26. heinäkuuta 2017

Vihreää ja mustavalkoista


Perusvaatteiden teko pojalle jatkuu, tällä kertaa housujen muodossa. :)



Kahdet rennot pöksyt tein vanhalla suosikkikaavallani (Ottobren Streaky Legs 1/2015) koossa 80, mutta vähän pidennetyillä lahkeilla. Valkomustaraidallinen kangas on Noshin ihanaa pippuricollegea, ja vihreä puolestaan on Noshin joustocollegea. Kuva ei tee oikeutta kankaan värille, joka on luonnossa tosi upea kirkkaan vihreä. Molempiin housuihin tein mustat resorit, ja pieneksi piristeeksi (sekä miehelle merkiksi miten päin housut puetaan pojalle jalkaan :D) lisäsin kangasmerkit etukappaleelle. Tuo jalkapallo on silitysmerkki, jonka vielä varmistukseksi ompelin kiinni.

Lahkeiden sisäsaumassa molemmissa housuissa on koristeommel, joka on tehty ihan ompelukoneella. Ihan hauska vähän tasosauman näköinen ommel. :) Ennen kuvaamista olis ehkä voinut malttaa silittääkin housut niin sauma ei menis noin kuprulle noissa vihreissä. ;) Se kyllä asettuu käytössä ja pesussa.






Ajattelin, että shortsejakin vielä toivottavasti tänä kesänä tarvitaan, joten yhdet perusshortsit syntyi Eurokankaan trikoosta. Kaavan muokkasin OB:n Straight Stripes- housujen (4/2014) pohjalta lyhentämällä lahkeita ja madaltamalla vyötäröä, koko on 86.

Toiset vihreät joustocollegehousut puolestaan ovat kapeampaa mallia. Niiden pohjana oli OB:n Caterpillar -leggingsit koossa 80 (OB 1/2015), mutta lahkeita lyhensin parilla sentillä ja lisäsin reilunmittaiset resorit.

Musta on hauska ommella tälleen vähän sarjatyönä, useampi vaate joko samalla kaavalla tai samasta kankaasta kerralla. Tekeekö kukaan muu samaa? :D

21. heinäkuuta 2017

Storytel - kirjahylly aina mukana


Sain buzzadorina testattavakseni Storytel- palvelun ilmaiseksi, ja olen testannut sitä nyt heinäkuun ajan. En ole aiemmin kuunnellut äänikirjoja tai lukenut e-kirjoja, vaikka muuten olenkin aina rakastanut lukemista, joten oli mielenkiintoista päästä testaamaan tällaista palvelua.


Lyhyesti kerrottuna Storytel on siis kirjojen streaming-palvelu, jonka kautta pystyy sekä kuuntelemaan äänikirjoja että lukemaan e-kirjoja älypuhelimella tai tabletilla, ja valikoima kattaa tuhansia kirjoja niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksikin. Palvelu on kuukausimaksullinen (16,99€/kk) ja kirjoja pystyy myös lataamaan omalle laitteelleen ja lukemaan siten myös offline-tilassa, esimerkiksi lentokoneessa.

Oon nyt Storytelin kautta sekä kuunnellut äänikirjaa, että lukenut e-kirjaa, ja onhan tää kätevää! En ole valmis luopumaan oikeista kirjoista, sillä onhan niissä ihan oma fiiliksensä, mutta näen kyllä e-kirjojen ja äänikirjojen mahdollisuudet paperisten kirjojen rinnalla. Jos olen jonottamassa vaikka terveyskeskuksessa tai joudun odottelemaan ruokaa yksin ravintolassa, niin odotusajan voi käyttää helposti hyödyksi lukemalla e-kirjaa puhelimesta, eikä tarvitse kuljetella kovakantisia kirjoja käsilaukussa mukana. Itse kuuntelin e-kirjaa myös bussimatkalla pojan nukkuessa rattaissa, ja tulipa e-kirjaa luettua myös aurinkoa ottaessa omalla terassilla. Yhtenä iltanakin nappasin kuulokkeet makuuhuoneessa korville, kun uni ei tullut - ja kuuntelin hetken äänikirjaa. Varsin arkisissa tilanteissa siis koen tällaisen palvelun käteväksi. Tän hetkinen kuukausihinta on kyllä mulle vähän turhan kallis, kun en montaa kirjaa kuukaudessa ehtisi kuuntelemaan/lukemaan, joten tällä kertaa tämä palvelu jää kyllä itselläni vain tähän kuukauden kokeiluun. Mutta jos oltaisiin lähdössä vaikkapa reissuun ulkomaille niin voisin tämän kyllä matkan ajaksi ottaa, säästäisi mukavasti tilaa matkalaukusta ja olisi silti mukana luettavaa niin paljon kuin ehtisi lukemaan. :)

