2 + 4 -synttärijuhlat

Meidän esikoinen täytti maaliskuun viimeisenä päivänä neljä vuotta, ja synttäreitä oli tarkoitus juhlia huhtikuun alussa - mutta luonnollisestikin tässä maailmantilanteessa juhlat jouduttiin siirtämään, ja toivottiin että juhlat voisi järjestää nyt kesällä. Viikko sitten kuopuskin täytti kaksi, ja silloin päästiin viettämään pienet synttärijuhlat yhteisesti molemmille pojille. :)

Nämä synttärijuhlat oli nelivuotiaalle niin tärkeät, että oon tosi onnellinen että juhlat pystyttiin pitämään. Juhlat pidettiin pienellä läheisten porukalla, kutsuttiin tällä kertaa vain isovanhemmat ja kummit. Oli kyllä ihanat juhlat! Lasten riemu on niin parasta. <3 

Juliukselta tuli synttärikakkuun tarkat ohjeet, hän on suunnitellut synttärikakkua jo sieltä maaliskuusta oikeista synttäreistään asti. :D Kakun piti olla Palomies Sami- kakku, ja suklainen. Lakkahillo kakussa sai tiukan kiellon, ja lähempänä synttäreitä toiveet tarkentuivat myös niin, että kakun piti olla kokonaan suklainen, joten aluksi kaavailemani suklaa-kinuski tai suklaa-mansikka -ajatus piti laittaa sivuun. Halusin kakun suhteen toteuttaa synttärisankarin toiveet, mutta toki siinä vaiheessa piti jo torpata ideoita kun juhlien lähestyessä toiveet lähtivät laukalle ja muutama päivä ennen juhlia poika julisti että kakun tulee olla nelikerroksinen. :D 

Tällä kertaa toteutin Palomies Sami- teematoiveen sillä, että ostin pienen hahmofiguurin ja paloauton koristeiksi kakun päälle, ja näpersin sokerimassasta tulenlieskoja. Poikahan kysyi koristeet nähdessään että mikset äiti tehnyt Samia ja paloautoakin itse tuosta sokerimassasta. :D Tämä palomiesteema toiveena ei kyllä yllättänyt varmaan ketään, sillä meillä palohälytykset raikaavat aamusta iltaan ja kaksi pientä palomiestä sammuttaa tulipaloja kypärät päässään kaikki päivät, palomiesleikit on siis todellakin pop. :D 

Edellisenä iltana ennen juhlia Julius vielä mietiskeli nukkumaan mennessään, että "saapa äiti nähdä että tykkäänkö siitä kakusta", mutta tykkäsi hän onneksi. :D Juhlien jälkeisenä päivänä hän kyllä vielä kommentoi että kakku oli kyllä tosi hyvää mutta hillo ja kermavaahto siitä puuttui. :D 

Suklaakakun tein tällä Annin uunissa -blogin ohjeella. Kakku oli tosi hyvää, ja todella suklaista sekä makeaa. Juhlien jälkeen seuraavana päivänä söin kakkua niin, että siivutin päälle tuoreita mansikoita - ja kombo oli täydellinen, tuoreet mansikat raikastivat tuhtia suklaisuutta ja maut toimivat loistavasti yhteen. Vinkiksi siis, että tuoreet mansikat sopisivat tähän kakkuun tosi hyvin joko siivutettuna väliin tai päälle. :) 

Toiselta kakulta halusin raikkautta vastapainoksi tälle tosi tuhdille suklaakakulle, joten minulle oli selvää että teen mansikoista joko britan tai pavlovan, joista päädyin leipomaan mansikkamariannepavlovan. Muita makeita leipomiani pöydässä olivat kaurakeksit ja lakkakääretorttu itsetehdystä lakkahillosta. Suolaisia tarjottavia olivat savuporoneliöt, palvikylki/kana/kasvispiirakka sekä siikatartar ja saaristolaisleipä. Mies tekee meillä perinteisesti aina jotain suolaista piirakkaa juhliin, niin tälläkin kertaa. Lisäksi siikatartar oli miehen tekemää, ja sen kanssa tarjottiin minun leipomaani saaristolaisleipää. Lasten toiveesta pöydässä oli myös vaahtokarkkeja, suolatikkuja ja sipsejä. :) 

Pienet savuporoneliöt tein muuten tällä ohjeella, mutta ilman basilikaa, ja kooltaan tein näistä pieniä suupaloja ohjeen isommista neliöistä poiketen. Minä käytin tähän lehtitaikinaa (600g) ja näitä valmiita neliöitä tuli siitä tasan 50 kpl. 

