18. elokuuta 2016

Viimeisen viikon aikana

Viimeisen viikon aikana....

- Olen nauranut paljon. Meidän pieni poika on alkanut nauraa ääneen, joten me ollaan tietysti perustettu kahden hengen sirkus kotiin että saadaan nauttia tuosta ihanasta naurusta mahdollisimman paljon. ;) Lisäksi on naurettu vauvan uusille ääntelyille; kiljuminen, muriseminen ja päristely on nyt in. :D Unohtamatta sitä ihanan kuuloista hyminää jota poika pitää aina ennenkuin nukahtaa. <3



- Oon neulonut raitoja. Jämäkeriä kaapista;  raitalankoja ja yksivärisiä, ja kutonut niistä simppeleitä raitasukkia hyväntekeväisyyteen. Facebookissa on monia ryhmiä, joissa neulotaan hyväntekeväisyyteen - itse neulon nyt ajatuksenani lahjoittaa sukkia ainakin veteraaneille sekä yksinäisille vanhuksille. Meidän vauva muuten seuraa neulomista ihan haltioituneena jos köllöttelee vieressä. :D Olympialaisia on siis pystynyt vähän seuraamaan vauvankin kanssa, kun vauva pysyy hetken tyytyväisenä katsellessaan kutomistani. :D Muutenhan meillä on viimeaikoina asustanut lähinnä sylissä viihtyvä tapaus, mutta sekin on ok - kunhan ei sitten stressaa liikoja siitä että kotityöt jää väkisinkin vähän vähemmälle kun syli on täynnä. Syli on kuitenkin lapselle paras paikka maailmassa, joten kyllä meillä sylissä saa olla. :)




- Oon myös ommellut vähän. Paino sanalla vähän, koska vauvan kanssa siihen puuhaan ei tahdo löytyä aikaa. Yritys on kuitenkin hyvä; oon saanut kaivettua jämäkankaita esille ja piirrettyä ja leikattua vähän kaavoja. Ja oon jopa ommellut yhden kokonaisen pipon! :D Jospa viimeistään viikonloppuna ehtis sitten ihan oikeasti jotain ommellakin, kun mieskin on kotona, eikä itsekään olla ihan koko aikaa menossa.



- Juhlittiin myös taas yhdet ihanat häät. Oli niin kiva nähdä vanhaa kaveriporukkaa pitkästä aikaa ihan ajan kanssa, oli hyvää ruokaa ja rentoa tunnelmaa. Juliuskin viihtyi, hurmasi niin sulhasen mummon kuin meidän kaveritkin, ja nukkui rennot päikkärit mun sylissäni kahvipöydässä. Häät on aina niin ihania, kaikilla on iloinen mieli ja rakkautta ilmassa. :)



- Ollan käyty kylässä kahvittelemassa superherkullisilla croissanteilla, vietetty ilta taloyhtiön kokouksessa ja muutenkin oltu menossa vaikka ja missä. Julius otti yhtiökokouksenkin rennosti koisaamalla melkein koko kokouksen. ;)




- Koin myös ensimmäisen kerran vastoinkäymisiä Juliuksen kanssa kaupungilla siinä määrin, että taidan jatkossa alkaa ottaa kaupungillekin manducan varalta mukaan vaikka oltaisiinkin liikkeellä vaunuilla. ;) Yleensä vaunuissa hyvin viihtyvä poika päätti että vain äidin syli kelpaa; joten toisessa kainalossa reilun seitsemän kilon poika ja toisella kädellä tyhjiä vaunuja lykätessä tiputtelin pikkuhiljaa ostoslistaltani asioita pois... ;) Ehkä en niin akuutisti tarvitsekaan uutta ripsiväriä ja kerkiäähän sitä kuminauhaa ostaa myöhemminkin. ;) Muuten oli oikein mukavaa, ja poika oli kyllä tyytyväinen kunhan sai olla sylissä - äidin habakin kiitti hyvästä treenistä.

