Snickers-muffineita työkavereille

Lopetin työt vanhassa työpaikassani vaateliikkeessä, jossa olen työskennellyt koulun ohella viikonloppuja ja iltoja sekä kaksi edellistä kesää. Oon viihtyny siellä tosi hyvin; työkaverit on mahtavia ja työ on ollut mukavaa, vaikkakin kiireistä. :) Nyt kuitenkin tuli sellainen tilanne että toisesta vaateliikkeestä tarjottiin parempaa sopimusta, joten edessä on nyt työpaikan vaihdos. :) Vähän haikealta tuntuu työpaikan vaihtaminen, vaikka ihan oma päätökseni onkin, ja vaikka innolla odotankin uutta työtä. :) Vanhassa työpaikassani ei välttämättä olisi ollut ensi kesälle tarjota niin hyvin tunteja kuin nyt tuolla uudessa paikassa saan tehdä, ja opiskelijalle kaikki roposet on tärkeitä. :) Ja tottakai uudenlainen työkokemus on plussaa. Vanha työpaikkani on nuortenvaateketju, jossa asiakkaita ei palvella henkilökohtaisesti, mutta uusi työpaikka on naisten ja miesten klassisella osastolla, jossa asiakkaat palvellaan alusta loppuun. :)

Tykkään asiakaspalvelutyöstä, ja vanhassa paikassa oon vähän harmitellutkin sitä että asiakkaisiin saa kontaktin käytännössä vain kassalla, joten innolla odotan tuota henkilökohtaista palvelua. :) Vaikka tottakai myös jännittää! Loppuviikolla olis ensimmäiset työvuorot uudessa paikassa.

Vanhaan työpaikkaan leivoin työkavereille läksiäisiksi Snickers-muffineita Marien ohjeella. Näistä tuli kyllä hyviä! Ihan hyvä varmaan että itse kärsi syödä vaan pari, loput meni työpaikalle. ;) Kortinkin tein, mutta siihen ei ollut kauheasti aikaa panostaa joten aika simppelihän siitä tuli. :)

Näitä tulee kyllä ihan varmasti tehtyä uudestaankin! Itsehän oon niin perso suklaalle että yleensä mitä suklaisempi leivos, sen parempi! ;)

Posti toi

Tänään tuli kyllä mieluista ja odotettua postia! :) Viimeviikkoisen nettikirjakaupassa sekoamiseni tulos eli tällainen läjä kirjoja odotti postissa.

Päivi Talvenmaan Tekstiilit ja ympäristö, Pam Allenin & Ann Buddin Wrap Style ja Yoshiko Tsukiorin Ihanat mekot ja tunikat. :) Päivi Talvenmaan kirja on lähinnä koulujuttuja varten, ja nuo muut kaksi taas lähinnä vapaa-aikaa varten. :P

Wrap Style ja Ihanat mekot ja tunikat on molemmat olleet haavelistalla jo pitkään koska molemmissa on paljon ihania ohjeita, mutta en ole raaskinut niitä kotiuttaa korkeahkojen hintojen takia. Nyt nämä oli molemmat n. 15 € Adlibriksessä, joten eihän noilla hinnoilla enää voinut muuta kuin klikata ne ostoskoriin. ;)

Rakastan kirjoja ja kirjojen omistamista, mielestäni ei ole sama asia lainata kirjastosta kuin omistaa kirja. Omat kirjat ovat minulle aarteita ja jotenkin arvokkaita. Tokikaan en silti pysty opiskelijan varoilla ostamaan juurikaan kirjoja vaan pakon sanelemana joudun tyytymään lähinnä kellastuneisiin laina-opuksiin, mutta kaikkein mieluiten omistaisin kaikki ihanuudet omassa hyllyssäni. :) Tämä koskee kaikkia muitakin kirjoja, mutta käsityö- ja muotikirjat ovat sitten niitä poikkeuksia joihin välillä raaskin ropojani sijoittaa. ;) Näitähän voi aina perustella opiskeluilla ja sillä että tarvitsee alan kirjallisuutta! :D

Hyvät kirjat luen uudelleen ja uudelleen, ja käsityö- ja muotikirjojani selailen varmasti kunnes sivut irtoilevat. Hassua sinänsä että vaikka hyvästä kirjasta irtoaa varmasti iloa pidemmäksi aikaa kuin jostain paidasta, laitan paljon helpommin kaksikymppisen siihen paitaan kuin kirjaan.

