2. toukokuuta 2016

Toukokuun ensimmäinen






Me vietettiin vappua ihan vaan kotosalla oman perheen kesken, ei käyty missään vappuhulinoissa tai tehty mitään erikoista. Ulkoiltiin ja rentouduttiin vaan, sekä vedettiin kaksin käsin itsetehtyjä munkkeja ja simaa. ;) Munkkeja tuli tehtyä aika iso satsi, joten loput lyötiin heti pakkaseen ettei mee ihan överiksi munkkien syönti. Sulatellaan niitä sieltä sit pikkuhiljaa... :)

Ihan hullua että nyt on jo toukokuu, tämä kevät on hurahtanut ihan hurjaa vauhtia. En saata uskoa että meidän vauvakin on jo kuukauden ikäinen! Aika kuluu aivan liian nopeaa, voisinko pysäyttää hetkeksi ajan tähän hetkeen että ehtisin nauttia tarpeeksi tuon pienen murun pikkuvauva-ajasta?


29. huhtikuuta 2016

Muistakaa ystäviänne





Ilman ystäviä iloista puuttuisi iso osa, ja murheet olisivat paljon raskaampia kantaa. Jaettu ilo on paras ilo; kun jotain ihanaa tapahtuu, täytyy se saada heti jakaa jonkun ystävän kanssa, sillä onhan yhdessä paljon kivempi iloita kuin yksin. Ystävän ilotkin tarttuvat; en ikinä ole kateellinen kenenkään ystäväni onnesta tai iloista, sillä eihän se ole minulta pois, vaan päinvastoin - ystävän ilo saa hymyn omillekin huulille. Kyllähän omakin päivä paranee, kun ystävä lähettää tekstarin että sai sen hakemansa työpaikan, tai soittaa ja iloitsee hyvin menneestä tentistä, tai vaikka siitä että onnistui leipomaan elämänsä parhaat korvapuustit.

En saata ymmärtää kateellisia ihmisiä, en ymmärrä miten joku voi toivoa läheisilleen jotain ikävää, tai haluta ottaa toiselta onnen pois. Minulle on opetettu jo lapsuudessa, että oikeat ystävät tunnistaa siitä, että he iloitsevat kanssasi aidosti kun onnistut, ja lohduttavat sydämestään silloin kun sille on tarvetta. Oikea ystävä ei kadehdi ystävänsä onnistumisia, eikä myöskään hylkää silloin kun toinen tarvitsee olkapäätä. Oikeat ystävät ovat rinnalla niin iloissa kun suruissa, olivat ne sitten pieniä arkipäivän asioita, tai elämän isoja tapahtumia. Oikeat ystävät tunnistaa siitä, että he järjestävät sinulle aikaa ja pitävät sinua tärkeänä.

Muistakaa ystäviänne kiireisen arjenkin keskellä, lähettäkää tekstari tai soittakaa pikapuhelu. Kiireen taakse on aina helppo piiloutua, mutta ei liene vaikeaa etsiä arjesta viisi minuuttia aikaa sille, että kysytte ystävän kuulumisia, tai lähetätte vaikka piristävän kuvaviestin? :) Aina ei tarvitse olla aikaa maratonpuhelulle tai pitkälle messenger- viestille kuukauden perinpohjaisista kuulumisista, mutta aina ehtii kirjoittaa yhden tekstarin vaikka bussipysäkille kävellessä. Että "Hei, olet ollut mielessä vaikka onkin ollut hurjan kiireistä, mitä kuuluu?".

Haastankin kaikki teidät lukijani käyttämään tänään viisi minuuttia siihen, että laitatte telkkarin pauselle tai annatte pyykkien odottaa vielä muutaman minuutin, ja laitatte viestiä ystävälle joka on ollut mielessä, mutta jonka kanssa ette ole ehtineet vaihtaa kuulumisia hetkeen. Voin taata, että teidän molempien päivä piristyy! :)

26. huhtikuuta 2016

Arkihetkiä


Tänään mua on piristänyt...
















...Next- nettikaupasta tilaamani vauvan yöpuvut saapuivat ovelle aamulla. Ihanat kuosit! Ei tietenkään tullut kuvattua kokonaan noita yöpukuja, mutta nuo on ihan parhaan mallisia kun noissa on nepparit myös haaruksissa, mikä helpottaa yöllistä vaipanvaihtoa aika tavalla. Vaikeinta oli valita kuosit, tuolla kun olis ollut vaikka mitä ihania tarjolla. Päädyin sit söpöihin mintunvihreän ja keltaisen sävyisiin printteihin.

