11. joulukuuta 2018

Proud Mama


Yhteistyössä By Laura Darth

Haaveilin jo esikoisen synnyttyä jonkinlaisesta "äitikorusta", mutta mitään niin kivaa ei tullut vastaan että olisin tullut sellaista hankkineeksi. Viime keväänä Samuelia odottaessani törmäsin sitten somessa By Laura Darthin upeisiin Proud Mama - koruihin, ja ne olivat juuri sellaisia äitikoruja millaisesta olin haaveillutkin. Pari kuukautta sitten sain Laura Darthilta omakseni upean korun molempien poikieni kuukausikivillä, ja olen siihen aivan rakastunut.



Proud Mama korusarja on Laura Darthin mukaan kunnianosoitus äideille, jotka ovat lastensa tukipilareita. Lauran sanoin äitiydellä ei ole rajoitteita, vaan kaikki äidit ovat lapsilleen yhtä arvokkaita ja rakkaita; olivat he sitten kotiäitejä, uranaisia, sijaisäitejä, mummoja tai mitä vain.

Ajatus korussa on tosi kaunis, ja minusta tuntuu ihanalta kantaa kaulassani mukanani rakkaimpiani korun muodossa. Omassa korussani on sininen aquamariini, joka on maaliskuun kuukausikivi - se kuvastaa maaliskuun viimeisenä päivänä syntynyttä esikoistani Juliusta. Vaaleanvihreä peridootti puolestaan on elokuun kuukausikivi, ja se kuvastaa korussani kuopustani Samuelia joka syntyi elokuun ensimmäisenä. Tämä koru on paitsi todella kaunis ja ajaton, myös niin upea tarinaltaan että sitä kantaa ilolla kaulassaan.

Äitiys on minulle todella tärkeää ja arvokasta. Olen siinä mielessä tosi äidillinen, että äitiys on ollut minulle suurin unelmani jo pikkutytöstä asti. En aina tiennyt mihin ammattiin haluaisin tähdätä, mutta olen aina tiennyt haluavani useamman lapsen jos se suinkin on mahdollista. Minulle on siis ollut selvää haluta äidiksi, mutta toki äidiksi tuleminen ei ikinä ole itsestäänselvyys -  siksi olenkin todella onnellinen että haaveeni on toteutunut ja saan kutsua itseäni kahden ihanan pienen pojan äidiksi. Toivon, että jokainen äidiksi haluava saisi elämässään äitiyden kokea jollain tavalla. Äitiys ei todellakaan ole helppoa, vaan se on paljon moniulotteisempaa ja haastavampaa kuin ennen äitiyttä olisin ikinä osannut kuvitella - olin kyllä kuullut että äideillä on lapsistaan ikuinen huoli, mutta se konkretisoitui vasta kun sain oman lapseni ensimmäistä kertaa syliini. Haluan tehdä elämässäni paljon muutakin kuin olla äiti, mutta koen että äitiys on lopun elämääni minun tärkein roolini ja tehtäväni, joka menee kaiken muun edelle.





Minä halusin koruuni molemmat lapsihelat pyöreinä, mutta helojen muotoa on mahdollista personoida ottamalla yhteyttä Lauraan. Proud Mama korua on saatavilla niin rannekoruna kuin kaulakorunakin, kahdella eri ketjun pituudella. Oma ketjuni on pidempää mallia, ja pituus on kyllä ihan täydellinen. Tykkään pitää arjessa pidempiä koruja, ja juhlakoruina sitten taas usein lyhyempiä koruja. Siksi päädyin pidempään ketjuun, koska tätä korua haluan käyttää ihan arjessa.

Tässä myös joululahjavinkki niin äideille, mummoille kuin vaikkapa kummilapsillekin. Pienet riipukset kuukausikiven mukaan sopisivat nimittäin mitä parhaimmin lahjaksi myös kummilapselle hänen omalla kuukausikivellään. Laura kertoi, että kunhan tilaa perjantaihin 14.12 mennessä, niin tilaus ehtii joulupakettiin. :)

Hienona pienenä yksityiskohtana jokaisesta myydystä Proud Mama korusta lahjoitetaan pieni osa Suomen lastensairaaloiden hyväksi.

