12. helmikuuta 2018

Rotinat


Päästiin viikonloppuna morjenstamaan kolmekuukautista vauvaa, jonka tapaamista oon odottanut malttamattomana. Rakkaan ystävän pikkuiselle pojalle ompelin rotinoiksi eli vauvalahjaksi bodyn ja housut, sekä neuloin villasukat. Varmuuden vuoksi ompelin vaatteet koossa 68, koska vien mieluummin lahjaksi reilua kokoa jotta vaatteiden käyttöaika on pidempi.



Bodyn kaava on Hedgehog (OB 4/2016) koossa 68, ja housujen kaava on Streaky Legs (OB 1/2015) koossa 68. Molemmat mun hyväksi havaittuja lemppareitani!

Bodyn ihana kuosi on Mira Malliuksen suunnitteleman Kolmen kopla -trikoo Verson Puodilta. Oon hillonnut tuota kangasta jostain kesästä asti, ajatuksenani tehdä siitä Juliukselle paita - mutta nyt se pääsi ensin pienemmän miehen bodyksi, sillä tää kangas sopi mun mielestä täydellisesti kyseisen vauvan vanhemmille. Luontoa ja metsää rakastavan perheen pienimmäiselle oli nimittäin ihan pakko tehdä body jossa seikkailee hirvi kavereineen. :)

Bodylle kaveriksi tein mustavalkoraidalliset housut. En muista mistä tämän raitakankaan oon aikanaan ostanut, mutta sitä vaan riittää vieläkin vaikka oon käyttänytkin sitä jo vaikka mihin. :D Ihanan pehmoista ja hyvälaatuista se kyllä on - jos muistaisin mistä sen olen hankkinut niin hankkisin lisää.

Pienenä yksityiskohtana muuten simppeleissä vaatteissa toimivat hauskat ompelumerkit. :) Niillä saa kyllä kivasti ilmettä ja viimeisteltyä fiilistä vaatteisiin!

Pienet kirjoneulesukat neuloin omalla ohjeellani, joka julkaistiin viime vuonna Kotiblogit -lehdessä. Täytyisikin muistaa laittaa noiden sukkien ohje myös tänne blogiin! :) Se on ollut työn alla jo aiemminkin, mutta jäänyt johonkin muiden juttujen jalkoihin, ja tuli vasta nyt näiden sukkien myötä taas mieleen.


29. tammikuuta 2018

Tasaraitaa





Nämä sukat neuloin jo syksyllä kummitytölleni ja hänen pikkuveljelleen. En tiedä ehtikö sukat käydä jo pieniksikin ennenkuin ne ehtivät tänne blogiin asti... ;D Toivottavasti sentään ei! On ne olleet siis syksystä asti jo käytössä, vaikka kuvat muistinkin käsitellä vasta nyt.

Neljävuotiaan kummitytön oma väritoive sukille tiedustellessani oli "pinkkiä tai jotain frozen-värejä", ja kuulemma nämä sukat oli olleet mieluiset.

Lankana molemmissa on Novitan 7 veljestä, vajaita jämäkeriä mitä löytyi mun lankakätköistäni. Ihan perussukat arkikäyttöön; tasaraitaa, joustin nilkassa ja tiimalasikantapää.



Musta on tosi kiva neuloa raitasukkia, ja ne miellyttää mun silmääkin kaikessa yksinkertaisuudessaan. :) 

25. tammikuuta 2018

Spontaani blogitauko


Tuli sitten pidettyä spontaani kuukauden blogitauko, pisin minun blogini yli kahdeksanvuotisella taipaleella. Ei tosiaan ollut tarkoitus, mutta päivät ja viikot vain vieri. Ilmiön nimi taitaa olla ruuhkavuodet. :D Syksyllä alkanut uusi arki uuden työn ja pojan päiväkodin aloituksen parissa on vaatinut paljon energiaa, ja touhukkaan taaperon kanssa ne lyhyet illatkin menee melkoisessa vilskeessä. Lisäksi ollaan sairasteltu useammat flunssat sekä joulukuussa että nyt tammikuussa, joten blogille ei vaan ole ollut aikaa tai jaksamistakaan.