Juhlat oli ihanat, ja oon niin onnellinen että koronatilanteesta huolimatta pystyttiin pienet juhlat pitämään. Oli niin kiva saada läheisiä koolle, ja oli ihana katsoa lasten riemua kauan odotetuista juhlista. :) 

Isä, joka ottaa reppuselkään ja antaa kovimmat vauhdit keinussa

Postauksen kuvat on  loppukesältä/alkusyksyltä. Ohimennen oikeista tilanteista napattuja isän ja poikien hetkiä.

Pojillani on isä, joka...

huolehtii, hoivaa, kutittelee, kantaa reppuselässä, tekee paperilennokkeja, rakentaa legorakennelmia, painii, opettaa, kannustaa, antaa keinussa kovat vauhdit, jaksaa juosta ja telmiä, kehuu ja ihailee, korjaa rikkoutuneet lelut, ottaa mukaan lumitöihin, nappaa kainaloon sohvalle, rakentaa isoimmat lumilinnat ja korkeimmat lumiukot yhdessä poikien kanssa, leikkii ja leikittää, vetää rajat, pitää kädestä, on valmiina ottamassa vastaan, opettaa mailapelejä, silittää, puhaltaa pipeihin, halaa ja pussaa, peittelee yöllä, nukuttaa ja nukahtaa käsi kädessä, rakastaa ja on turvallinen.

Uskon, että poikieni isä tulee opettamaan pojat luistelemaan, hiihtämään, pyöräilemään, pelaamaan ja liikkumaan. Pojillani on isässään hyvä miehen malli, joka on turvallinen, luotettava ja rakastava. Hän näyttää, että isä vetää rajat ja on tiukkakin, mutta samalla myös lämmin. Isä ottaa yöllä kainaloon jos lapsi herää yöllä, käy peittelemässä ennenkuin menee itse nukkumaan, antaa iltapusut ja kertoo että rakastaa. Isän malli opettaa, että mieskin laittaa ruokaa, siivoaa ja ottaa syliin. Toivon poikien oppivan, että isä auttaa aina ja isälle voi aina soittaa.

Ihanaa Isänpäivää omalle rakkaalleni, olet paras isä pojillemme. <3 Liian harvoin tulee kiireisessä arjessa sanottua toiselle, että hoidat hyvin tämän homman, olen ylpeä sinusta ja siitä että juuri sinä olet isä minun lapsilleni. Arki on joskus raskasta, mutta yhdessä siitä tule kevyempää.

Kolmevuotiaan synttärit - teemana Ryhmä Hau, keltainen ja ripaus kultaa

Me vietettiin maaliskuun viimeisenä lauantaina Juliuksen kolmevuotissynttäreitä. Ihan käsittämätöntä että tuo pieni mies on jo kolmevuotias! Hän toivoi Ryhmä Hau- kakkua, sekä keltaista teemaa lempivärinsä mukaan. Lisänä vielä ripaus kultaa sekä minttua, joten siinäpä oli juhlille teemaa. :) Tykkään että juhlilla on joku teema tai lähinnä teemaväri, edes löyhästi, niin silloin yleisilme on yhtenäinen, ja on paljon helpompi miettiä koristeita ja tarjottaviakin.

