15. elokuuta 2018

Vauvantuoksua


Kaksi viikkoa sitten elämämme mullistui jälleen, kun saimme syliimme toisen poikamme. Hän syntyi elokuun ensimmäisenä, iltapäivällä vähän viiden jälkeen. 4085 g ja 53 cm puhdasta rakkautta. Tuuhea takatukka on vaaleampi kuin isoveljellään, mutta hymykuopat on ihan samanlaiset.



Tuntuu uskomattomalta että tänään tuosta hetkestä on jo kaksi viikkoa, kun saimme hänet ensimmäistä kertaa syliimme. "Meidän rakas vauva", sanoo kaksivuotias isoveli, ja tahtoo koko ajan tietää missä vauva on. Mustasukkaisuutta ei ole ollut vielä havaittavissa, vaan tuore isoveli on ottanut pestinsä vastaan ylpeänä ja onnellisena - pikkuveli saa pusuja vähän väliä leikkien lomassa, ja vauva on selvästi veljelleen jo rakas ja tärkeä.

Kaksi viikkoa on hurahtanut nopeasti, ja minä tietysti hormoneissani haikeana katselen kun vastasyntynyt muuttuu ja kasvaa - kun nämä ainutlaatuiset hetket vilahtaa nopeasti ohi. Katselen onnellisena ja haikeana myös tuota isoveljeä, sillä ihan vastahan hän oli tällainen samanlainen vastasyntynyt sylissäni - ja tätä kirjoittaessani kuuntelen kun hän pyöräilee takapihaa ympäri ja höpöttää taukoamatta - hänestä onkin yhtäkkiä kasvanut iso poika josta on tullut isoveli. Olen niin onnellinen näistä pojistani, ja uskon ja toivon että heistä tulee toisilleen tärkeät koko loppuelämäkseen.

Näihin kahteen viikkoon on mahtunut niin onnenkyyneliä kuin huolenkin kyyneliä. Me päästiin kotiutumaan nopeasti, alle kahden vuorokauden ikäisenä, mutta kotona sitten nousikin bilirubiiniarvot joiden takia jouduttiin ramppaamaan sairaalalla kontrolleissa koko seuraava viikko. Tilanne vaati myös yhden päivystyskäynnin yön pikkutunneilla, mutta kaikki on hyvin nyt. Ollaan saatu myös muutamat läheiset vierailulle, ja vietetty aikaa kotona oman perheen kesken. Hyvin erilaisia ovat nämä ensi päivät ja ensi viikot olleet nyt toisen lapsen kanssa kuin silloin esikoisen kanssa, mutta on tämä vauvakupla vaan aina niin ihanaa. Pieni käsi joka tarttuu sormesta kiinni, pienet tutkiskelevat silmät ja se vauvan tuoksu, napa napaa vasten nukkuminen ja pienten varpaiden silittely - ihania hetkiä. Ja samalla vielä niin pieni mutta jo niin iso isoveli, joka aamuisin herättyään kömpii hetkeksi toiseen kainaloon koska haluaa tulla heti herättyään vauvan viereen. ♥ 

Meille kuuluu siis hyvää. :) Uudenlainen arki on alkanut, ja se on ihanaa.

30. heinäkuuta 2018

Päiväpeitto pinnikseen



Vielä ehdin yhden haaveilemani ompeluksen tekemään vauvalle, kun hurautin pinnasänkyyn päiväpeiton tilkuista. Tää oli kyllä pitkään mielessä, mutta toteutus kävi lopulta inspiksen iskiessä niin sukkelaan ettei tosikaan. :D Kaikki tarvikkeet nimittäin löytyi kangaskaapistani, mitään en tätä projektia varten ostanut. Mustavalkoiset ja mintunvihreät puuvillakankaat on joko aiemmista ompeluprojekteista jääneitä jämiä (näitä oon käyttänyt vuosien varrella ainakin vetoketjupussukoihin, vaunuverhoon, vauvan rapinaleluihin ja pariin tilkkupeittoon), tai muuten vain kaapissa aikansa hillottuja. Toisen puolen fleece puolestaan on vuosia vanha ja paljon käytetty torkkupeitto, joka on jo vähän nukkainen mutta ajaa täysin asiansa vielä tämän peiton toisena puolena. Tulee kyllä aina kumman hyvä mieli, kun saa käytettyä ompelujutuissa materiaaleja mitä löytyy jo kotoa, ettei tarvitse aina lähteä ostamaan uutta. :)


Tällainen tilkkupeitto oli kyllä mukavan nopea toteuttaa, kun tilkut olivat koko peiton levyisiä. Ja lopputuloskin on vähän rauhallisempi, kun tilkut ovat isoja. :)

