Nimipikkuleivät

Edelliseen postaukseen jatkeeksi Samuelin kastejuhlien tarjoiluista halusin vielä julkaista paremmat kuvat tekemistäni nimikekseistä.

Pohjana kekseissä on Kinuskikissan tällä ohjeella leivotut pikkuleivät, joissa maistuu kivasti kaneli. Päälliset puolestaan on vaahtokarkinmakuista massaa, jonka värjäsin pastavärillä marmoroidun minttuiseksi. Kiinnitin vaahtokarkkimassan keksiin sokerikuorrutteella, ja painoin jokaiseen keksin pojan etunimen.

Nämä oli muuten Juliuksen lempparitarjottava pikkuveljen kastejuhlissa, ja isoveli osasikin käyttää tilanteen hyödykseen ja pyytää yhtä keksiä useammalta vieraalta. Ja tokihan jokainen täti ja mummu nyt yhden keksin antoi. ;D Ovela pieni herkkusuu!

Kastejuhlien tarjoilut

Meinasin ensin tehdä Samuelin syyskussa vietetyistä kastejuhlista yhden postauksen kaikkine kuvineen ja juttuineen. mutta ei mulla ole aikaa koostaa sellaista. :D Totesin, että helpompaa taitaa olla pilkkoa juhlat osiin ja julkaista niitä sitä mukaa kun ehdin kirjoittelemaan ja käsittelemään kuvia.

Aloitetaan kastejuhlien tarjoiluista. :)

Samuelin kastejuhlia vietettiin meillä kotona kuukausi sitten, syyskuun puolivälin lauantaina. Halusin tehdä tarjoilut itse, joten suunnittelin leivonnaiset niin että suurimman osan pystyin tekemään jo etukäteen pakasteeseen.

Äiti halusi auttaa leipomisessa, joten hän tekikin vaniljakierrepullat ja suolaiset oliivijuustokierteet, ja mies teki suolaiseksi lämpimän tacopiirakan. Loput leivonnaiset leivoin minä. Toki konvehdit ostettiin valmiina, ja myös coctailpiirakat olivat esipaistettuja valmiita piirakoita.

Tarjolla oli siis seuraavaa:

- Täytekakku, vaalean kakkupohjan välissä vadelmamousse sekä kinuskimousse

- Minttusuklaarahkakakku

- Jäälauttaleivokset

- Marengit

- Vaaleat nimipikkuleivät

- Vaniljakierrepullat 

- Konvehdit

- Tacopiirakka, joka tarjoiltiin lämpimänä

- Tomaattimuffinit

- Oliivijuustokierteet

- Coctailpiirakat & savuporotahna

Mulla oli pari ehdotonta juttua joihin halusin panostaa tarjoiluissa; täytekakku on aina se yksi tärkein, ja sen lisäksi halusin värkätä Samuelin kastejuhliin nimikoidut pikkuleivät. Myös suolaisiin haluttiin panostaa, sillä suurin osa vieraista tuli useamman sadan kilometrin päästä, joten oletettavaa oli että suolaiset, täyttävämmät tarjottavat maistuvat.

Täytekakku oli tosiaan vaalea 5 munan kakkupohja, ja välissä oli vadelmamousse sekä kinuskimousse paksuina kerroksina. Kakun päällystin elintarvikevärillä värjäämälläni kreemillä (jossa oli siis kermavaahtoa ja vaniljakreemijauhetta). Kakun koristelussa päätin että tällä kertaa vähemmän on enemmän, ja koristelin kakun pelkästään tekemälläni nimilaatalla sekä aidoilla kukilla. Nimilaatan kakun päälle laitoin vasta juuri ennen tarjoilua, sillä nimi pidettiin kaikilta läheisiltä salassa kasteeseen asti. :)

Jäälauttaleivosten ohjeen löysin täältä, ja vaaleiden pikkuleipien ohje on tämä, jossa taikinassa maistuu mukavasti kaneli. Minttusuklaarahkakakku oli tällä omalla ohjeellani muuten tehty, mutta pohjan tein tällä kertaa Oreoista. Tomaattimuffinsit puolestaan on tehty tällä ohjeella.







Sellaiset tarjoilut meillä. :) Väriteemakin varmaan tuli kuvista jo selväksi, mutta se oli minttua, valkoista ja ripaus kultaa. Noista kuvissa vilahtavista persikkaisista käsin maalatuista kahvikupeista täytyy vielä sanoa sen verran, että ne ovat mun aarteeni - rakkaan mummuni mulle lahjaksi maalaama kahviastiasto. Mummu maalasi kaikille lapsenlapsilleen rippilahjaksi tai ylioppilaslahjaksi oman astiaston, johon kukin sai valita värin itse. Ja meitä lapsenlapsia on 11! Oman astiastoni värin valitsin jo vuosia ennen rippipäivääni, olin varmaan jotain kymmenen silloin, ja muistan harkinneeni pitkään sinisen ja persikkaisen välillä. Onneksi päädyin persikkaiseen sillä se on paljon ajattomampi väri.