En edes omista vielä kovin paljoa käsityö- ja muotikirjoja. Kokoelma kuitenkin kasvaa hitaasti mutta varmasti. :)

Pakkasta vastaan

Nyt sitten kuvia siitä siskolle tekemästäni piposta. :) Tällä pitäis siskon tarjeta kylmemmilläkin säillä!

Malli: Oma

Puikot: Sukkapuikot nro 6,0 ja lyhyet pyöröpuikot nro 6,0

Lanka: Pinkki 7 veljestä kaksinkertaisena

Hassu sattuma oli että kun olin saanut pipon valmiiksi, tipahti uusin Suuri Käsityölehti postilaatikkoon sivuillaan ohje vähän samantyppiseen palmikkopipoon. :D

Tähän pipoon tein siis ensimmäiset palmikkoni, ja hämmästyin niiden helppoutta! :) Innostuin, ja nyt on puikoilla lähes valmiina jotain muutakin palmikkoista..

Runebergintortut

Ne onnistui! :D
Runebergintortut siis. Leivoin niitä nyt toista kertaa elämässäni, ja hyviä tuli. :)

En tykkää kaupan Runebergintortuista kun ne ovat usein jotenkin kuivakoita ja mauttomia, mutta netin syövereistä kaivamani Runebergintorttu-ohje omin sovelluksin oli oikein mainio. :)

En muista mistä tämä ohje on, kun se on jo vuosi sitten printattu. Mutta tässäpä tämä muokattuna:

n. 12 kpl

3 munaa

1,5 dl sokeria

1,5 dl vehnäjauhoja

1,5 dl korppujauhoja

1 dl mantelirouhetta

1 tl vaniljasokeria

1,5 tl leivinjauhetta

1 dl kermaviiliä

1 tl manteliuutetta

100 g pullomargariinia

päälle vadelmahilloa ja sokerikuorrutetta

Munat ja sokeri vatkataan vaahdoksi. Lisätään joukkoon kuivat aineet (kuivat mausteet kannattaa sekoittaa ensin jauhoihin). Sekoita joukkoon lopuksi sula rasva ja kermaviili.

Jaetaan tasainen taikina muffinsivuokiin ja paistetaan 200 asteessa uunin keskiosassa n. 15 minuuttia. Jäähtyneiden torttujen päälle laitetaan nokare hilloa ja koristellaan sokerivesikuorrutuksella hillon ympäriltä.

Ohjetta on muokattu omaan makuun sopivaksi; korvasin alkuperäisen ohjeen piparinmurut mantelirouheella, vähensin manteliuutteen määrän puoleen ja jätin kostutuksen kokonaan pois. (Alkuperäisohjeessa valmiit tortut oli kostutettu sokerivedellä ja vadelmamehulla/punssilla).

Oli helppoja ja nopeita tehdä, ja hyviä tuli. :)

Ei tullut paitaa mutta tulisiko liivi? :D

Tämä neule on ollut puikoilla kau-an. :D Ja nyt se on maannut valmiinakin jo pari kuukautta kaapissa ja käyttökertoja on kertynyt pyöreät nolla. Jotenkin miellän tämän niin kevät-kesä -neuleeksi ettei vielä ole tehnyt mieli pukea tätä päälle, mutta ehkä tässä kun aurinkoa alkaa enemmän näkyä niin rohkenee taas pukeutua vihreäänkin. :D