Aina pitkäksi venähtäneen postaustauon kanssa käy ainakin mun kohdallani myös niin, että kynnys kirjoittaa kasvaa kasvamistaan. Tuntuu, ettei tiedä mistä aloittaisi - millä katkaisisi hiljaisuuden. Varsinkaan kun hiljaisuudelle ei ole ollut mitään erityistä syytä, on vain kiireinen arki joka on vienyt mukanaan. Yksi ongelma on tietysti myös tässä pimeässä vuodenajassa, jonka vuoksi kuvaamattomia käsitöitäkin on kertynyt useita odottamaan. Siinä missä kesä-aikaan ommeltuani uuden mekon saatoin pyytää miestä nappaamaan kuvat pikaisesti pihalla vaikka iltaseitsemältä, nyt täytyy odotella sitä kuukauden ainoaa lauantaita jolloin ollaan kumpikin kotona niinä kahtena valoisana tuntina... :D Kuvaaminen on siis vähän haastavampaa, ja siksi mulla onkin kuvaamatta vielä vaikka kuinka monta viime vuoden puolella ommeltua vaatetta. 

Mutta täällä siis ollaan, ja kaikki on hyvin. :) Arki on kiireistä, mutta en ole katoamassa mihinkään täältä blogistakaan. Hiljaisuuden kynnys on nyt ylitetty, joten eiköhän tämä tästä lähde taas rullaamaan. On nimittäin ollut kova ikävä bloggaamisen pariin, sillä johan tätä on niin monta vuotta tullut harrastettua.

Ajattelin tehdä viime vuoden käsitöistäkin perinteisen vuosikoosteen, mutta ennen sitä mun täytyisi saada kuvattua ja postattua ne loput viime vuoden käsityöt. :D Ainakin parit sukat on postaamatta, ja joulukuussa ommellut muutamat vaatteet on kuvaamattakin vaikka ovat ahkerassa käytössä. Nyt lupaan skarpata ja saattaa ne pian tänne blogin puolellekin. Kevättä ja valoisampia päiviä kohtihan tässä mennään koko ajan. 

Mitä teille kuuluu? :) Vieläkö ootte siellä?

23. joulukuuta 2017

Adventtisukat 2017 - osa 4


Kyselin viime viikolla teiltä mielipiteitä tämän adventtisukkien ohjeen viimeisen pätkän julkaisuajankohdasta, kun mietin että olisiko mukavampaa jos ohjeen julkaisisi jo päivää ennen neljättä adventtia - joka tänä vuonna sattuu olemaan jouluaatto. Olitte kanssani samoilla linjoilla, että olisi kiva saada ohje jo aatonaattona, jotta sukat ehtivät vielä joko lahjapakettiin tai omiin jalkoihin aattoillaksi. :) Tässäpä siis varaslähtö adventtiin, ja viimeinen pätkä adventtisukkien ohjetta - olkaapa hyvä! :)

Adventtisukat 2017 - 4. adventti



Tänään tehdään sukat loppuun. Vielä pätkä kirjoneuletta, sitten kärkikavennukset ja sukkien viimeistely.

Jatka jalkapöydän kirjoneuletta alla olevan ruutupiirroksen mukaan. (Ruutupiirrosta luetaan oikealta vasemmalle, ja alhaalta ylös aloittaen riviltä 25.)



Tässä alla vielä jalkaterän kirjoneuleosuus kokonaisuudessaan:


Koko ruutupiirroksen tekemällä sukasta tulee ohjeenmukaisella langalla ja 3,5 numeron puikoilla neulottuna suunnilleen 39 kokoiset sukat. Siinä tapauksessa kuvion ollessa valmis pikkuvarvas juuri peittyy.

Jos jalkasi on paljon pienempi, voit joko jättää viimeisen kuvion pois, tai neuloa lyhyemmän kärkikavennuksen. Jos taas jalkasi on isompi, neulo vielä joku kuviokerros uudelleen tai neulo muutama ylimääräinen kerros pohjavärillä ennen kärkikavennuksia.

