16. syyskuuta 2014

Vitamiinit talteen


Tuoreista marjoista täytyy nauttia vielä kun voidaan, ja ottaa kaikki vitamiinit talteen. Kohta nimittäin joudutaan siirtymään kuukausiksi pakastettuihin versioihin, jotka ei vaan oo yhtään sama asia tuoreiden marjojen rinnalla.



Luumut ja vadelmat haettiin viikonloppuna kotikonnuilta, kun oltiin taas jokasyksyisissä perunannostotöissä. Ensi viikonloppunakin odottaa samat hommat, joten tästä työputkesta löytyy syy pieneen blogihiljaisuuteen. Iltaisin kyllä puikot kilisee, ja huomenna oon menossa pitkästä aikaa oppilaaksi kansalaisopistoonkin, kun aloitan ompelukurssin. :)

Mitäs teille kuuluu? 


11. syyskuuta 2014

Päivän piristävimmät


Tänään mua piristää:


♥ Uusi Maybellinen Baby Lips -huulirasva. Pakko munkin oli huulirasva-addiktina tällainen hankkia viimeinkin testiin, kun kaikki tätä joka puolella hehkutti. Uteliaisuus kasvoi liian suureksi, ja muutama päivä sitten kaupassa nakkasin tämän sit hetken mielijohteesta ostoskoriini. Ja on tää kyllä näin edulliseksi huulirasvaksi tosi hyvä! Bonuksena vielä punainen sävy, jolla saa kivasti väriä huulille. Ja tottakai plussaa myös söpöstä pakkauksesta.


♥ Oon ihan koukussa Valio Eilan Latteihin. Suosikkini on ehdottomasti se Latte Caramel, mutta silloin kun Caramelin kohta kaupan hyllyllä ammottaa tyhjyyttään, maistuu mulle myös Minttu tai se pelkkä Lattekin. Pauligin Frezza Moccaa kului mulla aikanaan paljonkin, mutta koska se ei ole laktoositon, on se saanut viime aikoina jäädä hyllyyn. Mahtavaa siis että Valio on alkanut tehdä maitokahvijuomia nyt laktoosittomina!


 ♥ Posti kiikutti mulle paljon odottamani kirjan, Marikan värityskirjan! Ennakkotilaajat saivat kirjan mukana myös Marikan askarteleman ihanan kirjanmerkin. Ja omani sain vielä sattumoisin lempivärissäni! Melkoinen tietopaketti korttien värittämisestä tämä kirja, vau! Jos siis haluaisitte oppia värittämään millä tahansa tekniikalla, niin tästä opuksesta löytyy kattavat vinkit ja ohjeet. Mä oon muuten tutustunut Marikaan alunperin niin, että Marika oli mun kampaajani, silloin kun vielä asuin synnyinpaikkakunnallani. :)

♥ Puikoilta tipahti taas yhdet sukat. Nyt vaan täytyisi viitsiä vielä päätellä ne... Luulenpa että ne saa odottaa päättelyä vielä johonkin toiseen iltaan, sillä tänään haluan ennemminkin luoda puikoille uudet silmukat.

♥ Onkin hyvä ilta aloittaa uusi käsityö, sillä telkkaristakin alkaa tuutin täydeltä rakkaushömppäohjelmia. Maajussille etsitään morsianta, ja Unelmien poikamiestyttökin kutsuu taas kartanon täyteen miesehdokkaita! Jes! ;)

10. syyskuuta 2014

Käsityömuistoja #6


Ihan ekat ristipistoni tein ala-asteen kolmannella luokalla, kun pistelin luistelevan tytön kankaalle ristipistoin. Tuota työtä en ainakaan vielä löytänyt mistään kätköistä, mutta toinen tekemäni ristipistotyö on ainakin tallessa. Se on neljännellä luokalla tekemäni koirakuva.

Saatiin valita ristipistotyömme aiheet lehtien ohjeista, ja muistan miten kaverini kanssa ihastuttiin koirasarjan ristipistotöihin niin että haluttiin tehdä ne. Opettaja yritti ehdottaa vähän värikkäämpiä ja selkeämpiä (ja pienempitöisiä) kuvia, muistan että opettajan mielestä haukattiin vähän turhan suuri pala kakkua näillä koiratöillämme. Ymmärrän kyllä, että opettajan kauhukuva oli taatusti se, että kyllästytään tähän ruskean sävyillä pistelyyn niin että työt jää kesken, mutta eipä jääneet! Ystäväni teki suomenpystykorvan, ja minä valitsin collien. Colliet kun oli mun mielestäni maailman upeimpia koiria, ja haaveenani oli hankkia isona collie myös omakseni. (Joku oli ehkä katsonut vähän Lassieta? :D)