Jos haluatte testata Storytelia ilmaiseksi 30 päivän ajan, niin tämän linkin kautta se onnistuu. :) 30 päivän ilmainen tilaus jatkuu automaattisesti tavallisena tilauksena (16,99€/kk), mutta halutessaan tilauksen pystyy katkaisemaan jo kokeilujakson aikana jolloin se ei maksa mitään. :)


Onko teille Storytel tai joku vastaava palvelu tuttu, ja missä tilanteissa sitä käytätte? Tai jos palvelu ei ole tuttu, niin missä tilanteissa voisitte kuvitella kuuntelevanne äänikirjoja tai lukevanne e-kirjoja? :)


20. heinäkuuta 2017

Pupujemmaa ja pottupeltoa




Poika on pyrähtänyt pituutta nyt kesän aikana niin, että uusille perusvaatteille on tarvetta. Hurautin kaksi bodya samalla kaavalla (Hedgehog body OB 4/2016), koossa 80 mutta muutamalla sentillä pidennetyin hihoin.

Ihana mustavalkoinen kangas on Verson puodin Pupujemma -trikoota, joka on Leena Rengon suunnittelema ja Suomessa valmistettu puuvilla-modaali-elastaani - trikoo. Toinen kangas puolestaan on Ehtavaatteiden Pottupelto. Pottupelto hurmasi mut värillään ja hauskalla kuosillaan, mutta olihan mun perunatilan kasvattina pakko hankkia sitä jo nimenkin perusteella! :D Pottupellossa oon itsekin kasvanut, joten pottupeltoon haluan pukea poikanikin. :D

Molemmat bodyt kanttasin mustalla, ja vihreäsävyiseen tein lisäksi vähän pidemmät resorit hihoihin.

Pakko kyllä sanoa, että suomalainen kuosisuunnittelu on kyllä ihan huippua. Toinen toistaan upeampia suomalaisten suunnittelijoiden kuoseja on kotimaiset nettikaupat täynnä, ja se on ihan mahtavaa! :) Vaikka kankaista suuri osa valmistetaan muualla kuin suomessa, niin onhan se ihan mahtavaa että voi pukeutua silti kotimaiseen suunnitteluun kuosien osalta. Itse ostan kankaita ja ompelen lähes kokonaan kotimaisista kuoseista, koska haluan tukea kotimaista suunnittelua, mutta pääasiassa kuitenkin siksi että ne vaan iskee mun makuuni ihan täysillä! En koe tarvetta etsiskellä kankaita ulkomaisista nettikaupoista, koska kotimaassa tehdään niin hienoa. :) Mulle vaatetusalan ammattilaisena on ammatillisestakin näkökulmasta tärkeää ettei kaikki vaateteollisuus karkaa ulkomaille, ja ilokseni oon saanutkin huomata että kurssi on ehkä pikkuhiljaa kääntymässä - kotimaisuutta arvostetaan taas uudella tavalla, ja se näkyy myös siinä että kotimaassa taas kannattaa tehdä! Niin hienoa! :)


19. heinäkuuta 2017

Lettimekko


Kyllähän munkin sitten piti saada oma lettimekko Vimman lettitrikoosta, vaikka niitä näkyykin nykyään vähän joka toisella. Ihastuin kuosiin silloin kun se tuli, mutta sitten välissä jo vähän kyllästyin kun tätä kuosia alkoi näkyä niin paljon katukuvassa. Viime talvena lettikankaista tuli kuitenkin ennakkomyynti, ja sorruin sitten tilaamaan tätä itsellenikin. Ja onhan se ihanaa!



Mekon kaava on Ommellisen mekko (SK 4/2017) lyhennettynä reilulla kymmenellä sentillä. Tää lettitrikoo on kyllä ihanan tuntuista, tosi pehmeää ja joustavaa. Etukäteen myös pelkäsin että näkyykö valkoisesta läpi, mutta ei näy yhtään!