... Pieni tuhisija on jo vähän paranemaan päin. Vietettiin eilen lastenpolin päivystyksessä melkein viisi tuntia, koska näin pienellä viikon kestänyt flunssa vaati jo lääkärikäyntiä. Pikkuinen oli kyllä uskomattoman reipas koko pitkön odottelun, ja mullakin oli onneksi kolikoita mukana niin sain itsellenikin evästä automaatista. Influenssa- ja rs-virustestit oli onneksi negatiiviset, tää on siis vaan ihan flunssaa. Hyvä niin. :)

... Pakastimesta sulatettu päiväkahvipulla ja sen seuraksi kaakao kermavaahdolla piristi kummasti iltapäivää.

...Kerkesin vauvan aamu-unien aikana aloittaa muutaman kerroksen verran neulomaan pieniä sukkia. En ookaan ehtinyt juuri neulomaan huhtikuussa, joten teki hyvää!

Nyt kehdosta kuuluu taas heräilyn ääniä, joten taidan mennä syöttöpuuhiin taas. :) Ajattelin sen jälkeen lähteä vauvan kanssa piipahtamaan lähikirjastossa vaunuillen, jos vaan ei ala satamaan... Mukavaa päivää! :)


21. huhtikuuta 2016

Mitä meille kuuluu?


Meille kuuluu vauvan tuhinaa (tällä hetkellä valitettavasti myös rohinaa, pieni ressukka kun on ihan nuhainen jo kolmatta päivää), vaipanvaihtorumbaa, syömismaratoneja, vaunulenkkejä, kotona nyhväilyä, pienen pyykin pesemistä kone toisensa perään, ristiäisten suunnittelua, vauvan tuoksuttelua ja onnenkyyneleitä. Muun muassa siis. :)



Blogi on jäänyt vähän sivummalle, mutta oon päättänyt etten ota siitä nyt stressiä, blogi kyllä päivittyy sitä mukaa kun tälle jää aikaa. Vauva on nyt luonnollisesti ykkönen ja sen kanssa oleminen on nyt kaikkein tärkeintä, mutta toki blogikin on mulle tärkeä henkireikä ja harrastus, jolle nipistän aikaa sit vauvan nukkuessa oman jaksamiseni mukaan. :) Vauva on nyt kolmeviikkoinen, ja arki sujuu koko ajan paremmin. Mies on ollut viikon isyyslomalla, viikon töissä ja nyt taas viikon talvilomalla - joten yhtä viikkoa lukuunottamatta ollaan saatu viettää aamusta iltaan aikaa perheenä, ja opetella tätä hommaa yhdessä. Se on ollut ihanaa. :)




Pääsääntöisesti meillä on nukuttu hyvin, ja en nyt tarkoita että meillä nukuttaisiin putkeen illasta aamuun, mutta silleen hyvin kuin nyt vastasyntyneen kanssa nukutaan. Välillä syödään tiuhaan tai vaihdetaan vaippaa seitsemän kertaa yössä, mutta sitten välillä nukutaan useita tunteja putkeen ja herätään välissä vaan pikaisesti tankkaamaan. Sehän kaikki kuuluu asiaan. Meidän vauva on perustyytyväinen, ja koen itsekin jaksaneeni hyvin ja olevani suhteellisen pirteä itsekin. Pikkuhiljaa arkeen ehkä alkaa tulla vähän jonkinlaista rytmiäkin, vaikka varmaahan vauvan kanssa kuulemma on vain muutos - kun johonkin totutaan niin pian se muuttuu. :D

Nyt viimepäivät vauva on ollut kunnolla nuhainen, ja tänään heräsin itsekin ääni painuksissa ja kurkku karheana. Onneksi on keittosuolatipat, niistäjä, höyryhengitys ja vanhan kansan niksit - sipulit harsonyytissä sängyn päädyssä hengitysteitä avaamassa. Kyllähän sydäntä puristaa kuunnella pienen nenän nuhaista rohinaa, ja kaksi yötä käytännössä valvoinkin kun en uskaltanut nukkua pienen ollessa niin tukkoinen. Onneksi vauva on muuten niin reipas ja virkeä että isompaa syytä huoleen ei ole, kurja vaan että tällainen vitsaus piti saada vaivoikseen jo ennenkuin mittariin ehti tulla edes kolmea viikkoa ikää.