Tarjottavia leivoin pakkaseen jo etukäteen oikeastaan koko edeltävän viikon, sillä tiesin että kahden pienen kanssa synttäreitä edeltävä päivä sekä juhlapäivän aamu täyttyvät jo arkipuuhista sekä siivoiluistakin. Ja hyvä niin, sillä kyllä mulla silti meni edeltävä ilta pikkutunneille kakun ja erinäisten juhlapuuhien kanssa... :D

Tarjolla oli:
- Poro-paprikapiiras vaalealla pohjalla
- Tacopiiras rukiisella pohjalla (mies teki)
- Kylmäsavulohituutit (äitini teki)
- Pikkulihapullat
- Vihersalaatti + pähkinät ja fetajuusto
- Kauralastut
- Kaneliset luun muotoiset keksit
- Kuivatut aprikoosit (nämä on Juliuksen herkkua, eivät sisällä lisättyä sokeria mutta ovat tosi hyviä - kuin karkkeja)
- Minttulakut
- Suklaaruudut (munattomat)
- Puolukkamuffinsit kinuskikuorrutteella
- Maapähkinäsuklaapiiras
- Synttärikakku vaaleilla kakkupohjilla ja vadelmamoussella sekä suklaamoussella

Yritettiin miettiä useampia suolaisia ruokaisia tarjottavia, sillä useimmat vieraat tulivat juhliin pitkän matkan takaa. Molemmat suolaiset piiraat sekä lihapullat tarjoiltiin lämpiminä.

Tarjottavien kanssa kävikin sitten vähän niin, että suolaiset meni hyvin mutta makeita jäi jäljelle tosi paljon. :D Täytekakku oli kuuden munan kakku, ja siitä meni juhlissa vain kolmannes. :D Rohkenen väittää ettei kakun maussa ollut vikaa, vaan taisi käydä vain niin että tarjottavia oli vähän liikaa - ja ensin alle otetut suolaiset vei tilaa kakulta. Laitetaan itselle siis muistiin, että ensi kerralla riittää pienempi täytekakku, ja oikeasti vähän vähemmän tarjottavia muutenkin. :D

Tälläkin kertaa puhuttiin kyllä miehen kanssa etukäteen, että ei tehdä tarjolle kymmentä sorttia vaan vähempi riittää - mut sit kuitenkin kävi niin että määrä lisääntyi vähän huomaamatta.

Pojan toivoman Ryhmä Hau- kakun toteutin tällä kertaa vain parilla hahmofiguurilla, mutta hyvin kelpasi synttärisankarille. :D Kakun reunat koristelin vohvelikekseillä, ja päälle tein sokerimassasta numeron kolme. Kakkupohjat oli vaaleat, ja välissä oli kerrokset vadelmamoussea sekä suklaamoussea.

Ryhmä Hau- teema näkyi vain pienissä jutuissa; kakussa, luun muotoisissa kekseissä, muutamissa koristeissa sekä noissa lapuissa jotka kertovat mitä oli tarjolla. Lisäksi ikkunaan ripustettiin keltainen "Rollen värinen" viiri, ja ilmapalloja oli kaikissa väreissä. Niistäkin lapsi innoissaan luetteli mikä on Vainun värinen ja mikä Kajan värinen, että hyvin riitti näinkin. :)

Ihanat synttärit oli, synttärisankari nautti! Arvostan tosi paljon, että niin moni tuli paikalle kaukaakin, ja saatiin kunnon synttärit järjestettyä. Vieraathan sen juhlan tekevät. :)

Käsityöblogien joulukalenteri - luukku 18: Piparikranssi

Olen mukana Käsityöblogien joulukalenterissa, ja tänään on minun vuoroni avata luukku. :) Tästä luukusta paljastuukin syötävä koriste, piparikranssi! Olen somessa törmännyt muutamiin tämäntyylisiin piparikransseihin, ja olihan tätä pakko kokeilla itsekin. Jos jouluviemiset on vielä mietinnässä niin tässäpä yksi vaihtoehto joulukukalle. :) Jos ehdin, niin voisin tehdä näitä jouluviemisiksi itsekin enemmänkin, mutta ainakin tämä yksilö on menossa Juliuksen kerhon tädeille kiitokseksi yhteisistä hetkistä ja huolenpidosta.