Kärkikavennukset:
- Neulottuasi ruutupiirroksen kaikki kerrokset, katkaise kuviovärin lanka, ja jatka neulomista pelkällä pohjavärillä.
- Ruutupiirroksen jälkeen seuraavalla kerroksella tasaa puikkojen silmukkamäärät kaventamalla 2 o yhteen joka puikon lopussa, jotta sinulla on jokaisella puikolla 12 silmukkaa.
- Aloita sitten kavennukset puikon keskellä ja lopussa seuraavasti: Neulo nyt joka puikolla *4 oikein, 2 oikein yhteen, 4 o, 2 oikein yhteen*, ja sen jälkeen neljä normaalia kerrosta ilman kavennuksia.  Seuraavalla kerroksella neulotaan *3 o, 2 oikein yhteen, 3 o, 2 oikein yhteen*, ja sen jälkeen kolme normaalia kerrosta ilman kavennuksia. Seuraavaksi neulo *2 o, 2 oikein yhteen, 2 o, 2 oikein yhteen*, ja sen jälkeen kaksi normaalia kerrosta ilman kavennuksia. Seuraavalla kerroksella neulo *1 o, 2 oikein yhteen, 1 o, 2 oikein yhteen*, ja sen jälkeen yksi normaali kerros ilman kavennuksia.Seuraavalla kerroksella neulo *2 o yhteen, 2 o yhteen*, ja vielä seuraavalla kerroksella *2 o yhteen*. Vedä sen jälkeen lanka viimeisten neljän silmukan läpi ja päättele.

Viimeistely on kirjoneuleissa tärkeää, joten päättelyn jälkeen kannattaa joko kostuttaa sukat kevyesti ja jättää kuivumaan, tai höyryttää ne kevyesti harson läpi. Itse suosin höyrytystä, mutta sen kanssa kannattaa olla tarkkana sillä tarkoitus on vain höyryttää, ei silittää sukkia. :) Itse teen niin, että peitän höyrytettävän sukan harsolla, jonka läpi silitysraudan höyrytoiminnolla höyrytän sukat läheltä pintaa, mutta niin etten paina kuitenkaan silitysraudalla sukkaa. Jos erehdyt painamaan, saat liian isoiksi venyneet ja lämpöominaisuutensa kadottaneet littaantuneet sukat - mikä ei tietenkään ole tarkoitus, joten muista höyryttää varovasti. Viimeistely on tärkeä kohta kirjoneuleissa, sillä se viimeistelee työn ja saa silmukat asettumaan kauniisti paikoilleen.




Nyt adventtisukkasi ovat valmiit! :)

Jakakaa edelleen kuvia adventtisukistanne, on kiva nähdä millaisia väriyhdistelmiä teillä on! :)
Hashtagit instagramia varten ovat #adventtisukat2017 #sweetthingsadventtisukat2017 ja #sweetthingsyhteisneulonta

Lämpöistä joulua, ja kiitos kun olitte neulomassa kanssani! 

17. joulukuuta 2017

Adventtisukat 2017 - osa 3


Hyvää kolmatta adventtia!

Nyt päästään sukissa jo pitkälle jalkaterään... :) Jätin tarkoituksella viimeiseen ohjeenpätkään ensi viikolle lyhyemmän pätkän, ja tälle viikolle vähän pidemmän. :) Ja mietin, että mitä olisitte mieltä jos viimeinen osa julkaistaisiin jo aatonaattona 23.12, eli päivää ennen neljättä adventtia? Silloin sukat ehtisivät vielä jouluaatoksi valmiiksi joko lahjapakettiin käärittäviksi tai omiin jalkoihin aattoillaksi? Olisko kiva, vai haluatteko ohjeen mieluummin vasta aattona? :)

Adventtisukat 2017- 3. adventti





Jatka jalkapöydän kirjoneuletta ruutupiirroksen mukaan. (Ruutupiirrosta luetaan oikealta vasemmalle, ja alhaalta ylös aloittaen riviltä 1.) Kun olet neulonut kaikki ruutupiirroksen kerrokset, jätä työ odottamaan.

Vinkkinä, että mikäli olette perehtyneet lankadominanssiin (katso tämä vanha postaukseni aiheesta), niin rivillä 8. kannattaa vaihtaa punainen lanka dominoivaksi valkoisen sijaan, silloin punaiset pisteet erottuvat kivasti kuviosta. :) Muuten olen käyttänyt valkoista väriä dominoivana, mutta tuon rivin tein toisinpäin.



Ensi viikolla päästään neulomaan sitten jalkaterän kuvio loppuun, ja tehdään kärkikavennukset. :)

Hashtagit instagramia varten ovat #adventtisukat2017 #sweetthingsadventtisukat2017 ja #sweetthingsyhteisneulonta



Neulomisen iloa! Ja ihanaa joulun odotusta! Ei ole enää montaa yötä... :)

10. joulukuuta 2017

Adventtisukat 2017 - osa 2


Hyvää toista adventtia! :)

Jatketaan Adventtisukkien yhteisneulontaa neulomalla varsi loppuun, sekä kantapää. Jos hyppäät mukaan vasta nyt, niin ensimmäinen osa ohjeeseen löytyy täältä.