- Aloitettiin vauvauinti! Julius nautti kyllä polskimisesta, kuten olin arvellutkin sen perusteella miten innoissaan tyyppi polskuttaa kylvyssäkin. Tästä tulee varmasti kiva koko perheen harrastus. :) Oulussa vauvauinti on vieläpä tosi halpaa, mutta samalla myös supersuosittua - ryhmät täyttyy muutamissa minuuteissa ilmoittautumisten avauduttua. Haastavaa oli vaan suihkussa ja saunassa käynti vauvan kanssa, mutta eiköhän sekin ajan ja kokemuksen kanssa helpotu. Oli muuten vaikeaa löytää kaupoista simmareita noin pienelle, mutta lopulta KappAhl pelasti - löytyi vieläpä supersöpöt siniset valasuikkarit. :) Pyyhkeenkin muistin nimikoida pari tuntia ennen uimahallille lähtöä, kun hoksasin että samanlaisia Ikean pyyhkeitä voi olla muutama muukin hallilla... Pikaisesti siis nauhanpätkään nimi kangastussilla, ja surautus pyyhkeeseen kiinni. Täytyy tehdä sama homma myös äitiyspakkauksesta tulleelle pyyhkeelle, niitäkin kun saattaa olla muutamalla muullakin.



- Ollaan tehty yhtä tuunausjuttua kotiin koko viikko. Vaiva olikin paljon isompi kuin arvattiin, mut eiköhän lopputulos kuitenkin palkitse. Tästä lisää myöhemmin... :)



- Oon myös suunnitellut blogiin postauksia; mielessä ois vaikka mitä mistä haluaisin kirjoittaa, ja suunnitteilla on postaussarjojakin - nyt vaan täytyis jostain löytää taas vähän enemmän aikaa blogille että pääsisin toteuttamaankin niitä. :)

Nyt pikaisesti vähän pihahommiin... Mukavaa iltaa! :)

15. elokuuta 2016

Britakakku


Mun yksi tämän kesän kesäsuunnitelmistani oli leipoa vihdoin Britakakku, ja reilu viikko sitten sen vihdoin toteutin.



Britakakku oli niin hyvää, että mulla tulee näistä kuvistakin vesi kielelle. Makeaa, marenkista ja mansikkaista = täydellistä!

Ohjeen Britakakkuun otin täältä, paitsi tein oman kakkuni mansikoilla, ja laitoin päälle vielä mantelilastuja. :)





Mitenhän tätä herkkua saisi talvellakin, kun ei ole enää marjasesonki? Banaania tai muita hedelmiä voisi toki käyttää, mutta toimivatkohan pakastemarjatkin vai tekevätkö ne kakusta vetisen? Jos teillä on kokemusta niin kuulisin mielelläni. :) Tuli nimittäin mun makuuni niin hyvää kakkua, etten malttaisi odottaa seuraavaan marjakauteen asti seuraavaa Britakakkua.

10. elokuuta 2016

Asuntomessukokemuksesta vauvan kanssa


Me käytiin Heinäkuun puolivälissä Seinäjoen asuntomessuilla. Edellispäivän pitkä ajomatka ja myöhäiseen iltaan kestäneet häät vähän ehkä painoi pienenä väsymyksenä, mutta otettiin silti vauva manducaan ja lähdettiin kiertämään asuntomessuja, kun kerran Seinäjoella oltiin. Ja hyvin me jaksettiinkin, mielestäni 4,5 tunnin messukierros oli näissä olosuhteissa varsin kelpo suoritus. :) Kyllähän osa kohteista meni vähän ohi vauvan kanssa kiertäessä, eikä ihan jokaista taloa edes kierretty, mutta vauva jaksoi mielestäni jopa yllättävän hyvin ja tyytyväisenä. Ja  itse sain hyvän jalkatreenin kun kannoin vauvaa manducassa koko reissun. ;)

Asuntomessuilta; taloista ja ylipäätään kokemuksesta jäi mieleen:

- Erikoiset lattiat; oli kuviolaattaa, herringbone- kalanruotoparkettia, leveää lankkulattiaa ja mosaiikkilaattaa.

- Portaat, portaat, portaat. Paljon portaita. :D Vauva rintarepussa portaita muutaman tunnin kiivetessä sain kyllä samalla hyvän treenin, illalla tunsi kiivenneensä. ;) Muutenkin portaita ja kaiteita oli vaikka minkälaisia.

- Pohjalaisuus, mikä näkyi monissa taloissa sekä yksityiskohdissa monissa kohteissa.

- Punaisten pohjalaistalojen kortteli, jossa viisi eri talotehtaan pohjalaistaloa muodostavat lauta-aidan sisälle oman yhteisönsä.

- Saunat; oli valkoisia saunoja ja valkoisia lauteita, sekä lähes aina lasiset seinät saunan ja kylppärin välillä.



- Kontrastit; rinnakkain uutta ja vanhaa, modernia ja romanttista samoissa taloissa. Esimerkiksi mieleen jäi Kannustalon Pohjanmaa, jossa modernit ja vanhat kalusteet loivat yhdessä mielenkiintoisen sisustuksen, esimerkiksi vanha kaappikello oli sulassa sovussa rinnakkain linjakkaan sohvan kanssa.

