ja tiedän kyllä että meidän pieni reipas poika tulee kyllä varmasti viihtymäänkin hoidossa sillä onhan siellä kavereita ja uusia leluja, ja iso piha täynnä virikkeitä. Uskon myös, että loppupeleissä tämä tekee hyvää meille kaikille. Minä pääsen tekemään työtä jota rakastan, mutta samalla saan myös viettää osan viikosta poikaa edelleen kotona hoitaen - ja poika puolestaan saa nauttia sekä kotihoidosta että päiväkotipäivistä.

Meillä on siis melkoinen muutosten syksy, mutta uskon että kaikki tulee menemään hyvin. :) Varmasti päiväkodin aloitukseen kuuluu haastaviakin juttuja, mutta sellaista se on. En ole pitkään aikaan kirjoitellut tänne oikein mitään kuulumisia, koska tähän syksyyn on mahtunut tosiaan niin monenlaista käännettä - mutta niin se vain on, että taas kerran saan kirjoittaa tänne, että asiat järjestyy. :)

Mitä teille kuuluu?

Sielulintu

Nyt vihdoin mun suuri kangasrakkauteni Verson Puodin Sielulintu pääsi tunikaksi itselleni. Tämä on vaan niin upea kangas, että oikeaa kaavaa piti miettiä aika kauan. Päädyin sitten tekemään hihattoman tunikan Ommellisen mekkokaavaa pohjana käyttäen. Helmaa on lyhennetty reilusti, ja se on edestä lyhyempi kuin takaa.

Täytyis tehdä itselleni lisääkin tällaisia hihattomia tai lyhythihaisia tunikoita, koska tykkään käyttää syksyisin ja talvisin neuletakkeja. Taidanpa siis tietää mitä teen seuraavaksi keltaisesta Sielulinnusta... :)