Lauran sanoin: "Be Proud Mama no matter what!"

9. joulukuuta 2018

Adventtilapaset - osa 2


Hyvää toista adventtia! :)

Jatketaan adventtilapasten neulontaa aloittamalla kirjoneule. Molemmat lapaset neulotaan muuten samalla ohjeella, mutta muista tehdä toiseen lapaseen peukalon kohta peilikuvaksi! :) Nimimerkillä "oon joskus neulonut kaksi saman käden lapasta kun neuloin niin ajatuksissani ja vauhdilla". :D

Jos hyppäät mukaan neulomaan vasta nyt, niin ensimmäisen osan löydät täältä.

Adventtilapaset - Osa 2



Aloita kirjoneule kaavioiden mukaan, aloittaen kaavion "Kämmenselkä" riviltä yksi. Kaaviossa on sekä kämmenselän (puikot I ja II) että kämmenpuolen (puikot III ja IV) kaikki silmukat.

Tullessasi rivillä 17 kämmenpuolen silmukoihin, muista tehdä peukalon paikka seuraavasti: Neulo kerroksella 17 kaikki silmukat kaavion mukaisesti punaiseen viivaan asti. Neulo peukaloaukkoa varten eriväriselle apulangalle 7 silmukkaa (merkitty kaavioon punaisella), siirrä ne sitten takaisin vasemmalle puikolle ja neulo kaavion mukaisesti kerros loppuun.

Kaaviossa on vasemman käden lapanen, muista tehdä oikean käden lapaseen peukalon kohta peilikuvaksi (Eli kun vasemman käden lapasen kaaviossa peukalon kohta asettuu neljännen puikon loppuun, niin oikean käden lapasessa se asettuu kolmannen puikon alkuun alkaen kolmannen puikon neljännestä silmukasta).





Pari vinkkiä vielä noihin pidempiin lankajuoksuihin:
- Kannattaa kiertää langat toistensa ympäri aina kolmen tai neljän silmukan välein. Ole kuitenkin tarkkana ettei lankojen kiepautus näy oikealle puolelle, äläkä tee kiepautusta samalla kohtaa kuin edellisellä kierroksella, vaan tee kiepautukset aina eri kohtiin.
- Löysytä silmukoita joka puikon jälkeen. Itse teen niin, että joka puikon jälkeen kevyesti levitän silmukoita puikolle. Tämän oppii nopeasti tavaksi, ja se pitää huolen siitä ettei neuloksesta ja lankajuoksuista tule liian tiukkoja.
- Lisää vinkkejä tässä aiemmassa postauksessani.


Neulomisen iloa! :)

Ja ne hashtagit instagramia varten olivat: #adventtilapaset #sweetthingsadventtilapaset2018 ja #sweetthingsyhteisneulonta

2. joulukuuta 2018

Neulotaan yhdessä Adventtilapaset - osa 1


Hyvää ensimmäistä adventtia! :)

Tänä vuonna neulotaankin yhdessä Adventtisukkien sijaan Adventtilapaset. Adventtilapaset on ajatuksena kummitellut mulla mielessä ihan niistä ensimmäisistä Adventtisukista asti - silloin mietin että neulotaanko sukat vai lapaset mutta päädyin sukkiin. Nyt on sitten kaksien Adventtisukkien jälkeen vihdoin lapasten vuoro. :)

Ohjeen julkaisen siis neljässä osassa, ja näistä neljästä osasta muodostuu naisten kirjoneulelapaset. Lankana lapasissa on siis Novita 7 Veljestä, mutta yhtä hyvin voit käyttää mitä tahansa muutakin samanvahvuista lankaa. Värejä tarvitaan kaksi; pääväri ja kuvioväri. Sinänsä väreillä ei ole merkitystä, kunhan kontrastia on tarpeeksi paljon jotta kuviot erottuvat. Minä valitsin väreiksi tummanharmaan sekä valkoisen. :) Sopiva puikkokoko on 3,5 - tai käsialan mukaan. Jos käsialasi on todella tiukka niin suosittelen käyttämään 4,0 puikkoja.