Kranssiin voisi laittaa silkkinauhan jolloin sen voi ripustaa koristeeksi, tai sitten sen voi laittaa lautaselle ja keskelle tuikun, mikäli haluaa vain koristeena tällaista pitää. Itse ajattelin kääräistä kranssin sellofaaniin jotta kranssin voi myös syödä. :)

Piparikranssi

Tarvitset: Piparitaikinaa, piparimuotteja, sokerikuorrutetta, strösseleitä, karkkeja ym koristeita, mitä ikinä haluatkin laittaa. :)

Tee näin: Tee piparitaikinasta muoteilla eri muotoisia pipareita. Itse käytin isoa sydänmuottia ja isoa tähtimuottia, sekä yhtä koristeellisempaa lumihiutalemuottia. Lisäksi piirsin vapaalla kädellä pienempiä sydämiä, ja itse kranssin tein lautasen ja lasin avulla. Kranssipohjan tein siis asettamalla lautasen taikinan päälle ja leikkaamalla veitsellä reunat lautasen reunoja pitkin, ja keskustan aukon tein näppärästi lasilla painamalla.

Paista piparit ohjeen mukaan, ja koristele ne jäähtyneenä sokerikuorrutteella, strösseleillä ja karkeilla. Minulla oli valkoista ja punaista sokerikuorrutetta, lisäksi vaaleansinisiä sydänströsseleitä, pastellinvärisiä pieniä nonparelleja ja valkoisia ranskanpastilleja. Kaikki koristeet kiinnitin kranssipohjaan sokerikuorrutteella, sillä ne eivät ole kovin painavia. Toki vielä kestävämmän kiinnityksen saisi sulatetulla sokerilla, mutta silloin kranssin syöminen on hankalampaa mikäli sen haluaa syödä. :)

Eilen käsityöblogien joulukalenterin luukku avautui Puikoilta pujonnu -blogissa, jossa esiteltiin ohje ihaniin kirjoneulelapasiin. Huominen luukku puolestaan avautuu Nappikuja 6 -blogissa. Somesta tämän joulukalenterin juttuja löytyy hashtagin #kässäjoulukalenteri18 alta, kannattaa laittaa seurantaan! :)

Isänpäivälahjoja

Musta on aina hassua kuulla niitä kommentteja että puolisot eivät muista toisiaan isänpäivänä tai äitienpäivänä koska "et sä mun äiti/isä oo". Mun mielestäni kun niin äitienpäivä kuin isänpäiväkin ovat oivia päiviä muistaa ja kiittää myös sitä omien lasten äitiä/isää. Minä ainakin haluan isänpäivänä muistaa sekä omaa isääni, mutta myös lasteni isää - miestä, jota ilman mulla ei olis näitä kahta pientä kultakimpaletta, ja joka jakaa arjen ja elämänsä mun ja lasten kanssa. Mieheni ei ole minun isäni, mutta koska hän on lapsilleni paras mahdollinen isä niin haluan kiittää ja muistaa häntä siitä myös isänpäivänä.

Tänä vuonna isänpäivälahjat menivät vahvasti itse tehdyllä linjalla. Mies ja pojat saivat tiimipaidat painatuksilla, joskin tällä kertaa en aikomuksistani huolimatta ehtinyt ompelemaan paitoja vaan ostin ne valmiina. Ctrl+C ja Ctrl+V -painatukset suunnittelin Illustratorilla, ja yksi meidän alueen facebookin ompeluryhmän jäsen leikkasi ne mulle silityskalvosta leikkurillaan. Mies tykkäsi tästä lahjasta tosi paljon, uppoaa tietotekniikan insinöörin nörttihuumoriin. ;)

Lisäksi painettiin yhdessä Juliuksen kanssa toinenkin paita, t-paita "Paras Isi"- tekstillä. Ostin kesällä Lidlistä suihkutettavia kangasvärejä, joita nyt kokeiltiin ekaa kertaa. Tein kontaktimuovista sydämenmuotoisen sabluunan paitaan, ja yhdessä pojan kanssa suihkuteltiin sabluunan sisälle kangasvärejä. Lopuksi kirjoitin sydämen sisälle vielä tekstin lilalla kimallekangasvärillä.