Adventtisukat 2017 - 2. adventti



Jatka varren neulomista ruutupiirroksen riviltä 21. (Ruutupiirrosta luetaan oikealta vasemmalle, ja alhaalta ylös aloittaen riviltä 21.) Rivit 21- 26 neulotaan tavallisen kirjoneuleen tapaan, mutta rivit 27-32 neulotaan seuraavasti: Neulo kaikki pohjavärillä (tässä punaisella) merkityt ruudut nurin, ja kaikki kuviovärillä (tässä valkoisella) merkityt ruudut normaalisti oikein.












Kun olet neulonut kaikki ruutupiirroksen kerrokset ja olet neljännen puikon lopussa, katkaise kuviovärin (valkoinen) lanka. Varsi on nyt valmis.

Tässä alla vielä varren ruutupiirros kokonaisuudessaan helpottamaan kuvion hahmottamista:



Seuraavaksi sukkiin neulotaan kantapää.

Kantapääksi voit tehdä sellaisen kantapään kuin haluat, mutta minun sukissani on tiimalasikantapää. Tiimalasikantapää on mukava neulottava ja istuu ainakin minun jalkaani tavallista kantapäätä paremmin joten siksi suosin sitä. Jos päädyt tekemään jonkun muun kantapään kuin tiimalasikantapään, joudut vähän laskeskelemaan silmukoita kiilakavennusten kohdalla, mutta onnistuu sekin varmasti. Suosittelen silti kokeilemaan tiimalasikantapäätä, saatat löytää uuden lempparikantapään. ;)

Tiimalasikantapää:
Tiimalasikantapää neulotaan lyhennetyin kerroksin I ja IV puikon silmukoilla (yhteensä 26 silmukalla) sileällä neuloksella seuraavasti:
1. Neulo I puikon silmukat normaalisti oikein
2. Käännä työ. Nosta ensimmäinen silmukka nurin neulomatta ja vedä lanka kireälle. Huomaa, että lanka täytyy vetää niin kireälle että silmukka nuljahtaa ympäri ja puikolle näyttäisi ikään kuin ilmaantuvan silmukkapari. Silmukkaa käsitellään kuitenkin yhtenä silmukkana! Neulo loput 25 silmukkaa nurin.
3. Käännä työ. Nosta ensimmäinen silmukka nurin neulomatta ja vedä silmukka kireälle. (Huomaa että silmukka nostetaan aina nurin neulomatta, huolimatta siitä oletko työn oikealla vai nurjalla puolella.) Neulo loput silmukat oikein lukuun ottamatta viimeistä silmukkaa, joka on edellisellä kerroksella nostamasi silmukka.
4. Käännä työ. Nosta ensimmäinen s jälleen nurin neulomatta ja vedä lanka kireälle. Neulo loput kantapään silmukat nurin, lukuun ottamatta viimeistä silmukkaa, joka on edellisellä kerroksella nostamasi silmukka.
5. Jatka kuten edellä, eli nosta ensimmäinen silmukka aina nurin neulomatta ja neulo kantapään silmukat normaalisti lukuun ottamatta puikon lopussa olevia edellisillä kerroksilla nostettuja silmukoita. Keskellä olevien silmukoiden määrä siis vähenee koko ajan ja sivuilla olevien silmukoiden määrä kasvaa.
6. Lopeta lyhennettyjen kerrosten neulominen, kun kantapään keskellä on jäljellä 8 normaalia silmukkaa. Neulo nyt yksi kerros normaalisti koko sukan ympäri, kunnes tulet jälleen kerrosten vaihtumiskohtaan eli puikkojen IV ja I väliin. Huomaa, että tässä vaiheessa kantapää on kolmion muotoinen.