Adventtilapaset - Osa 1

Luo päävärillä 48 silmukkaa ja yhdistä pyöröneuleeksi. Neulo 2 krs nurin. Ota sitten kontrastiväri mukaan, ja aloita kaksivärinen joustinneule; neulo 1 o, 1 n - joustinneuletta siten, että neulot päävärillä kaikki oikeat silmukat ja kontrastivärillä kaikki nurjat silmukat. (Jos olette lankadominanssiin perehtyneet niin minulla valkoinen väri eli kontrastiväri on dominoiva, jolloin nurjat silmukat nousevat hyvin esiin.) Neulo kaksiväristä joustinneuletta 16 krs. Neulo sitten kaksi kerrosta päävärillä nurin. Lapasen varsi on nyt valmis, jätä työ odottamaan ensi viikkoa ja kirjoneuleosuuden alkamista. :)

Mikäli sinulla on kahdet samanlaiset puikot (samaa kokoa & samaa materiaalia olevat puikot, esimerkiksi kahdet metalliset puikot kokoa 3,5) kannattaa neuloa valmiiksi molemmat varret, niin jouluksi valmistuu koko lapaspari yhtä aikaa. :)








Muutama vinkki vielä:
- Kannattaa tsekata ennen aloittamista tämä aiempi postaukseni, jossa jaan 10 vinkkiä kirjoneuleeseen.
- Neuvoja saa kysyä, jos joku kohta on epäselvä tai mieleen tulee jotain kysyttävää! Vastaan täällä kommenttiboksissa, ja toki myös facebookin sekä instagramin puolella. Näitä lapasia ei ole koeneulonut kukaan muu kuin minä itse, ja olen suunnitellut ne aika nopealla aikataululla, joten jos huomaatte ohjeissa virheitä niin raportoikaa.
- Kirjoneule asettuu ja tasoittuu vielä lopuksi höyrytettäessä, joten älä ole huolissasi mahdollisista muhkuroista vaan neulo vaan menemään - kyllä ne siitä lopuksi tasoittuu. :)
- Lapasia kannattaa välissä sovittaa käteen, jotta huomaat mikäli  lankajuoksut jäävät liian kireiksi.

Neulomisen iloa! Mielelläni seuraan myös teidän Adventtilapastenne etenemistä, joten tägätkää niitä instagramissa hashtageilla #adventtilapaset #adventtilapaset2018 #sweetthingsadventtilapaset2018 ja #sweetthingsyhteisneulonta - jotta löydän profiileihinne kurkkimaan lapasianne!

Tervetuloa taas mukaan neulomaan! :)

26. marraskuuta 2018

Neulotaanko yhdessä Adventtilapaset?

 
Syksyn mittaan oon saanut monia viestejä erinäisiä kanavia pitkin, joissa on tiedusteltu että järjestänkö tänä vuonna Adventtisukkien yhteisneulontaa. Olen varovaisesti vastaillut, että tarkoitus olisi - mutta en ole uskaltanut luvata varmaksi sillä käteni ovat olleet tänä syksynä niin täynnä kahden pienen lapsen kanssa, että neulepuikkoihin en ehtinyt edes koskemaan moneen kuukauteen. Suunnittelin kyllä yhteisneulontaa, mutta en tiennyt ehdinkö ajoissa koeneulomaan ja kirjoittamaan ohjeet. Ja nyt minulla on teille uutisia; tänä vuonna neulotaankin yhdessä Adventtilapaset sukkien sijaan! Mitäs siihen sanotte? Tuutteko mukaan neulomaan? :) 