Sellaista tänne, entä mitäs teille kuuluu? :)

18. huhtikuuta 2016

Merinovillasetti vauvalle




Esittelin aiemmin jo vauvaa varten tekemäni valkoisen myssyn, tumput ja junasukat, ja heti niiden perään mun puikoilta valmistui samanlainen setti vielä tummansinisenäkin. Tämän toisen myssyn tein kokoa isompana, kun ajattelin että onpa sitten sekin jo odottamassa kun lapsi kuitenkin kasvaa huimaa vauhtia eikä tuore äiti välttämättä ehdi enää entiseen tahtiin kutomaan kun vauva on sylissä. 


Vauvan myssy
Lanka: Drops Baby Merino, 
Puikot: nro 3 
Langan menekki: 35 g, keskimmäinen koko eli n. 3-9 kk
Ohje: Perinteinen ohje, löytyy esim. täältä

Vauvan lapaset
Lanka: Drops Baby Merino
Puikot: nro 3
Langan menekki: 20 g
Ohje: Omasta päästä, varsi junasukkia mukaillen (40 s), ja teräosa sileää (32 s).

Junasukat
Lanka: Drops Baby Merino
Puíkot: nro 3,0
Langan menekki: 35 g


Ollaan käytetty tämän setin sukkia ja lapasia, ja tuota aiemmin tekemääni valkoista settiä jo paljon. Nämä tumput ja sukat pysyy hyvin vauvalla jalassa ja käsissä, ja myssy on sekä söpö että varmasti myös lämmin. Tuo pienimmänkin koon myssy on meidän pojalle vielä vähän reilun kokoinen, joten tämän tummansinisen setin myssy saa vielä odotella varmasti useamman kuukauden ennen käyttöönottoa- mutta onpahan sitten valmiina. :) 

12. huhtikuuta 2016

3/16


Maaliskuun koonti meni sattuneesta syystä aika pitkälle huhtikuulle, mutta vihdoin mulla oli aikaa kasata kuukausi nippuun. Maaliskuu oli kyllä elämäni ikimuistoisin sattuneesta syystä. 



Maaliskuussa vietin omia 28-vuotissynttäreitäni, kyläilin aika ahkerasti useammassakin kyläpaikassa ja kestitsin itsekin monet vieraat. Mulla oli viimeiseen raskauspäivääni asti virtaa vaikka muille jakaa, ja käytinkin aikaani kaikenlaiseen puuhailuun, kyläilyyn ja lenkkeilyyn löhöilyn ja mahan kasvattelun ohella.

Maaliskuussa myös täytin pakastinta urakalla; leivoin niin vuokakakkuja, marjapiirakkaa, marenkeja kuin pavlovankin, ihan pesänrakennusvietin kourissa myös ommella hurruutin koko kuukauden; tein reunapehmusteet pinnasänkyyn ja kehtoon, vauvalle peittoja, unipesän, kauratyynyjä ja rapinaleluja, sekä esittelin täällä blogissa vauvalle jo aiemmin virkkaamani peiton, neuloin vauvalle myssyn, sukkia ja lapaset sekä pienen neulepaidan joka on vielä blogissa esittelemättä. Tein siis paljon valmisteluja vauvaa varten, ja kuvailin myös ahkerasti kasvavaa mahaani. Nautin raskaudesta, ja samalla odotin myös tulevaa uutta elämänvaihetta hyvillä mielin.

Pääsiäistä vietettiin rauhassa kotosalla, ja synnärille lähdettiin sitten maaliskuun viimeisenä päivänä aamuvarhaisella, kun olin kellottanut tiheitä supistuksia kotona jo koko yön. Meidän pikkuinen rakas syntyi sitten iltapäivällä aika pitkän synnytyksen päätteeksi täyden kympin poikana, ja teki mun maaliskuustani ikimuistoisen. Maaliskuussa parasta oli se, että minusta tuli äiti. :) 

10. huhtikuuta 2016

Herkkuhetki


Meidän vauva on tänään jo kymmenen vuorokauden ikäinen - niin ihanat kymmenen yhteistä päivää takana. ♥ Aika on hurahtanut tosi nopeasti vaippaa vaihtaessa ja imettäessä, sekä poikaa ihastellessa ja ihmetellessä. Meillä on siis puhuttu lähinnä leperrellen tämä viikko. ;D Paljon on uutta ja ihmeellistä.