Muistan kyllä, että jouduin myös purkamaan työtä välillä, kun olin laskenut pistoja väärin, mutta muistan myös miten ylpeä tästä työstä olin kun se valmistui. Ja ehkä parasta oli se, että äiti laittoi valmiin työni kultaisiin kehyksiin. Olin aika polleaa tyttöä ja tunsin onnistuneeni. :D

En muista oonko tämän jälkeen tehnyt enää ristipistoilla mitään. Sinänsä hassua, koska tykkäsin kyllä ristipistokirjailusta. Tässä ois ehkä yksi sellainen käsityömuoto, johon pitäisi koittaa taas joskus tarttua... :)

9. syyskuuta 2014

Bensaa suonissa


Sisältöyhteistyössä Elämyslahjat.fi

Elämyslahjat.fi tarjosi mulle lahjakortin kahdelle hengelle kartingiin, Oulun Sports & Karting Centeriin. Halusin viedä mieheni yllärinä ajamaan, mutta enhän mä malttanut pitää suutani supussa, vaan paljastin yllärin jo ennen aikojaan. :D Siitä huolimatta, että yllätysosuus kosahti omaan lörppäsuuhuni, oli lahja miehelle mieluinen. Käytiin lunastamassa lahjakortti viime viikolla, ja vitsit että oli hauskaa!


Olin ajanut kartingia kerran aiemmin, ja tykkäsin siitä tosi paljon, joten olin tosi innoissani päästessäni taas ajamaan. Oon tää kyllä hauska laji, ja kilpailuhenkisenä haluan kyllä päästä vielä rökittämään lajissa mieheni ja ajamaan paremman ajan! Pakko sanoa etten kyllä nytkään paljon hävinnyt, vaan aika tasaväkisiä oltiin (osan kierrosajoista voitinkin, mutta miehellä oli sit loppupeleissä pari nopeampaa kierrosta), joten revanssia odotellessa.



Hah, kuvat on otettu ennen upeaan ajohaalariin pujahtamista, koska siinä vaiheessa kun haalari oli päällä, oli jo kamerakin lukkojen takana pukukaapissa. Mutta ette menetä mitään. :D

Lahjoina elämykset on mun mielestäni ihan huikeita; tykkään saada ja tykkään antaa lahjaksi elämyksiä, sillä parhaimmillaan niistä jää muistoja loppuelämäksi. Hauskoja kokemuksia, mukavia hetkiä ja mahtavia muistoja joihin palata aina uudelleen. :) Ootteko te saaneet tai antaneet lahjaksi elämyksiä?

Elämyslahjoja pääset siis ostamaan täältä.

7. syyskuuta 2014

Karkkiväreissä


Tämän pussukan valmistuminen otti aikaa.

Virkkasin tuon pussukan valmiiksi juhannuksen tietoilla suunnilleen viikossa, sitten iski blääh eikä vaan inspannut tehdä tätä valmiiksi pussukaksi asti. Kuukausi sitten ryhdistäydyin, kun puolivalmis säälittävä virkkuu pöydänkulmalla alkoi ärsyttää, ja ompelin pussukkaan vuoren sekä vetskarin. Vielä pussukan valmistuttuakin otti kuukauden saada valmis työ kuvattua ja kuvat tänne blogiin asti. :D En tiedä mikä tässä oli sellaista että tää jäi roikkumaan, vaikka tätä oli kiva tehdä ja tästä tuli ihan söpökin. Joskus niin vain käy.




En ole keksinyt pussukalle vielä käyttöä, kun mun edellinen meikkipussukkakin on vielä tosi hyvässä kunnossa. Meikkipussukaksi tää olis kyllä sopivan kokoinen, mutta katsotaan nyt, eiköhän tällekin vielä joku paikka ja käyttötarkoitus löydy.

Aika karkkinen pussukka tästä kyllä tuli; valkoista ja minttua vinoraitaa, polkadot pilkkua ja vielä pinkki vetskarikin pisteeksi iin päälle. Mallailin tuohon mustaa ja valkoistakin vetskaria, mutta pinkki veti puoleensa, vaikka tulikin nyt aika imelä. :D

Vai oliko pinkki vetskari vähän liian räväkkä valinta?

Ps. Huomasin vasta postauksen esikatselussa et nää värithän on suoraan mun blogin bannerista. :D Näköjään tuossa väriyhdistelmässä on mun silmään jotain kiehtovaa!

4. syyskuuta 2014

Elokuun parhaat


Huh, niin vaan taas meni yksi kuukausi. Musta tuntuu että oon koko ajan tekemässä näitä kuukausikoosteita, miten nää kuukaudet menee niin nopeasti?? :D

Elokuun suosikkikäsityöt: Itselleni ompelemani mekko, sekä siskolleni virkkaamani putkipenaali.