Homma toimii aiemmilta vuosilta tutulla kaavalla; jokaisena adventtisunnuntaina julkaisen pätkän ohjetta, ja näistä neljästä pätkästä valmistuu lapaset. :) Ajastan ohjeet niin, että uusi pätkä ohjetta on täällä blogissa aina Adventtisunnuntain aamuna klo 7.00 (ja blogiin ja facebookiin päivitän sitten aamupäivän aikana kun ehdin koneen ääreen). Sen verran annan ennakkotietoa, että lapaset ovat kirjoneuletta ja naisten kokoa, ja tarvitset niiden neulomiseen sukkapuikot kokoa 3,5 (tai oman käsialasi mukaan joko pienemmät tai isommat), sekä kahta väriä Novitan 7 Veljestä- lankaa tai vastaavan paksuista lankaa. Kuten aiempinakin vuosina, olen halunnut pitää ohjeet simppeleinä ja lankajuoksut lyhyinä jotta mukaan neulomaan voi lähteä sellainenkin jolle kirjoneuleet eivät ole ennestään tuttuja. Rohkeasti siis mukaan vain jos intoa riittää!

Edellisen vuosien Adventtisukkien ohjeet löytyvät täältä ja täältä, jos konsepti ei ole ennestään tuttu. :) 

Tuutteko mukaan neulomaan? :) Ensi sunnuntaina aloitetaan!


15. marraskuuta 2018

Isänpäivälahjoja



Musta on aina hassua kuulla niitä kommentteja että puolisot eivät muista toisiaan isänpäivänä tai äitienpäivänä koska "et sä mun äiti/isä oo". Mun mielestäni kun niin äitienpäivä kuin isänpäiväkin ovat oivia päiviä muistaa ja kiittää myös sitä omien lasten äitiä/isää. Minä ainakin haluan isänpäivänä muistaa sekä omaa isääni, mutta myös lasteni isää - miestä, jota ilman mulla ei olis näitä kahta pientä kultakimpaletta, ja joka jakaa arjen ja elämänsä mun ja lasten kanssa. Mieheni ei ole minun isäni, mutta koska hän on lapsilleni paras mahdollinen isä niin haluan kiittää ja muistaa häntä siitä myös isänpäivänä.

Tänä vuonna isänpäivälahjat menivät vahvasti itse tehdyllä linjalla. Mies ja pojat saivat tiimipaidat painatuksilla, joskin tällä kertaa en aikomuksistani huolimatta ehtinyt ompelemaan paitoja vaan ostin ne valmiina. Ctrl+C ja Ctrl+V -painatukset suunnittelin Illustratorilla, ja yksi meidän alueen facebookin ompeluryhmän jäsen leikkasi ne mulle silityskalvosta leikkurillaan. Mies tykkäsi tästä lahjasta tosi paljon, uppoaa tietotekniikan insinöörin nörttihuumoriin. ;)

Lisäksi painettiin yhdessä Juliuksen kanssa toinenkin paita, t-paita "Paras Isi"- tekstillä. Ostin kesällä Lidlistä suihkutettavia kangasvärejä, joita nyt kokeiltiin ekaa kertaa. Tein kontaktimuovista sydämenmuotoisen sabluunan paitaan, ja yhdessä pojan kanssa suihkuteltiin sabluunan sisälle kangasvärejä. Lopuksi kirjoitin sydämen sisälle vielä tekstin lilalla kimallekangasvärillä.

Ompelin vielä osaksi lahjaa miehelle merinovillaisen pipon ja tuubihuivin. Tämä merinovilla on mulesingvapaata merinoa Ommelliselta, ja tämä on aivan ihanan pehmeää eikä yhtään kutittavaa. Miestä yleensä kutittaa tosi herkästi kaikki villa, mutta tämä on niin pehmeää että uskalsin ommella hänelle tästä setin. Petrolinsininen sävykin on tosi kaunis.