Nämä postauksen kuvat on kuvattu pari päivää ennen lähtöä synnärille, tällä viikolla en ole ehtinyt paljon tee-hetkiäni kuvaamaan. :D Mies on kyllä ihanasti huolehtinut myös musta, hoitanut ruoan laiton ja tuonut mulle välipalat sohvannurkkaan missä oon ollut kiinni imetyshommissa.





Tuntuu muuten, että kevät tuli ihan salakavalasti tänä vuonna. Vielä maaliskuun viimeisinä päivinä pallomahani kanssa lenkkeillessä oli liukasta ja loskaista, mutta nyt on tiet ihan sulia ja aurinkokin lämmittää jo ihan eri tavalla. Taidankin tästä lähteä poitsun kanssa vielä pienelle vaunulenkille haukkaamaan raitista ilmaa. :) Ihanaa sunnuntai-iltaa!

8. huhtikuuta 2016

Räsymattoa


Tämä vauvalle ompelemani Marimekon Räsymatto- kuosinen peitto on jo parissa postauksessani vilahtanutkin, ja itse asiassa tein samanlaisen myös viime jouluna joululahjaksi veljeni pojalle. Tuossa tammikuisessa postauksessa avaan vähän myös tähän kankaaseen liittyneitä ongelmia, kun kuvio ja lankasuora ei pesun jälkeen kohdanneetkaan...

Kankaita jäi siis tuosta joululahjapeitosta yli, joten tein lopuista kankaista samanlaisen peiton meillekin. :)




Meidän peitolle kokoa tuli 65 cm x 97 cm, kun tein niin ison kuin mihin lopuista kankaista riitti kuvion suoristamisen jälkeen. Toisella puolella on siis harmaata fleeceä, ja peitto on tikattu vain reunoistaan ympäriinsä.



Rakastan tätä Marimekon raikasta kuosia, ja mulla itseasiassa odottaa kangasta myös sitä varten, että teen tästä myös sohvatyynyt meidän olohuoneeseen. :)

7. huhtikuuta 2016

Hän on täällä ♥


Meidän pieni poikamme on nyt täällä äidin sylissä. 



Blogihiljaisuuden perusteella moni on ehkä osannut tällaisia uutisia arvaillakin, ja instagramissa seuraajat ovat uutiset jo kuulleetkin - maaliskuun viimeisenä päivänä meidän perheemme täydentyi pienellä pojalla, 52 senttiä ja 3480 g täyttä kultaa. Pojalla on paljon tukkaa ja suloiset isältään perityt hymykuopat. Kaikki meni hyvin, ja nyt ollaan oltu kolme yötä jo koko perhe kotona. :) Ollaan niin onnellisia, ja ihmeissämme sekä ihastuksissamme tuosta pienestä rakkaasta joka sulatti sydämemme ja täytti maailmamme. Elämä on ihan parasta just nyt. 





Blogi palailee normaaleihin uomiinsa varmaan pikku hiljaa, riippuen tuosta pikkumiehestä jonka ehdoilla nyt mennään. Materiaalia on kuitenkin paljon valmiina odottamassakin, sillä ehdin kuvailla monia valmiita käsitöitäkin ennen vauvan syntymää, joten niitä tulee ainakin päivittymään blogiin varmaan lähipäivinäkin.

Sellaista tänne, onnenkyyneleet silmissä täällä tuore äiti kirjoittelee. :) Ihanaa loppuviikkoa teille jokaiselle!

30. maaliskuuta 2016

Reunapehmuste kehtoon


Esittelin aiemmin pinnasänkyyn päällystämäni reunapehmusteen, ja samasta kankaasta riitti vielä reunapehmusteeksi kehtoonkin. Eihän tuo kehto välttämättä olis tarvinnut reunapehmusteita, mutta tulipahan nyt tehtyä. :)

Tässä pehmusteessa molemmat puolet on tuota samaa Annon vinoraidallista puuvillaa, ja välissä on pari kerrosta vanulevyä. Tikkasin myös pehmusteen vinoraitojen mukaisesti aina joka viidennen raidan kohdalta, ja lopuksi kiinnitin kulmiin vinonauhasta ommellut solmiamisnauhat.




Tää vinoraidallinen kuosi on kyllä mun silmään tosi raikas, ja sopii nätisti kaikenväristen peittojen ja petivaatteiden kanssa. :)