Vähän arvoin että oisko pitänyt tehdä tunikamittainen koska kohtahan on taas syksy ja farkkukelit, mutta sitten päätin että menee tää syksylläkin paksujen sukkahousujen ja neuletakin kanssa. :)

Tiedän, että lettikuosi jakaa vahvasti mielipiteitä, mitäs mieltä te olette? Juu vai ei aikuisella? :) 

16. heinäkuuta 2017

Bears





Tein aiemmin Juliukselle t-paidan Majapuun ihanasta Bears- luomutrikoosta, ja täytyihän samalla mallilla tehdä myös pitkähihainen, koska tää yhdistelmä oli vaan niin söpö. T-paidan pääntien kanttasin valkoisella, mutta tämän pitkähihaisen kanttauksen tein mustalla, ja se tuokin kivasti ryhtiä paitaan. :) Kaavana tässäkin on PaaPiin kaavakirjan Myyry pienimmässä koossa, ja hartioista vähän kavennettuna.

Nyt oonkin saanut hurautella pojalle perusvaatteita tarpeeseen, kun poika on ottanut kesällä jonkun kasvuspurtin - hihat ja lahkeet on alkaneet yhtäkkiä käymään pieniksi. No, onpahan äidillä syy ommella! ;)


14. heinäkuuta 2017

Vauvavuosi takana - millainen se oli?


Vauvavuosi oli ihana, ja se todentotta hurahti ohi tosi nopeasti. Monet sanoo että vauvavuosi on rankka, mutta että kyllä se siitä sitten helpottaa - tätä en kyllä allekirjoita ollenkaan. :D Sehän riippuu ihan lapsesta, elämäntilanteesta ja kaikesta muustakin, mutta kyllä meillä ainakin eka puoli vuotta oli helpompaa kuin se jälkimmäinen puoli vuotta, ja koen myös että vuosi sitten tähän aikaan oli helpompaa kuin on nyt taaperon kanssa... :D Temperamenttikysymyskin se on, paljon riippuu vauvan luonteesta ja temperamentista. Meillä vauva oli suhteellisen "helppo" tapaus ensimmäiset kuukautensa, nukkui ja söi hyvin, ja oli tyytyväinen ja hyväntuulinen. Kun vauvan oma luonne alkoi ensikuukausien jälkeen enemmän tulla esiin, oli selvää että poika on tosi temperamenttinen ja touhukas, ja oma tahto on vahva, enää en siis helpoksi kuvailisi. :D Hän vaatii paljon mutta myös antaa paljon. Ihana touhukas poika, mutta ei helppo. :D

Ihanaa on seurata taaperon touhuja, ja on mahtavaa kun vuoden vanhan kanssa pystyy jo leikkimään ja puuhailemaan monenlaista - mutta kyllä arki on nyt raskaampaa kuin muutaman kuukauden ikäisen vauvan kanssa. Aika on kortilla ja koti kaaoksessa. Pikkuvauvan kanssa koti oli tiptop, kun oli aikaa ja mahdollisuuksia siivota ja pitää kotia yllä - mutta vilkkaan taaperon kanssa koti ei sitten pysykään siistinä, puhumattakaan siitä että edes pystyisi samalla tavalla siivoamaan, mutta sellaista se on. :) Tiedän että tämä riippuu lapsen luonteesta, ja sanotaanko näin että meillä on ehkä astetta tai kahta touhukkaampi ja ehtiväisempi tapaus... :D