Papatkin saivat paidat isänpäiväpaketeistaan. Painettiin kontaktimuovisabluunan avulla Juliuksen kanssa ensin paitoihin kultaiset sydämet, ja sitten molempien poikien jalanjäljet mustalla kangasvärillä. Muistin näiden paitojen kuvaamisen vasta paketointivaiheessa, kun toinen paketti oli jo paketoitu, joten kuvassa vain toinen paidoista. Molemmat papat saivat kuitenkin samanlaiset paidat. :)



Sellaisia isänpäivälahjoja me annettiin tänä vuonna. Aika vahvasti oli teemana näköjään pehmeät paketit, paidat ja kankaanpainanta. :D

9. marraskuuta 2018

Kastejuhlan yksityiskohtia


Vaikka Samuelin kastejuhlista on jo aikaa, niin halusin tehdä vielä yhden kuvapostauksen juhlista ja niiden yksityiskohdista. :)





Kastejuhlat vietettiin siis meillä kotona, kuten esikoisenkin kastejuhla pari vuotta sitten. Koristelin kodin simppelisti muutamilla teemaväriin sopivilla paperikoristeilla ja kynttilöillä, sekä tilasin kukkakaupasta kukat niin tarjoilupöytään kuin kastepöytäänkin. Annoin aika tarkat ohjeet asetelmien tekoon kukkakauppaan sillä tiesin millaiset haluan, ja tykkäsinkin asetelmista tosi paljon - varsinkin kastepöydän matala asetelma oli aivan ihana.

Oon tosi tunteellinen, ja perinteet on mulle tärkeitä. Niinpä kastemekko ja kasteliina olivat jälleen ne samat joissa miehenikin on aikanaan kastettu, ja Julius tietysti myös. Juliuksen kastejuhlassa meidän kummityttömme kuivasi Juliuksen hiukset kasteliinalla kasteen jälkeen, ja tällä kertaa Julius itse pääsi ylpeänä isoveljenä suorittamaan tuon tärkeän tehtävän kun pikkuveli kastettiin.

Kastemekon jälkeen vaihdettiin vauvakin rennompiin juhlavaatteisiin. Halusin, että vaatteet ovat juhlavat mutta ehdottomasti mukavat. Aluksi haaveilin, että olisin ommellut molemmille pojille itse vaatteet kastejuhlaan, mutta se suunnitelma kaatui ajanpuutteeseen. Niinpä Samuelin vaatteiksi valikoitui valkoinen trikoinen kauluspaitabody, sekä beiget trikoopöksyt. Mintunvärisen satiinisen rusetin tein itse satiininauhasta, ja ompelin sen kiinni bodyyn. Myös isoveljelle halusin matchaavat vaatteet; joten isoveli pukeutui beigeihin chino-housuihin ja valkoiseen kauluspaitaan, sekä samanlaiseen tekemääni rusettiin (mutta hieman isommassa koossa, joten Juliuksen rusettia varten ostin samanväristä satiininauhaa mutta leveämpänä). Välillä mietin että olisin ehkä sittenkin nopeammin ommellut pojille juhlavaatteet, kuin etsinyt niitä ympäriä kaupunkia ja nettikauppoja. :D Ei meinannut nimittäin mistään löytyä beigejä housuja tähän aikaan vuodesta, ainakaan sopivassa koossa.

Omat vaatteeni olivat jo monissa juhlissa käyttämäni musta pitsikoristeinen mekko, sekä valkoinen pitsijakku. Vyötärölle kietaisin väripilkuksi rusettinauhan tuosta mintunvärisestä satiininauhasta.