Tämä astiasto on mulle tosi tärkeä kuten oli mummukin, ja koen että tämän astiaston kautta mummu on tavallaan mukana kaikissa meidän perheen tärkeissä juhlissa - joten haluan käyttää sitä aina juhlissa. :) Valkoista teemaa ja mummun maalaama astiasto, ne ovat yhdistettynä meidän juhla-astiamme.

Opi suunnittelemaan itse neuleita #miundesign- kirjan avulla

Kirja saatu arvostelukappaleena Gummerus kustantamolta

Miia Laakson syksyn uutuuskirja #miundesign  - Ideoi, suunnittele, neulo ja virkkaa on vähän erilainen käsityökirja. Sen sijaan että kirja olisi pullollaan valmiita ohjeita, tämä kirja opastaa suunnittelemaan itse neuleensa.

Kirjan jokaisen luvun aiheena on yhden neule- tai virkkuutyön suunnittelu ja toteutus. Kirja antaa ohjeita suunnitella neuleen itse, mutta sen lisäksi jokaisen luvun lopussa on myös valmiita ohjeita. Kirja etenee helpoimmasta vaikeimpaan, aloittaen myssystä ja johtaen aina neulepuseroihin asti.

Tähän kirjaan on aloittelevankin käsityöntekijän helppo tarttua, sillä kirja opastaa selkein kuvasarjoin tekniikoita, käy läpi neuleohjeiden lyhenteitä ja sanastoa, sekä opastaa lukemaan neulekaavioita ja muokkaamaan neuleiden kokoa. Kirja ei silti ole pelkästään tekniikkaopus, vaan kokenutkin neuloja löytää siitä uutta inspiraatiota esimerkiksi erilaisista neulepinnoista.

Tykkään myös kirjan yleisilmeestä, joka on tosi selkeä ja kaunis. Ohjeet on jaoteltu todella selkeästi ja ne ovat yksityiskohtaisia. Yritin katsoa kirjaa sellaisen lukijan silmin jolle neule- ja virkkaustyöt eivät olisi yhtä tuttuja kuin minulle, ja uskoisin että tässä kirjassa asiat onnistutaan esittämään riittävän selkeästi myös oikeasti aloittelijoille. Uskallan siis suositella tarttumaan tähän kirjaan mikäli neulominen ja virkkaaminen kiinnostaisivat, mutta aloittaminen tuntuu jostain syystä hankalalta tai haastavalta. Tämän kirjan kanssa kynnys aloittaa on mukavan matala. :) Suosittelen myös tutustumaan tähän kirjaan, mikäli omien neuleiden suunnittelu kiinnostaa - tästä saa siihen hyviä vinkkejä.

Oletteko te käsityöntekijöinä enemmän valmiiden ohjeiden mukaan tekijöitä, vai itse suunnittelijoita? Minä olen ehdottomasti enemmän soveltaja ja suunnittelija; mutta toki välillä on myös mukava tehdä suoraan ohjeista - kun joku toinen on tehnyt valmiiksi suunnittelutyön ja laskenut kavennukset ja silmukkamäärät valmiiksi. :)

Just sopivia pöksyjä

Ompelin kaverin tyttövauvalle lahjaksi parit pöksyt koossa 68. Kaavana hyväksi havaitsemani Jujunan Niklas- pöksyt, ja ihanan hempeät kankaat Verson Puodilta. :)

Olipas kiva ommella vaihteeksi jotain näin hempeistä ja tyttömäisistä kankaista. :)

Milloinhan ehtisin ompelemaan taas omillekin pojille vaatetta... :D Kumpikin kasvaa niin kohisten, että saisi kyllä kiireen vilkkaa aloittaa perusvaatteiden ompelun molemmille. Juliuksella jo nilkat ja napa vilkkuu kesällä ompelemistani vaatteista, hän on isoveljeksi tultuaan ottanut taas kunnon kasvupyrähdyksen. Samuelille en ole myöskään ehtinyt ompelemaan vielä yhtään mitään seuraavassa koossa, ja poika on hujahtanut ekan kahden elinkuukautensa aikana pituutta huimat kymmenen senttiä. :D Sanomattakin varmaan selvää että ennen syntymäänsä ompelemani vaatteet on jo joko liian pieniä, tai vähintäänkin juuri sopivia just nyt. Täytyy varmaan merkata ensi viikolle kalenteriin yksi ompeluilta, niin sille ehkä oikeasti järjestyy aikaa. :D