Nyt kantapäähän aletaan tehdä lisäyksiä seuraavasti:
1. Neulo I puikolta 4 silmukkaa oikein, neulomatta jätetään siis puikon päässä olevat nostetut silmukat, joita on 9 kpl.
2. Käännä työ. Nosta ensimmäinen s nurin neulomatta, vedä lanka kireälle ja neulo 7 s normaalisti nurin, jätä neulomatta puikon päässä olevat nostetut silmukat, eli puikon 9 viimeistä silmukkaa.
3. Käännä työ. Nosta ensimmäinen s nurin neulomatta. Neulo sitten keskimmäiset silmukat normaalisti oikein ja niiden jälkeen vielä edellisellä kerroksella nostama s oikein sekä vielä 1 s oikein.
4. Käännä työ. Nosta ensimmäinen s nurin neulomatta ja neulo keskimmäiset silmukat normaalisti nurin, sekä edellisellä kerroksella nostettu s nurin ja sen jälkeen vielä yksi s nurin.
5. Käännä työ. Jatka samaan tapaan kuten edellä eli nosta aina ensimmäinen s nurin neulomatta, neulo keskimmäiset silmukat normaalisti oikein tai nurin riippuen siitä kummalla puolella työtä olet, ja sen jälkeen vielä edellisellä kerroksella nostettu silmukka ja vielä yksi silmukka oikein tai nurin.
6. Jatka näin, kunnes olet työn nurjalla puolella ja nostat I puikon ensimmäisen silmukan nurin neulomatta. Neulo kaikki loput I ja IV puikon silmukat nurin.
7. Käännä työ. Nosta ensimmäinen silmukka nurin neulomatta ja neulo loput kantapään silmukat oikein, myös edellisellä kerroksella nostettu silmukka.
Kantapää on nyt valmis.

Neulo vielä kaksi kerrosta sileää neuletta päävärillä, ja jää sitten odottamaan seuraavaa adventtia ja seuraavaa ohjeenpätkää... :) Puolivälissä ollaan!


Hashtagit instagramia varten ovat #adventtisukat2017 #sweetthingsadventtisukat2017 ja #sweetthingsyhteisneulonta

Ihanaa kun ootte mukana neulomassa! :)


3. joulukuuta 2017

Adventtisukat 2017 - osa 1


Hyvää ensimmäistä adventtia!

Nyt alkaa virallisesti joulun odotus, ja samalla Adventtisukkien yhteisneulonta. Kiva kun tuutte taas mukaan! Tänä vuonna halusin suunnitella sellaiset yhteisneulontasukat, joihin on helppo tarttua aloittelijankin; paljastettakoon siis sen verran että näissä sukissa ei ole pitkiä lankajuoksuja, ja kaikki kirjoneulekuviot ovat jaollisia korkeintaan neljällä silmukalla.

Jokaisena adventtina julkaisen siis pätkän ohjetta, ja näistä neljästä pätkästä muotoutuu naisten kirjoneulesukat. :) Värejä on tällä kertaa minun sukissani vain kaksi (punainen ja valkoinen), mutta mikään ei estä käyttämästä vaikka jokaisessa kirjoneulekuviossa eri väriä! Luovutta saa käyttää, ja muutenkin edetään tässä aika löysällä pipolla. ;) Ei haittaa vaikka ei ehtisikään nyt heti mukaan, aloittaa voi milloin vain. Tärkeintä on neulomisen ilo!

Lopputuloksena on siis naisten sukat, noin kokoa 39 - mutta jalkaterän pituutta voi jokainen säätää omaan jalkaansa sopivaksi lisäämällä tai vähentämällä kerroksia. Sukan leveyttäkin voi tietysti säätää; kaikki kirjoneulekuviot ovat jaollisia neljällä silmukalla joten se onnistuu helposti. Jos siis tuntuu ettei sukan 52 silmukkaa riitä leveytensä puolesta, voit helposti neuloa myös 56 silmukalla lisäämällä silmukoita mallikerran verran. Pituudeltaan valmiit sukat ovat lyhyehköt, eivät mitkään polvipituiset. :)

Lankana on siis Novita 7 veljestä (tai mikä tahansa samanvahvuinen sukkalanka), ja sukkapuikot ovat kokoa  3,5.  Minun sukissani ja minun käsialalllani neuletiheys sukissa on 24 s = 10 cm, siitä voitte vähän mittailla että riittääkö silmukkamäärä oman jalkaasi vai täytyykö lisätä mallikerta/vaihtaa puikot puoli numeroa isompiin.

Adventtisukat 2017 - 1. adventti 



Ohje: Luo 52 silmukkaa, ja neulo 2 o 2 n- joustinta 10 kerrosta. Joustimen jälkeen aloita kuviokerrokset sileänä neuleena ruutupiirroksen mukaan. Kirjoneuleita aiemmin tekemättömille tiedoksi, että kaaviota luetaan niin, että neulotaan oikealta vasemmalle ja alhaalta ylöspäin. Kaavioon on merkattu kuviot niillä väreillä, joita minä olen sukkiini käyttänyt. Kaavion pystyy suurentamaan klikkaamalla sitä. Neulottuasi kaikki ruutupiirroksen kerrokset jätä työ odottamaan, jatketaan vartta vielä ensi viikolla... :)