Sellaiset olivat Samuelin kastejuhlat. :)

7. marraskuuta 2018

Pöksyjä pikkumiehelle



Ompelin Samuelille muutamat pöksyt koossa 62. Kankaista sinisävyiset on Verson Puodilta, keltainen kirahvikangas käsityömessuostokseni Ommelliselta, ja valkopohjainen lettikangas on Vimman trikoota, jämiä itselleni aikoja sitten tekemästäni lettikuosisesta mekosta. Mulla ois tarkoituksena käyttää nyt mahdollisimman paljon jämäkankaita kaapista pois näihin vauvan vaatteisiin, niihin kun saa helposti menemään suht pienetkin palaset. :)

Kaava on Jujunan Niklas- housut. Tykkään tosi paljon tuosta kaavasta, mutta mitoitukseltaan se on kyllä tosi reilua - minusta nämä housut ainakin vastaavat kokoa isompaa. Nyt siis teen 62 koon housuja vaikka poika on jo 66 cm pitkä, ja nämäkin housut on vielä reiluja. :D

2. marraskuuta 2018

Ensiapua akuuttiin paitapulaan




Julius on kasvaa hujahtanut hirveästi pituutta, ja nyt alkoi olla jo se tilanne ettei vaatekaapista löytynyt montaa sopivaa paitaa, vaan kaikista alkoi napa vilkkua. Niinpä piirsin PaaPiin kaavakirjan Myyry-paidasta seuraava koon (98), ja hurautin ensi alkuun viisi uutta peruspaitaa. Nämä tuli niin akuuttiin tarpeeseen että jätin kaikki kikkailut sikseen, nämä on siis ihan perus - mutta toisaalta ihanat kuosit ei välttämättä muuta kaipaakaan. :)

Oon tehnyt Myyry-paitoja jo monessa pienemmässä koossa, mutta jostain syystä tämä koko 98 kaipaa eniten muokkausta istuakseen meidän Juliukselle. Pienempiinkin kokoihin oon hieman kaventanut hartiaa, tähän en sitä tehnyt - ja huomaan kyllä että hartioista paidat eivät istu. Ennen seuraavien ompelua täytyy siis vielä muokata hartiaa kapeammaksi tässäkin koossa. Pääntie myös tuntuu jostain syystä vähän isolta, mutta täytyy katsoa miten nämä käytössä asettuu. :)





Kankaista keltainen kirahvi on Ommelliselta käsityömessuilta ostamaani kakkoslaadun kangasta, ja toinen pojan päällä kuvaamani "Onkipoika" -kangas on puolestaan Ainolan arvonnasta kesällä voittamani pala. Loput kankaat Verson Puodilta. :)

25. lokakuuta 2018

Nimipikkuleivät


Edelliseen postaukseen jatkeeksi Samuelin kastejuhlien tarjoiluista halusin vielä julkaista paremmat kuvat tekemistäni nimikekseistä.

Pohjana kekseissä on Kinuskikissan tällä ohjeella leivotut pikkuleivät, joissa maistuu kivasti kaneli. Päälliset puolestaan on vaahtokarkinmakuista massaa, jonka värjäsin pastavärillä marmoroidun minttuiseksi. Kiinnitin vaahtokarkkimassan keksiin sokerikuorrutteella, ja painoin jokaiseen keksin pojan etunimen.


Nämä oli muuten Juliuksen lempparitarjottava pikkuveljen kastejuhlissa, ja isoveli osasikin käyttää tilanteen hyödykseen ja pyytää yhtä keksiä useammalta vieraalta. Ja tokihan jokainen täti ja mummu nyt yhden keksin antoi. ;D Ovela pieni herkkusuu!

14. lokakuuta 2018

Kastejuhlien tarjoilut


Meinasin ensin tehdä Samuelin syyskussa vietetyistä kastejuhlista yhden postauksen kaikkine kuvineen ja juttuineen. mutta ei mulla ole aikaa koostaa sellaista. :D Totesin, että helpompaa taitaa olla pilkkoa juhlat osiin ja julkaista niitä sitä mukaa kun ehdin kirjoittelemaan ja käsittelemään kuvia.