- Puu. Oli puupinnalla oevia puunvärisiä seiniä, puunvärisiä portaita jne. Kaikki ei ollutkaan enää mustavalkoista, vaan puun lämpökin saa nyt näkyä sisustuksissa.



- Näyttävä taiteilijan suoraan seinään piirtämä mustavalkoinen maisemaseinä Vieskatalossa oli tosi hieno, sellaisen haluaisin meillekin jos vaan osaisin ja uskaltaisin tehdä.

- Istutuslaatikot, niitä näkyi pihoilla paljon.

- Keittiöt ja kylpyhuoneet yläkerrassa, niitä näkyi monissa taloissa. Itse en jaksaisi roudailla ruokakasseja yläkertaan, joten musta keittiö yläkerrassa on aina vähän outo ratkaisu.



- Suomen pienin omakotitalo, Jukkatalojen 33 neliöinen kompakti kokonaisuus jäi mieleen. Pieni omakotitalo oli oikein viihtyisä, eikä mitenkään näyttänyt niin pieneltä kuin mitä neliöt kertoivat.

- Pinkki sinkkunaisen talo erottui myös massasta. Ei missään nimessä mun tyylinen, mutta ainakin omaperäinen ja ilmeisesti asukkaansa näköinen.



- Hoitopöydillä varustetut inva wc:t, joihin ei edes tarvinnut jonotella vaan vaipanvaihtohommiin pääsi aina heti kun tuli tarvetta, Tämä ehdottomasti plussana, verrattuna esimerkiksi Kalevan kisoihin Oulussa joissa ei ollut yhtä ainoaa vaipanvaihtopistettä.

- Ankarat vesisadekuurot, joita sattui pari tuolle päivälle kun oltiin messuilla. Onneksi oli kertaskäyttösadetakit.

- Akustiikkalevyistä tehdyt monenlaiset sisustuselementit, sekä yksi kokonaan akustiikkalevyistä tehty sisäkatto.



- Loistavat ikkunanäkymät Kyrkösjärvelle muutamien talojen ylimpien kerrosten ikkunoista

- Överi jenkkityylinen talo - Villa Tango, erottui myös massasta. Tosi epäsuomalainen, runsas ja rönsyävä.

- Leikkisät lastenhuoneet kauniine tekstiileineen monissa taloissa



- Viimeistellyt kivin reunustetut istutukset pihoilla. Ylipäätään havuja näkyi istutuksissa paljon.

- Ystävälliset hymyt, joita sain monilta jotka huomasivat mukanani kulkevan vauvan rintarepussa. Moni myös antoi ystävällisesti tilaa esimerkiksi rappusissa vauvan kanssa kulkevalle, vaikka toisaalta terveisiä myös sille yhdelle rouvalle joka melkein pusersi minut ja vauvan seinää vasten tunkiessaan väkisin ohi tullessaan vastaan kohdassa, joka ei ollut riittävän leveä meille kaikille yhtä aikaa.



- Neulotut rahinpäälliset, farkkusuikaleista ommeltu matto, solmitut seinävaatteet - käsityönä tehtyjä yksityiskohtia oli monessa talossa.

- Imetyshetket niin pihaistutuksen kivetyksellä istuen, kuin Iskun (muistaakseni tää oli Iskun piste, löytyi kohteen 32 edestä) lepopaikallakin. Tuo levähdyspaikka tuli eteen kuin tilauksesta, kun etsiskelin istumapaikkaa imetystä varten; siinä puutarhakalustesohvalla varjossa oli oikein hyvä paikka imetyshetkelle. Kyseisellä levähdyspaikalla oli siis varjossa muutamat puutarhakalusteet ihan sitä varten, että messuvieraat saivat niissä hetken hengähtää ennen kierroksen jatkamista, ja se sattui meidän kohdalle just silloin kun sitä tarvittiinkin.



- Väljemmät tontit verrattuna niihin asuntomessuihin joilla itse oon aiemmin käynyt. Nyt oli näkymiä metsään ja järvellekin, sen sijaan että jokaisesta ikkunasta näkymä olisi suoraan naapuriin. Toki tontit on pieniä, mutta viihtyisämpiä kuin aiemmilla messualueilla joissa oon käynyt.

- Mielenkiintoiset valaistusratkaisut. Paljon valaisimia, upotettuja ledejä ja epäsuoraa valoa.