Muutama vinkki vielä:
- Kannattaa tsekata tämä aiempi postaukseni, jossa jaan 10 vinkkiä kirjoneuleeseen, sieltä saattaa tarttua matkaan helpottavia niksejä. :)
- Neuvoja saa kysyä, jos joku kohta on epäselvä tai mieleen tulee jotain kysyttävää! Vastaan täällä kommenttiboksissa, ja  toki myös facebookin sekä instagramin puolella. Näitä sukkia ei ole koeneulonut kukaan muu kuin minä itse, joten jos huomaatte virheitä ohjeissa niin raportoikaa.
- Kirjoneule asettuu ja tasoittuu vielä lopuksi höyrytettäessä, joten älä ole huolissasi mahdollisista muhkuroista vaan neulo vaan menemään - kyllä ne siitä lopuksi tasoittuu. :)
- Sukkia kannattaa välissä sovittaa jalkaan, jotta huomaat mikäli lankajuoksut jäävät liian kireiksi tai sukista on tulossa muuten väärän kokoiset.


Mielelläni seuraan myös teidän Adventtisukkienne etenemistä, joten tägätkää niitä instagramissa hashtageilla #adventtisukat2017 #sweetthingsadventtisukat2017 ja #sweetthingsyhteisneulonta - jotta löydän profiileihinne kurkkimaan sukkianne! :)


Neulomisen iloa, ja tervetuloa mukaan neulomaan yhdessä Adventtisukkia 2017! :)

30. marraskuuta 2017

Äitiyskö helppoa?



Oon nyt yli puolitoista vuotta kantanut nimikettä äiti, mikä on maailman parasta ja ihaninta. Jo ekoista päivistä lähtien oon kuitenkin saanut huomata, että tää ei tosiaan oo mikään helppo virka, sillä äitinähän ei voi mitään tehdä oikein. Siis sikäli oikein, että kaikilla on mielipiteensä kaikkeen lastenkasvatukseen liittyvään, ja kaikki eri tavat tehdä ovat vääriä. Kärjistän toki, mutta siltä se vaan usein tuntuu. Teen niin tai näin, niin joku arvostelee. Vaikka tosiasiahan on, ettei kukaan muu kuin minä näe kokonaiskuvaa äitiydestäni. Mies toki näkee suuren osan, mutta kaverit, sukulaiset, puolitutut somessa ja neuvolantäti näkevät vain pieniä paloja kokonaiskuvasta. Siksi onkin niin hullua, että kaikilla on silti sanansa sanottavana.

Jo synnärillä hämmennyin monista neuvoista, jotka olivat ristiriidassa keskenään. Toinen kätilö muistutti että aina syötön jälkeen täytyy vauva röyhtäyttää, ja toinen sanoi ettei tarvitse jos ei ole pulautteluongelmia. Kolmas kätilö muistutti että ikinä ei saa sitten nukahtaa vauvaa yöllä imettäessään, ja neljäs kehotti että olisi tosi hyvä vaan jos oppisi nukkumaan itsekin samalla kun vauva on rinnalla yöllä. Yksi kätilö käski tarkkailemaan koko ajan imettäessä että vauva saa ilmaa, ja mielellään painamaan kädellä rintaa - ja toinen kätilö nauroi että höpsistä, kyllä se vauva itse osaa ja ettei vauva voi rinnalle tukehtua. Ja näitä esimerkkejä riittää... Tosi paljon ohjeita, jotka kumosivat juuri toiselta saadun ohjeen. Tuoreena äitinä olin aika hämilläni näistä neuvoista, enkä oikein tiennyt mitä niistä noudattaisin. Olin ihmeissäni neuvojen kirjavuudesta, ja siitä että niitä tuli kovalla syötöllä joka tuutista. Olin ajatellut luottaa äidinvaistooni, mutta yhtäkkiä en tiennytkään että ketä kokenutta neuvojaa kuuntelisin, kun neuvot kumosivat toinen toisensa.