Meidän vauvavuosi numeroina oli:
- 365 kainalossa nukuttua yötä. Jo ensimmäisen yön synnärillä vauva nukkui mun paidan alla mun vieressä, ei mulla käynyt ees mielessä mikään muu vaihtoehto kun se tuntui niin luontevalta. Olin juuri synnyttänyt ihanan pojan, ja mies joutui lähtemään yöksi kotiin - vauva kuului mun syliin eikä mulle tullut edes mieleen laskea vauvaa omaan sänkyynsä. Synnärillä vauvan sänky oli siis lähinnä koristeena, ja kotonakin poika jatkoi nukkumista mun vieressäni. Vauvaa nukutettiin kyllä omaankin sänkyyn joka oli kiinni meidän sängyssä, mutta viimeistään aamuyöllä poika on aina siirtynyt mun kainalooni. Niin meidän on ollut hyvä, ja on edelleen. Jokainen perhe toimii kuten parhaaksi näkee, mutta mun lapseni paikka on mun kainalossani. En usko että poika enää teininä mun kainalossa nukkuu, mutta nyt me kaikki nukutaan parhaiten vieretysten. Joo, herään kyllä monesti yössä käsi tai puoli kroppaa puuduksissa, mutta se on sen arvoista että pieni käsi hakeutuu iholle ja pikkuinen tuhina kuuluu kainalosta. Tämä on lyhyt aika elämästä, ja aion nauttia siitä. :)
- 6 kuukautta täysimetystä, ja paljon imetystä senkin jälkeen. Imetyskin jatkuu edelleen. Enkä aio lopettaa imetystä vielä, vaikka tosi moni kummasteleekin kun vieläkin imetän vaikka poika on jo yli vuoden. Meidän on hyvä näin, ja se riittää. Imetyksessä on niin paljon hyvää ja ihanaa, että en näe syytä lopettaa sitä vielä. Toki meilläkin imetyksessä on ollut omat haasteensa, varsinkin ensimmäisinä viikkoina, mutta imetyksen onnistuminen on ollut mulle tosi tärkeää.
- 3 elokuvaa Finnkinon vauvakinossa Juliuksen kanssa. Julius on tainnut käydä elokuvissa jo enemmän kuin Juliuksen mummut yhteensä koko elämänsä aikana. :D
- 5 kuukautta hyvin nukuttuja öitä, ja 7 kuukautta huonosti nukuttuja öitä. Viisi ensimmäistä kuukautta Julius nukkui tosi hyvin, viikottain nukuttiin myös ihan kokonaisia öitä ilman herätyksiä, mutta jotain tapahtui 5 kuukauden iässä ja yöheräämisiä oli paljon. Tällä hetkellä nukutaan taas jo ihan hyvin, vaikka herätyksiä useampi yössä onkin, eikä yhtään täyttä yötä oo nukuttu kymmeneen kuukauteen.
- 3 viikoittaista vauvaharrastusta; vauvauinti koko perheen kesken, sekä muskari ja esikkokerho.
- Monta uutta ystävää. Vauvavuoden alussa olin aika yksinäinen kun minulla ei ollut täällä Oulussa yhtään äitiystäviä, mutta nyt niitä on jo oikein joukko! Syksyllä päätin, että nyt hankitaan äitikavereita, ja olin aktiivinen tutustumaan ja hakeutumaan paikkoihin missä voisin tutustua muihin äiteihin. Ja nyt riittää niin puistoseuraa kuin kahvitteluseuraakin, ja Juliuksella leikkikavereita - se on ihanaa! :)
- Tuhansia onnenläikähdyksiä sydämessä milloin katsoessa nukkuvaa vauvaa, ja milloin saadessani nenään märän pusun nauravalta taaperolta.
- 26 cm lisää pituutta, ja 6600 g lisää painoa vauvavuoden aikana pikkuiselle.
- Kymmeniä öitä reissussa. Ollaan vietetty lukuisia viikonloppuja mummuloissa, ja lisäksi ollaan oltu vuoden aikana öitä ainakin asuntoautoreissussa, Vuokatissa mökillä, mun vanhempien mökillä, ja Juliuksen toisilla kummeilla.
- Muutama lääkärikäynti, nekin pojan ensimmäisinä kuukausina. Aika vähillä sairasteluilla onneksi ensimmäinen vuosi selvittiin loppupeleissä.
- 8 puhjennutta hammasta
- Varmasti yli 1000 valokuvaa, ja kymmeniä lyhyitä videonpätkiä. Olen yrittäynt ottaa pojasta säännöllisesti kuvia järkkärillä, ja toki kännykällä kuvia tulee otettua lähes päivittäin. Kännykällä kuvataan myös lyhyitä videonpätkiä aina silloin tällöin.






Vauvavuosi oli ihana, ja niin kliseistä kuin se onkin - se menee aivan liian nopeasti.  Jokaisessa lapsen kehitysvaiheessa on omat ihanat puolensa, mutta olihan vauvavuosi niin erityinen että sitä on nyt jo ikävä. :)


Kuvissa meidän pikkuinen kolmeviikkoisena minun kuvaamanani

13. heinäkuuta 2017

Collegetunikat


Yhteistyössä NOSH / Kankaat saatu






Ompelin itselleni kaksi tunikaa Noshilta saamastani joustocollegesta, ja näitä täytyy tehdä kyllä lisääkin. Aiemmin ompelin jo pojalleni paidan tästä samasta Joutsen-collegesta, joten nyt voidaan samistella samanlaisissa paidoissa. :D Tää Joutsenprintti on kyllä aivan upea, tulisipa tätä syksyksi lisää uusissa väreissä! Kuvissa mekko on valitettavasti vähän ruttuinen, kun kuvatessa se on ollut jo päivän päällä...