- Parvityyliset lastenhuoneen sänkyratkaisut, joissa sänky oli ylhäällä ja alhaalle jäi leikkitilaa - toimii hyvin pienessä tilassa ja näyttääkin kivalta. Jotain sellaista haluaisin meillekin siinä vaiheessa kun lapsi siirtyy omaan huoneeseen (ja on tarpeeksi iso kiivetäkseen turvallisesti parvelle, ei siis tietenkään vielä vuoden tai kahdenkaan päästä), ja nykyisestä pienestä työhuoneesta täytyy saada taiottua huone pojalle.

----

Messukokemus vauvan kanssa oli siis oikein positiivinen. Mietittiinkin miehen kanssa et nythän tää on vielä helppoa, että vuoden tai parin päästä voi olla huomattavasti haastavampaa saada pojan mielenkiinto riittämään johonkin asuntomessuilla kiertelyyn... :D Niin ja helppoa vauvan kanssa kulkiessa oli nyt tietysti siksikin, että eväät kulki koko ajan äidin mukana. ;)

Vinkkinä siis vauvan kanssa asuntomessuilla kiertäville että rintareppu oli tosi hyvä. Jos vaan vauva viihtyy repussa/kantoliinassa niin ehdottomasti vauva mukaan sellaisessa. Vaunujen kanssa ei olisi päässyt sisälle taloihin, joten vaunuilla kierrettäessä taloissa olisi pitänyt käydä miehen kanssa vuorotellen - ja siinä taas olisi kestänyt niin kauan että messupäivästä olisi joko tullut tosi pitkä ja raskas, tai kiertämättä olis jäänyt paljon enemmän kohteita kuin nyt jäi.


Kävittekö te asuntomessuilla? Jos kävitte, niin mitä jäi mieleen - taloista tai kokemuksesta muuten? :)

5. elokuuta 2016

Köyhät ritarit


Tekeekö kukaan enää nykyisin Köyhiä ritareita? Meillä nää oli lapsuuden vakioherkku, mutta aikuisiällä ei ole tullut tehtyä - ennenkuin nyt. Ja voi vitsit että oli hyviä pitkästä aikaa! :) Täytyy tehdä uudemmankin kerran. Jos teidänkin alkaa tehdä mieli kokeilla tätä nostalgista herkkua, niin alla resepti miten me tehtiin. :)




Köyhät ritarit

Tarvitset:
1 muna
2 dl maitoa
1/2 rkl vehnäjauhoja
ranskanleipäviipaleita

lisäksi paistamiseen margariinia
ja tarjolle hilloa ja kermavaahtoa sekä ripaus sokeria

Sekoita muna, maito ja jauhot tasaiseksi seokseksi. Kasta leipäviipaleet munamaitoon, ja paista rasvassa miedolla lämmöllä molemminpuolin kullanruskeiksi. Tarjoa sokerin, hillon ja kermavaahdon kanssa.


Mitäs muita lapsuuden herkkuja teillä on ollut? Meillä vakkarina näiden lisäksi oli ainakin ihan perinteiset lätyt. :)

2. elokuuta 2016

Siirtyminen nykyaikaan


Ajattelin vihdoin hypätä kehityksen kelkkaan mukaan, ja avasin blogilleni facebook- sivun. :D

Multa on kyselty jo pitkään että miksei blogillani ole facebook-sivua, sillä aika monet seuraavat blogeja nykyisin facebookin kautta. Joskus aiemmin tällaiset blogien facebook-sivut miellettiin "fanisivuiksi" ja siksi vierastin ajatusta itsekin enkä kokenut tarpeelliseksi tehdä sivuja omalle blogilleni. Mutta ajat ovat muuttuneet ja nykyisin se on yksi kätevimpiä tapoja blogien seuraamiseen. Välillä myös eteen tulee juttuja jotka olisi kiva jakaa, mutta joista ei ole ainesta blogipostaukseksi asti - näitä juttuja tulen varmasti jatkossa jakamaan blogini facebook-sivulla. :)





Jos haluatte seurata blogipäivityksiäni tai muita juttujani facebookin kautta, niin käykäähän liittymässä seuraajiksi täällä: https://www.facebook.com/sweetthingsblogi/ . Ajattelin järkätä jotain arvontaakin facebook- seuraajien kesken jossain vaiheessa syksyä, jos siis seuraajiksi liittyy muitakin kuin oma mies ja sisko. ;)

Tällä hetkellä blogin facebook- sivu näyttää vielä varsin tyhjältä; blogilla kun on historiaa jo vuodesta 2009 mutta facebook-sivulla elämää on ollut vasta muutaman blogipostauksen verran. En kuitenkaan päivitä facebookiin vanhoja blogipostauksia, mutta uudet postaukset tulevat jatkossa aina pävittymään myös sinne - ja ehkäpä teen vanhoista postauksista myös nostoja silloin tällöin. :)

Tervetuloa seurailemaan sitäkin kautta! :)

1. elokuuta 2016

Ainutlaatuinen





"Kaunis pieni ihminen
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan."