Meillä alkaa olla jo aika jännät paikat, ihan pian pieni on täällä sylissä. ♥ :) 

28. heinäkuuta 2018

Pikkuruisia ompeluksia


Nämä pienet ompelukset on valmistuneet vauvaa varten jo aiemmin, mutta unohtuneet postata. Pieniä, mutta tärkeitä ompeluksia. :)



Pipo on ommeltu Ottobren (1/2012) Ernie- pipon kaavalla pienimmässä koossa Verson Puodin Kaino- trikoosta. Pipossa on söpöt pienet nallenkorvat, ja alareunassa käänne joka ei kuosillisen kankaan vuoksi kuvassa juuri näy. Nahkainen merkki edessä vielä pienenä yksityiskohtana. :)

Tumput puolestaan on Verson Puodin Rauduskoivu- trikoota, jämäkangasta mitä mulla on jäljellä vuoden takaisesta Ompelukerhosta ja itselleni silloin ompelemastani tunikasta. Näitä pieniä tumppuja saa alkuun ollakin useammat, joten näitä tulee varmaan vielä hurauteltua tilkuista lisääkin.


26. heinäkuuta 2018

Mun kolmekymppislahja itselleni


Päätin keväällä kolmekymmentä täyttäessäni, että ostan itselleni lahjaksi jotain ihanaa ja haaveilemaani - ehkä jonkun korun tai laukun. Halusin hankkia itselleni jotain ajatonta ja sellaista josta on iloa pitkäksi aikaa. Viime viikolla sitten ihan sattumalta facebook-kirpparilla tuli vastaan myynti-ilmoitus, joka sai sydämeni hypähtämään. Ihana pieni Furlan nahkainen laukku, käyttämättömänä mutta edulliseen hintaan, ja tosi kauniissa korallinpunaisessa sävyssä. Nyt on kaupat tehty, ja on tämä vaan ihana! :)


Laukku on tosi jämäkkä, uskon että tämä pysyy pitkään muodossaan. Muotoilultaan laukku on ajaton ja tyylikäs, joten en usko kyllästyväni tähän vuosienkaan saatossa. Kooltaan tämä on täydellinen niin juhliin, kuin kesällä kaupungille silloin kun mukaan tarvitaan vain kaikkein tarpeellisimmat. Täydellinen pieni väripilkku asuun. :)




En löytänyt googlettelulla tämän laukun nimeä, joten jos joku laukkutietäjä siellä on niin kerro ihmeessä mikä tämä malli on nimeltään. :) Muotoilu viittaisi vähän Metropolis -laukkuihin, mutta en onnistunut löytämään netin syövereistä tätä mallia. Ihana joka tapauksessa! Uskon, että meillä tulee olemaan pitkä yhteinen tulevaisuus. ;)

24. heinäkuuta 2018

Otsoja ja marjoja vauvantarvikkeissa


Kerkesin viime viikolla vihdoin ompelemaan kaksi ompelusta, jotka ehdottomasti halusin ehtiä tekemään ennen vauvan syntymää: vaunuverhon kaukaloon, sekä uuden päällisen hoitoalustaan.


Vaunuverhoon kaavan piirsin tästä aiemmin tekemästäni vaunuverhosta, mutta nyt jätin sivuista solmiamisnauhat pois sillä turvakaukalon verhossa en niitä aiemminkaan tullut käyttäneeksi.

Verhon toinen puoli on Finlaysonin ihanaa Otso- puuvillaa, jota mulla oli vähän vielä jäljellä tämän peiton jäljiltä. Tämä kangas on tosi kaunista, ja jäljellä olevasta palasta sai sopivasti täsmättyä kaksi karhua vaunuverhoonkin. Toisen puolen kangas löytyi myös jemmoistani, se on Annon puuvillaa.



Hauska sattuma on, että hoitoalustaankin valitsemani kerni on Finlaysonia, ja siinä on samoja marjoja kuin vaunuverhon Otso- kankaassakin. Hoitoalustan kankaan olin itse asiassa ostanut valmiiksi jo aiemmin, ja sitten kaappeja kaivellessani vastaan tuli tuo vaunuverhoon käyttämäni puuvilla.

Meidän vanha hoitoalusta oli tosi hyvän kokoinen ja hyvän mallinen, mun oli aikanaan hankala löytää tarpeeksi lyhyttä hoitoalustaa joka sopisi tuohon meidän kodinhoitohuoneen tasolle, joten halusin käyttää samaa hoitoalustaa tällä seuraavallakin lapsella. Vanha päällinen oli vain niin nuhruinen ettei siihen monet pesutkaan tepsineet, joten päällystin alustan uusiksi.