Kaavana molemmissa tunikoissa on Ehta, koossa M. Yläosa sellaisenaan ilman mitään muutoksia, mutta lantiolle lisäsin väljyyttä, koska halusin pussittavan väljän helman. Lisäsin helmaan myös kahden sentin levyisen jämäkän kuminauhan, joka pitää helman pepun alla.

Joutsenmekon pääntien kanttasin mustalla resoilla kapeasti, mutta mustan tunikan pääntien käänsin vain framilonin avulla, ja ompelin dekolteelle koristeeksi upean pitsikauluksen. Mustan mekon pääntietä pienensin hieman, että sain pitsikauluksen istumaan pääntielle täydellisesti.

Oon halunnut tällaista Lumoan- tyylistä pitsikauluksista mekkoa jo pitkään, mutta vasta nyt sain aikaiseksi tilata pitsikauluksia jotta sain sellaisen tehtyä. Tykkään niin paljon! Näitä pitsikaulusmekkoja alkaa kuulkaa nyt syntyä mun ompelukoneellani, sillä tilasin pitsikauluksia heti kerralla useamman. ;)




Molemmista collegemekoista tuli kyllä ihania. :) Ja näähän on maailman mukavimpia päällä!

Tällä samalla mallilla teen taatusti lisääkin collegemekkoja. Seuraavaan versioon suunnittelen tekeväni joko hupun tai korkean kauluksen, ja ehkäpä leveän helmaresorin sekä taskut myös. Täytyisi vaan osata valita siihen kangas. :)


9. heinäkuuta 2017

Ruusuja ruusuja





Tilasin tämän Ommellisen Babushka Roses- joustocollegen talvella Kankaiden yön hyvästä tarjouksesta, kun ihastuin kankaaseen ihan täysin. Vaaleanpunainen ei vaatteissa oo kyllä mun väri, mutta tätä oli vaan pakko saada. Harkitsin kyllä mustavalkoistakin, mutta lopulta rakkaus vaaleanpunaiseen vei voiton ja klikkasin tämän ostoskoriin. Materiaalina nämä Ommellisen joustocolleget on olleet tosi hyviä ja ihanan pehmoisia, joten materiaalikin houkutti. Marinoin tätä kangasta kangaslaatikossa kuukausia, aina välillä katselin sitä ja mietin että mitä siitä tekisin - enkä oikein keksinyt mitään.

No, sitten ostin pitkään himoitsemani Ehta-kaavan, ja päätin testata sitä kaavaa tällä kankaalla. Leikkasin tämän suoraan Ehdan tunikakaavalla M-koossa, mutta päädyin valmista tunikaa sovitellessani pätkäisemään vielä helman paitamittaan. Tää kaava istuu yläosasta ja hihasta ihan täydellisesti, mutta lanteikkaana se tunikamitta oli mulle kuitenkin liian tyköistuva ilman muokkauksia. En koe oloani yhtään mukavaksi istuvassa tunikassa, mutta paitana tästä tuli kiva. Seuraavaan paitaversioonkin aion lisätä vähän väljyyttä vyötärölle (varsinkin jos teen joustocollegesta) koska tää on hitusen liian istuva mun makuuni vyötäröltäkin. On aina kiusallista vastaanottaa tiedusteluja perheenlisäyksestä kun vyötäröllä on vaan edellisen raskauden tuoma pömppö lisänään kesäkilot. ;) Joten mieluummin vähän väljempää linjaa, jotta olokin on mukavampi kiloista huolimatta.

Ei tää värikään mulle kaikista kotoisin ole nyt paitanakaan, vaikka rakastankin tätä kangasta edelleen. Kotipaitana kuitenkin ihan ykkönen! Pehmeä ja söpö, ja onpahan kerrankin jotain uutta kotivaatettakin. :) Tykkään! Ja Ehta-kaavasta tuli heti uusi lemppari! Ei ihme että se on kaavana niin suosittu.


8. heinäkuuta 2017

#käsityögoals


Pientä kivaa- blogin tytöt heittivät instagramissa ja blogissaan ilmoille #käsityögoals- haasteen :"Haastammekin nyt jokaisen käsityöläisen kertomaan mikä on sinun haaveesi ja tavoitteesi tällä saralla, eli #käsityögoals? Minkä taidon haluaisit oppia, missä kehittyä tai minkälainen isompitöinen projekti on haaveissa?".