Lastenkasvatus, vauvanhoito ja imetys, sekä vauvan ruokailu ovat asioita joihin neuvojia riittää. Ohjeita tulee neuvolasta, lääkäristä, synnäriltä, omilta vanhemmilta ja puolison vanhemmilta, kavereilta joilla on jo omia lapsia, ja niiltä kavereilta joilla ei ole omia lapsia, naapureilta, työkavereilta, sukulaisilta, satunnaisilta ihmisiltä kaupungilla - ja sitten on vielä netti vertaistukineen ja valitettavasti myös arvostelijoineen. On hienoa että apua löytyy ja vinkkejä jaetaan, mutta joskus se kyllä tuntuu kieltämättä tosi raskaalta ja stressaavalta että ikinä mikään ei voi mennä oikein, sillä noudattamalla toisen neuvoa saat toisen kauhistelemaan toimintaasi, ja taas toisinpäin. Loppupeleissähän merkitystä on vain sillä, että vauva ja perhe voivat hyvin ja että vanhemmat toimivat parhaaksikatsomallaan tavalla, joka toimii heillä parhaiten. Kukaan perheen ulkopuolinenhan ei oikeasti voi tietää millaista arki perheen sisällä on, joten kukaan muu ei voi tietää paremmin toimivia keinoja. Kukaan ei myöskään ole täydellinen, mutta toki lähtökohtaisesti jokainen äiti tekee varmasti parhaansa. Ja silloin kun tekee parhaansa, tuntuu toki ikävältä että sitä omaa parasta suoritusta arvostellaan.

Usein myös unohtuu, että jokainen lapsi on yksilönsä. Se mikä toimii toisella, ei toimi toisella. Ei ole mitään yleispäteviä neuvoja joita säntillisesti noudattamalla kasvatat täydellisiä yksilöitä - kunpa olisikin. Täytyy vaan yrittää kuunnella omaa lastaan ja omaa sydäntään, lukea ehkä vähän kasvatusoppaita ja valita niistä ne helmet jotka sopivat omaan ajatteluun ja perheeseen, sulkea korvat arvostelijoilta ja luottaa siihen, että parhaansa kun tekee niin se riittää. Ja luottaa siihen, että jos rakkaudella ja sydämellä kasvattaa niin hyvä siitä lapsesta kasvaa. Vaikka oppisikin kuivaksi myöhemmin kuin naapurin lapsi tai olisi jääräpäisempi tapaus kuin serkun lapset. Käytännön asiat kyllä lutviutuvat, tärkeämpää on se henkinen puoli.

Mulle tärkeintä on kasvattaa pojastani lämminsydäminen ja muita ajatteleva poika, joka antaa omastaan ja osaa pyytää anteeksi. Joka on ystävällinen eikä kiusaa tai puhu ilkeästi muista ihmisistä. Toivon, että hänestä tulee rohkea ja hyvän itsetunnon omaava poika, joka puhuu ja pussaa. Saa olla vilkas ja saa olla temperamenttinen, saa olla herkkä ja saa itkeä.

Meidän taaperolla on temperamenttia koko kylän edestä ja todella vahva oma tahto, mutta myös leveä hymy ja lämmin sydän. En pääse helpolla tämän pojan kanssa, mutta jos hän paljon ottaa niin paljon hän myös antaa. Märkiä pusuja ja lämpimiä halauksia satelee, ja joka päivä hämmästyn siitä miten fiksu tuo taapero onkaan.




Aina joku kadehtii, joku arvostelee ja joku taivastelee, mutta tärkeää on osata jättää arvostelijat omaan arvoonsa. Seistä perheenä yhtenä rintamana, omien valintojensa takana tietäen, että parhaamme tehdään. Eihän sillä pitäisi olla merkitystä mitä naapuri tai serkku meidän perheen nukkumisjärjestelyistä, ruokailuista tai lastenkasvatusmetodeista on mieltä, vain sillä pitäisi olla merkitystä että vanhemmilla on yhteinen linja, ja että vanhemmat arvostavat toisiaan ja tapojaan olla vanhempi. Tärkeintä on toimia lapsen parhaaksi, ja olla yksi vahva yksikkö perheenä. Vertaistuki on ihan mahtavaa, ja on upeaa että on keneltä kysyä neuvoa kun sitä tarvitsee - mutta joskus tuntuu että kaikesta informaatiosta tulee ihan ähky, ja neuvojen ristitulessa on vaikea kokea olevansa hyvä ja riittävä äitinä, vaikka itse tietäisi toimivansa juuri omalle perheelleen sopivimmalla tavalla.

Raakaa on välillä se, että vielä nykymaailmassakin arvostelu kohdistuu yleensä enemmän äitiin kuin isään. Äitien odotetaan ja oletetaan kantavan päävastuun lapsista ja perheestä, joten kasvatus- ja lastenhoitokysymyksissä paine ja vastuu kaadetaan äitien harteille.