Materiaaliksi valikoitui kerni siksi, että se on helppo pyyhkiä puhtaaksi ja sitä voi huoletta pyyhkiä myös desinfiointiaineella. Tällä kertaa halusin, että kangas on sävyltään aiempaa valkopohjaista tummempi, ettei se alkaisi näyttää niin nopeasti nuhruiselta ja tahraiselta - sillä vaikka me käytettiin hoitoalustan päällä aina myös vaihdettavia puuvillaisia pieniä kangasalustoja, niin kyllähän tämä käytössä väkisinkin silti likaantuu.


Hoitoalustan päällisessä on myös toisella pitkällä sivulla vetoketju, jotta alusta on helppo myös irrottaa ja heittää välissä pesukoneeseen. :)

19. heinäkuuta 2018

Bodyja ja potkareita


Nämäkin vauvanvaatteet valmistui jo pari viikkoa sitten; muutama body ja housut vauvalle.


Kietaisubodyjen kaava on PaaPiin kaavakirjan Nuppu- body koossa 56. Kankaista mustavalkoiset on Verson Puodilta ja minttuvalkoinen Ainolasta. En ollutkaan aiemmin tehnyt kietaisubodyja, mutta tämä PaaPiin kaava vaikutti kyllä kivalta.


Ainolan mintusta Vyyhdistä valmistui vielä pienet pöksytkin, Jujunan Niklas- housujen kaavalla koossa  56. 



Puolipotkareista tykättiin Juliuksen vauva-aikana paljon, joten sellaisia tein tulevalle vauvalle kahdet koossa 56. Nämä on tehty OB:n My Little Deer- kaavalla (OB 6/2016). Muihin valmiisin housuihin verrattuna ovat aika ison näköistä kokoa, vastasivat koon 62 pöksyjä kun vertasin.

Samoin tuo alimman kuvan body vaikuttaa oudon leveältä. Se on tehty uusimman Ottobren (4/18) Dreaming Foxes- kaavalla koossa 56. Tosi leveän näköinen, joten tällä kaavalla en ainakaan tee lisää ennenkuin näen minkämallinen tämä syntyvä pikkujäbä on. Valkopohjainen kangas on Ainolasta, Outi Virtasen suunnittelemaa Salaisuus- trikoota, ja keltainen pisarakuosinen kangas on myöskin Ainolasta mutta jämäpala kankaasta josta oon Juliuksen vauva-aikana tehnyt hänelle housut. Vieläkin jäi pieni palanen tuota kangasta, täytyy miettiä teenkö siitä pipon vai jotain muuta. :)

Vauvalle vaatteiden ompelu etukäteen on vähän hankalaa, kun ei tiedä yhtään minkämallinen tyyppi sieltä syntyy. Olis kiva tehdä mahdollisimman paljon kaikkea valmiiksi, mutta entäs jos ne ei sitten mahdukaan päälle? :D Eikä sekään ole kiva jos vaatteet on niin isoja että pyörivät pienen päällä. Fiksuinta olis varmasti tehdä muutamia vaatteita vähän eri kaavoilla, ja tehdä lisää sitten kun näkee mitkä istuu parhaiten päälle ja mitä muokkauksia kaavat ehkä vaatii. Kommenttiboksiin saa vinkata hyväksihavaituista vauvan vaatteiden kaavoista! :)

11. heinäkuuta 2018

Hiiop!


Mulla on ollut Jujunan Hiiop! -jumpsuitin ohje ostettuna jo siitä asti kun se aikanaan julkaistiin, mutta nyt vasta ompelin ensimmäisen jumppikseni. Eikä taatusti jää kyllä viimeiseksi. :)



Ohut ja pehmoinen collegehaalari on kokoa 56. Collegekangas ja minttuinen resori molemmat on Verson Puodilta, ja kankaan herkullinen karkkikuosi on taitavan Kaisa Kartelan suunnittelema. Juliuksella on tästä kuosista myös huppari, joten veljekset pääsevät samistelemaan myös karkkikuosissa. :)

Alunperin olisin halunnut myös mintunvihreän vetoketjun mutta sellaista ei tietenkään löytynyt tähän hätään, joten päädyin harmaaseen. Harmaakin on eri sävyä kuin kangas kun muuta ei ollut tarjolla, joten nyt jälkikäteen olisin ehkä valinnut valkoisen ketjun. Mutta tällä mennään nyt tällä kertaa.

En myöskään kohdistellut kangasta yhtään, mutta ei se ainakaan omaa silmääni haittaa, kun kankaan kuosi on muutenkin epäsäännöllinen.