Näitä haaveita ja tavoitteita riittää, sillä käsillä tekeminen on uuden oppimista koko ajan. Tavoitteina mulla olis oppia uusia käsityötekniikoita, ja kehittyä lisää monissa itselle tutummissa käsityötekniikoissa. Voisin siis vastata haasteeseen todellisella kilometripostauksella, mutta tällä kertaa päätinkin vastata kerrankin lyhyesti, ja listata muutaman tavoitteeni ihan listamuodossa. :D


Haluan ommella repun itselleni. Tarvikkeet ja kankaatkin on jo hommattu ja ohje tallennettu. Täytyis vaan saada aikaiseksi!
♥ Haluaisin olla jossain vaiheessa siinä tilanteessa, että suurin osa poikani vaatteista olisi minun tekemiäni. Nytkin käytössä on paljon itse ompelemiani vaatteita, mutta suurin osa vaatteista on vielä tehdastekoisia, kun aikaa ompelulle ei ole ollut tarpeeksi kaikkien käyttövaatteiden ompeluun.
♥ Haluaisin ommella itselleni takin. Tää tuskin tapahtuu ihan lähitulevaisuudessa, mutta toivottavasti joskus! Vaatii taatusti sen verran kaavoittamista ja fiilaamista saadakseni täydellisen istuvuuden, että vielä ei huvita projektiin oikeasti ryhtyä vaikka ajatus kutkutteleekin...
♥ Haluan neuloa pojalleni ensi talveksi villatakin
 Haluan vielä joskus onnistua neulomaan itselleni sellaisen neulepaidan, joka oikeasti tulee käyttöön. Oon neulonut neulepaitoja itsellenikin, neulonut ja purkanut, ja monta keskeneräistä neulepaitaa on myttyinä jossain kaapin perukoillakin. Vielä joskus haluan onnistua tekemään itselleni sopivankokoisen ja mukavantuntuisen käyttöneuleen.
 Haluan oppia kaunista kalligrafia-kirjoitusta
♥ Haluan järjestää uuden yhteisneulonnan, sillä se oli tosi hauskaa! Tarkoitus oli järjestää jo viime talvelle/keväällä uusi yhteisprojekti, mutta arki vauvan kanssa oli niin touhukasta etten ehtinyt. Toivottavasti ensi syksyksi ehtisin järjestämään. :)
 Muutenkin haluaisin tehdä enemmän neuleohjeita, taas pitkästä aikaa. Tässä ollaan taas saman aika-pulman edessä, mutta jospa joskus taas. :)


Siinäpä vähän mun käsityöhaaveita ja -tavoitteitani. Onko teillä millaisia käsityöhaaveita? :)

7. heinäkuuta 2017

Kotiinpaluu


Verson Puodin ompelukerhon teemana juhannuksena oli "Kotiinpaluu", ja kankaana aivan ihana Elina Antilan "Rauduskoivu" digitrikoo. Sokkona kun nämä tilatessa valitaan, niin ajattelin ottaa varmaan päälle ja valitsin värivaihtoehdoista mustavalkoisen, koska halusin tehdä kankaasta tällä kertaa jotain itselleni. Tykkään kyllä tästä mustavalkoisesta, mutta vähän kateus hiipi kyllä puseroon kun näin kankaan upeat värivaihtoehdot, varsinkin vihreän joka on kankaan originaali. Halusin omaan mustavalkoiseen tunikaani myös ripauksen vihreää koska kuviossakin on koivuja, joten kanttasin sitten pääntien ja kädentiet kirkkaan vihreällä resorilla. :)




Vähän lyhyt tästä tuli, ei mene mekkona vaan täytyy käyttää tunikana housujen kanssa. Kaava on Ommellisen mekko (SK 4/2017) lyhennettynä, ja helmaan lisäsin kuminauhan.


Tuo vihreä kanttaus kyllä kivasti piristää ilmettä. :) Kangasta jäi vielä vähän, täytyy mallailla että saisko siitä housut pojalle, vai mitä tekis. Ihana kangas kyllä!

Rakastan muutenkin tätä Verson puodin ompelukerhoa, on tosi kutkuttavaa tilata sokkona kangasta ja jännittää että millainen kangas paketista tulee. Ja nää on olleet kaikki niin ihania että ei oo tuottanut yhtään vaikeuksia keksiä mitä ompelukerhon kankaista tekisi. Varmasti siis osallistun ompelukerhoon jatkossakin. :) Tulispa pian jo uusi!