Ei äitiys ole ollut helppoa isovanhempiemmekaan aikaan kun kuuden lapsen lisäksi piti hoitaa karja ja koti, mutta silloin ympäristön vaatimukset äitiyttä kohtaan eivät olleet niin isoja kuin nykypäivänä. Vielä muutama vuosikymmen sitten tärkeintä oli, että lapset olivat puhtaasti puettuja ja saivat ruokaa sekä välillä syliä. En todellakaan sano, että äitiys olisi ollut helppoa silloinkaan - mutta väitän, että äidit saivat silloin toteuttaa omanlaistaan äitiyttä vähemmällä arvostelulla kuin nykyäidit saavat. Nykyään tietoa on helpommin saatavilla, ja ihmisetkin ovat tekniikan ansiosta paremmin perillä toistensa asioista ja elämästä, ja se antaa avaimet myös arvostelulle.

Kukaan ei varmasti ole täydellinen äiti, mutta jokainen äiti varmasti rakastaa lastaan yli kaiken, ja tekee siksi parhaansa. Äitiys ei tosiaan ole helppoa, mutta se on aivan uskomattoman mahtavaa. Ja jokaisena päivänä lapsen kanssa sitä kasvaa ja oppii itsekin. Kunnioitetaan toisiamme ja toistemme tapaa olla vanhempi. Ollaan armollisia itsellemme ja toisillemme. :) <3

20. marraskuuta 2017

Tuutteko mukaan neulomaan Adventtisukat 2017?



Siinäpä se kysymys olikin jo otsikossa, ootteko mukana? :)

Muutamat teistä on kyselleetkin jo syksyn mittaan, että tuleeko tänä vuonna adventtisukkien yhteisneulontaa - ja oon luvannut että tulee. :) Viime vuonna oli niin kivaa neuloa yhdessä ja seurata teidän sukkienne valmistumista, että ehdottomasti halusin kehitellä samanlaisen projektin tällekin vuodelle. Adventtisukkia valmistuikin viime vuonna valtava määrä, en tiedä lukumäärää mutta satoja ainakin taatusti - ihan hurjaa! :)

Lapasten yhteisneulontakin on ollut mulla suunnitelmissa, ideaahan väläyttelin jo vuosi sitten, mutta se jää vielä johonkin toiseen ajankohtaan - nyt neulotaan yhdessä jälleen Adventtisukat. :) Hommahan toimii siis niin, että jokaisena adventtisunnuntaina julkaisen pätkän ohjetta, ja näistä neljästä pätkästä valmistuu naisten villasukat.

Sen verran paljastan jo nyt, että sukat ovat kirjoneuletta, ne eivät ole polvipituiset, ja ne neulotaan Novitan 7 veljestä- langasta (tai vastaavan paksuisesta langasta). Minun värini Adventtisukkiini ovat tänä vuonna punainen ja valkoinen, mutta sukkiin sopii toki muutkin värit - ne voit vapaasti valita oman mieltymyksesi mukaan. Vaikka neulotaankin kirjoneuletta, niin mukaan voi lähteä sellainenkin joka ei ole aiemmin kirjoneuletta neulonut - ei ole tulossa hurjan pitkiä lankajuoksuja joten selviätte kyllä. :)

Tuutko mukaan neulomaan? :) 


19. marraskuuta 2017

Viikonlopun ompelut




Viikonlopun aikana valmistui pari ompelusta itselleni, pitkä toppi sekä tunika/mekko. Molemmat kankaat on Verson Puodista; värikkäämpi on kauan kaapissa hilloamani Kaisa Kartelan suunnittelema Elämän pauloissa -trikoo, ja mustaharmaa on Leena Rengon suunnittelema Ruusut- trikoo. Tuo Elämän pauloissa ihastutti mut heti ensi näkemältä, ja se on kesästä asti odotellut inspistä että mitä siitä tekisin. Tein sitten pitkän topin, koska sellaiselle oli mun kaapissa tarvetta.

Molemmat kaavat on muokattu Ommellisen mekkokaavan pohjalta. Elämän pauloissa- trikoosta tein pitkän topin, ja ruusuista tunikan/mekon joka on edestä lyhyempi kuin takaa. Näistä tuli sellaisia perusvaatteita, joita tulee kyllä taatusti pidettyä paljon. :)




Oon viikonlopun seurannut somesta Tampereen kädentaitomessujen meininkejä, ja vitsit että olis ollut kiva olla mukana! Ensi vuonna sitten. :)