Aloitetaan kastejuhlien tarjoiluista. :)


Samuelin kastejuhlia vietettiin meillä kotona kuukausi sitten, syyskuun puolivälin lauantaina. Halusin tehdä tarjoilut itse, joten suunnittelin leivonnaiset niin että suurimman osan pystyin tekemään jo etukäteen pakasteeseen.

Äiti halusi auttaa leipomisessa, joten hän tekikin vaniljakierrepullat ja suolaiset oliivijuustokierteet, ja mies teki suolaiseksi lämpimän tacopiirakan. Loput leivonnaiset leivoin minä. Toki konvehdit ostettiin valmiina, ja myös coctailpiirakat olivat esipaistettuja valmiita piirakoita.

Tarjolla oli siis seuraavaa:
- Täytekakku, vaalean kakkupohjan välissä vadelmamousse sekä kinuskimousse
- Minttusuklaarahkakakku
- Jäälauttaleivokset
- Marengit
- Vaaleat nimipikkuleivät
- Vaniljakierrepullat 
- Konvehdit
- Tacopiirakka, joka tarjoiltiin lämpimänä
- Tomaattimuffinit
- Oliivijuustokierteet
- Coctailpiirakat & savuporotahna




Mulla oli pari ehdotonta juttua joihin halusin panostaa tarjoiluissa; täytekakku on aina se yksi tärkein, ja sen lisäksi halusin värkätä Samuelin kastejuhliin nimikoidut pikkuleivät. Myös suolaisiin haluttiin panostaa, sillä suurin osa vieraista tuli useamman sadan kilometrin päästä, joten oletettavaa oli että suolaiset, täyttävämmät tarjottavat maistuvat.








Täytekakku oli tosiaan vaalea 5 munan kakkupohja, ja välissä oli vadelmamousse sekä kinuskimousse paksuina kerroksina. Kakun päällystin elintarvikevärillä värjäämälläni kreemillä (jossa oli siis kermavaahtoa ja vaniljakreemijauhetta). Kakun koristelussa päätin että tällä kertaa vähemmän on enemmän, ja koristelin kakun pelkästään tekemälläni nimilaatalla sekä aidoilla kukilla. Nimilaatan kakun päälle laitoin vasta juuri ennen tarjoilua, sillä nimi pidettiin kaikilta läheisiltä salassa kasteeseen asti. :)

Jäälauttaleivosten ohjeen löysin täältä, ja vaaleiden pikkuleipien ohje on tämä, jossa taikinassa maistuu mukavasti kaneli. Minttusuklaarahkakakku oli tällä omalla ohjeellani muuten tehty, mutta pohjan tein tällä kertaa Oreoista. Tomaattimuffinsit puolestaan on tehty tällä ohjeella.







Sellaiset tarjoilut meillä. :) Väriteemakin varmaan tuli kuvista jo selväksi, mutta se oli minttua, valkoista ja ripaus kultaa. Noista kuvissa vilahtavista persikkaisista käsin maalatuista kahvikupeista täytyy vielä sanoa sen verran, että ne ovat mun aarteeni - rakkaan mummuni mulle lahjaksi maalaama kahviastiasto. Mummu maalasi kaikille lapsenlapsilleen rippilahjaksi tai ylioppilaslahjaksi oman astiaston, johon kukin sai valita värin itse. Ja meitä lapsenlapsia on 11! Oman astiastoni värin valitsin jo vuosia ennen rippipäivääni, olin varmaan jotain kymmenen silloin, ja muistan harkinneeni pitkään sinisen ja persikkaisen välillä. Onneksi päädyin persikkaiseen sillä se on paljon ajattomampi väri.

Tämä astiasto on mulle tosi tärkeä kuten oli mummukin, ja koen että tämän astiaston kautta mummu on tavallaan mukana kaikissa meidän perheen tärkeissä juhlissa - joten haluan käyttää sitä aina juhlissa. :) Valkoista teemaa ja mummun maalaama astiasto, ne ovat yhdistettynä meidän juhla-astiamme.