Ompelin vielä osaksi lahjaa miehelle merinovillaisen pipon ja tuubihuivin. Tämä merinovilla on mulesingvapaata merinoa Ommelliselta, ja tämä on aivan ihanan pehmeää eikä yhtään kutittavaa. Miestä yleensä kutittaa tosi herkästi kaikki villa, mutta tämä on niin pehmeää että uskalsin ommella hänelle tästä setin. Petrolinsininen sävykin on tosi kaunis.

Papatkin saivat paidat isänpäiväpaketeistaan. Painettiin kontaktimuovisabluunan avulla Juliuksen kanssa ensin paitoihin kultaiset sydämet, ja sitten molempien poikien jalanjäljet mustalla kangasvärillä. Muistin näiden paitojen kuvaamisen vasta paketointivaiheessa, kun toinen paketti oli jo paketoitu, joten kuvassa vain toinen paidoista. Molemmat papat saivat kuitenkin samanlaiset paidat. :)

Sellaisia isänpäivälahjoja me annettiin tänä vuonna. Aika vahvasti oli teemana näköjään pehmeät paketit, paidat ja kankaanpainanta. :D

Kastejuhlan yksityiskohtia

Vaikka Samuelin kastejuhlista on jo aikaa, niin halusin tehdä vielä yhden kuvapostauksen juhlista ja niiden yksityiskohdista. :)

Kastejuhlat vietettiin siis meillä kotona, kuten esikoisenkin kastejuhla pari vuotta sitten. Koristelin kodin simppelisti muutamilla teemaväriin sopivilla paperikoristeilla ja kynttilöillä, sekä tilasin kukkakaupasta kukat niin tarjoilupöytään kuin kastepöytäänkin. Annoin aika tarkat ohjeet asetelmien tekoon kukkakauppaan sillä tiesin millaiset haluan, ja tykkäsinkin asetelmista tosi paljon - varsinkin kastepöydän matala asetelma oli aivan ihana.

Oon tosi tunteellinen, ja perinteet on mulle tärkeitä. Niinpä kastemekko ja kasteliina olivat jälleen ne samat joissa miehenikin on aikanaan kastettu, ja Julius tietysti myös. Juliuksen kastejuhlassa meidän kummityttömme kuivasi Juliuksen hiukset kasteliinalla kasteen jälkeen, ja tällä kertaa Julius itse pääsi ylpeänä isoveljenä suorittamaan tuon tärkeän tehtävän kun pikkuveli kastettiin.

Kastemekon jälkeen vaihdettiin vauvakin rennompiin juhlavaatteisiin. Halusin, että vaatteet ovat juhlavat mutta ehdottomasti mukavat. Aluksi haaveilin, että olisin ommellut molemmille pojille itse vaatteet kastejuhlaan, mutta se suunnitelma kaatui ajanpuutteeseen. Niinpä Samuelin vaatteiksi valikoitui valkoinen trikoinen kauluspaitabody, sekä beiget trikoopöksyt. Mintunvärisen satiinisen rusetin tein itse satiininauhasta, ja ompelin sen kiinni bodyyn. Myös isoveljelle halusin matchaavat vaatteet; joten isoveli pukeutui beigeihin chino-housuihin ja valkoiseen kauluspaitaan, sekä samanlaiseen tekemääni rusettiin (mutta hieman isommassa koossa, joten Juliuksen rusettia varten ostin samanväristä satiininauhaa mutta leveämpänä). Välillä mietin että olisin ehkä sittenkin nopeammin ommellut pojille juhlavaatteet, kuin etsinyt niitä ympäriä kaupunkia ja nettikauppoja. :D Ei meinannut nimittäin mistään löytyä beigejä housuja tähän aikaan vuodesta, ainakaan sopivassa koossa.

Omat vaatteeni olivat jo monissa juhlissa käyttämäni musta pitsikoristeinen mekko, sekä valkoinen pitsijakku. Vyötärölle kietaisin väripilkuksi rusettinauhan tuosta mintunvärisestä satiininauhasta.

Sellaiset olivat Samuelin kastejuhlat. :)