Elokuun paras herkku: Omena. Meillä on syöty elokuussa omenoita paljon, kun saatiin niitä anoppilasta. On syöty niitä sekä ihan sellaisinaan, että uuniomenoina. Uuniomenat on ollut lapsesta asti mun yksi ihan lemppari jälkiruoka, se vaan toimii aina.

Kuukauden kosmetiikkasuosikki: Mun kesätuoksut. Tuun niin muistamaan näistä tuoksuista kesän 2014!


Elokuun herkuin reseptivinkki: Grillinyytit on supersimppeli mutta herkullinen juttu, jota grillikauden jälkeen voi hyvin tehdä uunissakin. Niin helppoa ja niin kätevää!

Kuukauden suosikkileivonnainen: Kyllä se vaan oli nutella-suklaapalat. Nam! Niin makeaa, että jopa mulle riitti pieni pala kerrallaan. ;) 


Elokuun paras hankinta: Punaiset conssit! Mutta nyt mulla on kyllä sit tennareita ihan tarpeeksi, näillä on pakko pärjätä hetken aikaa. Toivottavasti muistan tän sitten kun taas ihastun joihinkin ihaniin tennareihin. ;) Että ihan oikeasti, en tarvitse!


Elokuu on paketissa, nyt nokka kohti syksyä!

2. syyskuuta 2014

Hyvästit kesälle


Syksy tuli tänä vuonna niin yllättäen, kuuman hellejakson jälkeen kesä muuttui syksyksi yhdessä yössä. En ole tarennut laittaa sandaaleja jalkaani enää melkein kolmeen viikkoon - kurkku tulee kipeäksi jo ajatuksestakin. Aamut on jo todella viileitä, ja alkaa olla jo aika hyväksyä se että kesä on tosiaan ohi. Silti hyvästienjättö kesälle tuntuu haikealta. En millään malttaisi, enkä haluaisi.

Siltikin tutkin forecasta päivän lyhentymistä, ja järkytyin tuloksista; näillä korkeuksilla päivä lyhenee viikossa melkein 50 minuuttia! Sehän on ihan järkyttävän paljon. Apuaa, kohta täällä on taas ihan pimeää koko ajan.


Oon myös mun syksyilleni tyypilliseen tapaan harrastanut taas itsetutkiskelua vähän liiankin kanssa. Ja itsetutkiskelu on aika rankkaa; sitä kun huomaa itsessään aika paljon vikoja ja puutteita. Luonteenpiirteitä, joista ei itsessään pidä, tai omia tapoja toimia tilanteissa, joissa haluaisi toimia ihan eri tavoin kuin lopulta toimii. Rankkaa siitä tekee se, että osa niistä vioista ja puutteista on sellaisia, joiden korjaaminen tuntuu samalta kuin yrittäisi siirtää vuoria tai kävellä maapallon ympäri. Aika mahdotonta siis, ja onnistuessaankin vaatisi ihan hirvittävästi työtä.

Pyrkimys parempaan ihmisyyteen on toki aina hieno juttu, mutta pitäisi muistaa haukata pala kerrallaan, eikä yrittää kahmia koko kakkua kerralla. Lisäksi pitäisi muistaa se, että kaikilla on virheensä, ja että itseasiassa virheetönhän ei edes ole kiinnostavaa. Ja toisaalta, ne omat virheeni joita itse näen itsessäni, eivät kaikkien muiden mielestä ehkä olekaan virheitä, vaan jonkun mielestä ne osat minussa onkin ehkä hyviä ja kiinnostavia juttuja, niitä jotka tekevät minusta juuri minut. Itse itselleen tulee usein oltua liian ankara; pitäisi muistaa olla itseään kohtaan yhtä salliva kuin muita kohtaan.



Syksyt on muutosten ja uusien asioiden aikaa. Saapa nähdä mitä tämäkin syksy tuo tullessaan, viileiden ilmojen ja pimeiden iltojen lisäksi.

Tuoko teille tämä syksy muutoksia elämäänne? :) Alkoiko kenties uudet opinnot tai uusi työ, vai muutitteko ehkä uuteen kaupunkiin?

31. elokuuta 2014

Beiget pyörylät


Virkkasin siskolleni tuparilahjaksi setin oman tuotemerkkini AICA designin mukinalusia beigessä värissä. Multa on pyydetty paljon postausta AICA designista, ja sellainen mun on ollut tarkoitus kirjoittaakin, mutta se on vaan jäänyt. Sehän on mulle ihan puhtaasti harrastus (vaikka kaksi vuotta sitten haaveissani oli ehkä jotain muutakin), ja koska harrastukset vähän tulee ja menee, on se jäänyt viimeisen vuoden aikana vähän tauolle muun elämän ja muiden harrastusten myötä. Voisin kuitenkin yrittää joskus taas kirjoitella vähän syvemmin tuotemerkkiin liittyen ajatuksiani tänne, koska nyt taas noiden tuotteiden virkkaaminenkin on tuntunut hyvältä ja mukavalta. :)