Johanna Kurkela - Ainutlaatuinen

Hurjaa miten nopeasti aika kuluu, nämä kuvat ovat kuukauden takaa eli otettu pari päivää ennen pojan 3 kk päivää, ja nyt kuukautta myöhemmin meillä on jo paljon isomman näköinen ja oloinen tyyppi. Kaikki sanoi ennen vauvan syntymää, että aika tulee kulumaan nopeasti, mutta en uskonut että se kuluisi näin nopeasti! Se on yksi hujaus kun vauva on sellainen pieni tuhiseva ja nukkuva nyytti, nyt meillä on varsin eläväinen ja sosiaalinen vauva, joka hymyilee, nauraa, jokeltaa, kiljahtelee ja touhottaa, pitää kädestä lujasti kiinni, seuraa tarkasti katseellaan huoneen toiseltakin puolelta, kääntyy ketterästi mahalleen ja änkeää itseään väkisin istualleen sylissä. Tarkkaavainen ja hyväntuulinen poika, joka kyllä osaa kuitenkin ilmaista tahtonsakin varsin napakasti. Syntymäpaino on jo tuplattu, ja pituutta on tullut hurjat 15 senttiä lisää neljässä kuukaudessa, nyt siis mittaa löytyy jo 67 senttiä. Tukkakin senkuin kasvaa, ja sojottaa aina pystyssä. ;) Syntyessään tummatukkaisesta pojasta on tulossa vaalea, ja tukka myös kihartuu kosteana. Ihana oma persoonansa, johon tutustuminen on vasta alkutaipaleella. Ainutlaatuinen pieni rakas ihminen. <3


31. heinäkuuta 2016

Morsiamen ja sulhasen sukat


Kerroinkin aiemmin, että tein heinäkuun hääparille osaksi häälahjaa kirjoneulevillasukat. Keskenään melkein samanlaiset, mutta käänteisin värein. Sukat suunnittelin itse, ja alunperin meinasin kirjailla noihin varren sydämiin vielä hääparin nimikirjaimet sekä hääpäivän, mutta lopulta päätin että yksinkertaisempi on tällä kertaa parempi. Näissä sukissa on niin paljon meneillään kuvioinnin ja värien suhteen jo muutenkin, joten simppelit punaiset sydämet oli mielestäni paremmat ilman kirjailua.

Kuvioon tuli eroavaisuuksia jalkaterän osaan siksi, että miehen sukilla on muutama kokonumero enemmän pituutta, mutta muuten sukkien kuvioinnit on keskenään samanlaiset. Morsiamelle valkoiset sukat ja sulhaselle tumman harmaat. :)





Morsiamen ja sulhasen sukat
Lanka: Novita 7 veljestä valkoinen, tumma harmaa ja kirkas punainen
Puikot: nro 3,5
Ohje: omasta päästä




Koot piti arvailla suurinpiirtein, mutta toivottavasti tuli käyttökelpoiset. Lahjaksi on aina riski tehdä, kun ikinä ei tiedä tuleeko koosta sopiva tai onko muuten mieluiset. Voi vaan toivoa. :)

30. heinäkuuta 2016

Mökillä aika hidastuu







Oltiin tällä viikolla yksi yö mökillä, mutta tuntui siltä kuin oltaisiin oltu pidempäänkin. Mökillä aika hidastuu, ja siellä olo tuntuu aina lomalta. Akut latautuu lyhyestäkin piipahduksesta. Parasta on, jos mökillä on samaan aikaan muitakin perheenjäseniä, sillä porukalla siellä on aina kaikista hauskinta. Tällä kertaa saatiin nauttia sekä helteistä että ukkosmyrskystä, eikä hyttysiäkään ollut riesaksi asti.

Saunottiin, soudettiin, otettiin tikkakisa, paistettiin muurinpohjalettuja, leivoin raparperitoscapiirakkaa, kerättiin syötäväksi marjoja mökin pihasta, laitettiin hyvää ruokaa ja rentouduttiin. Itse en kalastanut, mutta sain kyllä mökille tuomisiksi kasan perattuja ahvenia. Mökkipiipahdus teki kyllä niin hyvää! :)