Tämä neule on sarjassamme "Keskenkaiken vaihtuneet visiot." :D Tästä piti tulla paita/liivi jossa nuo lärpäkkeet ommellaan lyhyeltä matkalta edestä päällekkäin ja alareunaan tulee vielä kymmensenttinen resori. Tein resorin ja neulasin kappaleet yhteen ennen ompelua, mutta jotenkin neule ei näyttänytkään kivalta niin. Päätin että se onkin kivempi jos sen jättää avoimeksi ja sitä voi käyttää joko roikkuvana liivinä tai kiinnittää tuosta edestä rintaneulalla tai hakaneulalla. :)

Malli: Oma, (visio taannoisesta Moda-lehdestä)

Lanka: Novita Bambu vihreä (menekki muistaakseni 5 kerää?)

Puikot: 2 tai 2.5, en muista tätäkään varmasti. :D

Idea malliin lähti joskus Modassa olleesta neuleliivistä, mutta vaihdoin puikkojen koon pienempään ja langan ohuempaan koska halusin ohuen kevätneuleen, joten tietysti mitkään silmukkamäärät ei täsmänneet, ja lopulta tein muitakin muutoksia eli malli on käytännössä omasta päästä neulottu. :D

Tämän neuleen valmistuminen oli kyllä tuskallisen hidas prosessi. :D Bambu on ihanan pehmoista lankaa, mutta aika liukasta neuloa. Ja pienillä puikoilla tämä eteni kyllä todella hitaasti. Päällä neule tuntuu kivalta koska se on tosi pehmoinen ja laskeutuu kivasti. Malli on myös sinänsä tosi simppelin näköinen ja sopii käytettäväksi sekä topin että pitkähihaisen trikoopaidan päällä. :) Täytyy kai vaan odotella kevättä että tätä tulee kyätettyäkin. :)

Nyt on uunissa Runebergin päivän kunniaksi satsi Runebergintorttuja, saapa nähdä tuleeko niistäkään sitä mitä pitää. :D Toivotaan että niistä tulee ainakin hyviä! Palaan asiaan toivottavasti kauniiden ja herkullisten kuvien kera. :D

Muru

Olen haaveillut nahkaisesta tai tekonahkaisesta ihan tietyn mallisesta olkalaukusta jo monta vuotta, ja haikeana kaupassa silittänyt niin conversen kuin adidaksenkin laukkuja, sekä selannut nettikauppoja toisensa perään. Ja nyt minulla sitten on omani! :)

Joululahja-arpojen tuoman parinkympin turvin uskalsin jo haaveilla tämän laukun kotiuttamisesta, sillä muutoin vähän vajaa neljänkympin hinta on tuntunut hiukkasen kovalta; laukku kun nyt ei aivan välttämätön hankinta ole ollut. :D Ihan muutamahan noita kun jo kaapista löytyy.. Mutta joululahjarahanhan saa hyvällä omalla tunnolla laittaa johonkin kivempaan kuin puuroon ja maitoon, joten sijoitin sen koululaukkuun.

Tämä muru löytyi siis NetAnttilasta ja vei sydämeni heti yksinkertaisella mutta söpöllä, ja sopivan retrolla ulkomuodollaan. :)

Valkoinen väri on toki vähän riskaabeli valinta arkuutensa takia, ja toinen värivaihtoehto; puna-valkoinen, houkutti kyllä myöskin todella paljon. Päädyin kuitenkin valkoiseen sen monikäyttöisyyden takia. Täytyy vaan yrittää olla hieman varovainen tuon kanssa ettei ihan pitkin lattioita nakkele niin jospa se pysyisi. :P Vähän kyllä pelkään että se ottaa väriä farkuista.. Onko kellään kokemuksia että miten tuon saisi pidettyä parhaiten kuosissaan ja värissään?

Sen verran kauan haaveiltu tämä muru on, että yritän kyllä pitää sitä hyvänä. :)