Haluan pitää tuotemerkkiä yllä ihan omilla ehdoillani, tehdä tasan sen verran mitä hyvältä ja mukavalta tuntuu. Tarkoitukseni ei ole tehdä tästä bisnestä tai saada tällä elantoani, vaan yksinkertaisesti nauttia ja kokeilla. Siksi en markkinoi tehokkaasti, kehittele koko ajan uusia tuotteita tai pyri kasvattamaan myyntiä. Mulla on päivätyö josta saan elantoni, ja vaikka vielä joskus haaveilin yrittäjyydestä, ei se tällä hetkellä ole ollenkaan ajatuksissani - tuntuu nimittäin tosi hyvältä käydä päivätöissä, jossa illat ja viikonloput on vapaat, eikä tarvitse repiä stressiä kuukauden tuloistaan. Haluan pitää kiinni päivärytmistäni, enkä halua valmistaa tuotteita tai miettiä markkinointistrategioita ja myyntikanavia kaikkea hereilläoloaikaani, kuten yrittäjänä varmaan kärjistettynä tekisin. En halua kahlita itseäni niin kiinni sähköpostiini että sitä täytyisi tarkistella monta kertaa päivässä, ja haluan voida olla lomalla hyvällä omalla tunnolla. On mahtavaa kun on tosi mieleinen työpaikka johon mennä töihin ja josta tulla kotiin, ja on mahtavaa kun on työkavereita siinä sermin takana. Niin ne ajatukset muuttuu. :) Ja saattavat toki muuttua vielä joskus, mutta nyt tuntuu hyvältä tehdä näin. Tällä hetkellä yrittäjyys ei tunnu siltä mitä juuri nyt haluaisin.


Postailin muuten vähän aikaa sitten kuvan pinosta eri värisiä virkattuja pyörylöitä, niistä on tulossa juurikin näitä mukinalusia. :) Pieniä eriä tai yksittäisiä settejä erikoisemmissa väreissä.



Ihanaa sunnuntai-iltaa teille! ♥


28. elokuuta 2014

Hyväntekeväisyyttä designilla


Tänään töistä tullessani eteisessä mua odotti kaksi pikkuista pakettia. Jee, mun tilaamani korut oli saapuneet!

Toinen paketeista sisälsi Re:fashionin hyväntekeväisyysverkkokaupasta itselleni tilaamani Kiksin korvikset. Elokuun ajan auki olevan verkkokaupan myyntituotto menee lyhentämättömänä Uusi Lastensairaala 2017- keräykseen, joten halusin ehdottomasti tilata jotain itselleni, ja lahjoittaa samalla muutaman lantin hyvän asian puolesta. Aika mainio diili siis, sain 19 eurolla ihanat korvikset, sekä samansuuruisen summan lastensairaalan keräykseen!



KIKS oli mulle ennestään aika tuntematon merkki, mutta tutkiessani merkin nettisivuja olin positiivisesti yllättynyt huomatessani kyseisen merkin olevan oululainen. Kiksin tuotteet valmistetaan käsityönä kierrätys- ja ylijäämämateriaalista, ja nämä omat korvikseni on valmistettu kierrätetystä akryylista.

Korulippaaseeni lennähti myös uusi lintu, kun toisesta paketista paljastui titiMadamille alkuviikolla näpyttelemäni tilaus. En vaan voinut jättää tilaamatta, kun bongasin muutama päivä sitten sen kahdenkymmenen prosentin alen, joka koski koko tuotevalikoimaa titiMadamin nettikaupassa. Oon halunnut tätä ihanaa lintu -rintaneulaa jo niin pitkään, että nyt tilasin sen omakseni. Tuo uusi sävy - jade mirror - on uskomattoman kaunis, tiedän jo nyt että tuun käyttämään tätä korua tosi paljon!



Kumpi tilauksistani kolahtaa enemmän, vai kolahtaako kumpikaan? :)


27. elokuuta 2014

Better Food - Better Day


Tänään töiden jälkeen kasasin eteeni aika herkullisen välipalan. Lemppariteetä, pari kotimaista pikkuomenaa, ja siivu ranskanleipää nutellalla ja banaanilla. Ah ja nam!




Mulla on nyt joku kausi tuossa banaanin ja nutellan yhdistämisessä, ne on niin taivaallinen makupari. Tää kausi ehkä loppuu kun nutellapurkki loppuu, mut nyt nää on herkkujen ykkönen. ;)

Olo on niin flunssainen, että taidan keittää seuraavaksi mukillisen finrexiniä, ja kaivautua sohvalle viltin alle. Vieläkö te ootte välttäneet alkusyksyn flunssat?