Tässä kuvassa vielä jumppiksen kanssa ompelemani mintunvihreä body ja housut, mutta niistä lisää juttua myöhemmin omassa postauksessaan koska ehdin kuvaamaan ne jo aiemmin yhdessä parin muun bodyn kanssa. Ne vain sopi tämän jumppiksen kanssa niin hyvin yhteen, että piti napata ne mukaan tähänkin kuvaan. :)


Tämä jumppis lähtee kyllä mukaan jo sairaalalle kotiutumisvaatteeksi. :)

10. heinäkuuta 2018

Pöksytehdas


Näitä vauvan pieniä pöksyjä on niin kiva ommella, että näitä syntyy nyt liukuhihnalta... :D

Harmaat housut on kokoa 56, ja kahdet muut kokoa 50. Kaikki kankaat näihin kolmeen on Verson Puodilta.



Näistä taas vasemmanpuolimmaiset on kokoa 50, ja oikeanpuolimmaiset kokoa 56. Molemamt kankaat on PaaPiilta, ostettu aikanaan Juliuksen vauvanpöksyjä varten mutta jääneet silloin ompelematta... No, pikkuveljelle nyt sitten vihdoin. :D

Vitsit miten kiva näitä on tehdä! Kohta täytyy kyllä varmaan piirtää jo koko 62, ja ommella niitä varastoon ettei näitä pienimpiä tule liikaa. Ja jotenkin veikkaan, että ompeluaikaa on vauvan synnyttyä nykyistäkin vähemmän, joten kannattanee ommella varastoon jo nyt.

4. heinäkuuta 2018

Kesäsuunnitelmien ABC


Kesälomani alkoi n-y-t, joten listasin jo perinteiseen tapaani kesäsuunnitelmiani aakkosten muotoon. :)



A - Ainolanpuisto. Ainolanpuisto on tosi kaunis suuri puisto Oulussa - sinne meidän on tarkoitus mennä koko perheellä viettämään aikaa jonain kesälomapäivänä. Haluaisin myös kuvata Juliusta siellä, ja ottaa myös tämän kasvavan mahan kanssa muutaman kuvan muistoksi.

B - Burgeri. Sekä itsetehdyt burgerit omalla grillillä grillattuna, että legendaarinen Oulun Kauppuri5:n burgeri.

C - Chillailu. Hiekkalaatikon reunalla istuskelu, auringosta nautiskelu. Täytyy muistaa myös levätä ja rentoutua, sillä kohta mulla on kädet täynnä töitä kahden pienen lapsen kanssa, ja veikkaan että jos nyt yhden taaperon äitinä istuskelulle tai rentoutumiselle ei ole paljoa aikaa niin ei sitä ole sittenkään kun comboon lisätään vielä vauva. ;)

D - Datailu, surffailu netissä ja blogin kirjoittaminen. Tarkoitus olis myös saada taas aikaiseksi järjestää tietokoneen kuvakansiot ja tilata kuvia tai kuvakirjoja.

E - Eläinpuisto. Halutaan viedä Julius kesällä eläinpuistoon; suunnitelmissa on sekä Toivosen eläinpuisto Kälviällä, että Escurial Limingassa - katsotaan ehditäänkö molempiin, mutta toivottavasti ainakin toiseen. :)

F -  Foto, valokuvaus.

G - Garderobi. Tarkoitus olisi siivoilla kesän aikana koko perheen vaatekaapit läpi, kierrättää ja järjestää. Ei ehkä puuhana kaikista hauskinta, mutta lopputulos palkitsee, kun kaapeista oikeasti löytää tarvitsemansa eikä hyllyt pursuile sellaisia vaatteita joita ei käytetä.



H - Hiekkaleikit. Niin hiekkalaatikolla kuin rannallakin! Tehtiin alkukesällä pihalle pieni hiekkalaatikko, ja se tuntuu olevan pojalle melkoinen hitti.

I - Irtojäätelö

J - Järvi, tarkemmin ottaen Hietajärvi. Järvi lapsuudenkotini lähellä, johon haluan viedä Juliuksen uimaan tänä kesänä.

K - Kolmen ruokalajin illallinen. Sovittiin miehen kanssa Juliuksen syntymän jälkeen, että käydään kerran vuodessa kahdestaan syömässä ulkona vähän hienommin ja pitkän kaavan kautta. Niin että oikeasti syödään alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka - ihan rauhassa ja nautiskellen. On kiva käydä ravintoloissa syömässä perheenäkin jotta lapsikin oppii ravintolakäyttäytymistä, mutta ei taaperon kanssa silti syödä montaa ruokalajia valkoisen pöytäliinan paikoissa ainakaan niin että tilannetta voisi kuvata rauhalliseksi ja rentouttavaksi. ;) Lapsiperheenä valitaan vähän rennommat ravintolat, joten kerran vuodessa on kiva käydä kahdestaan syömässä niin että molemmat ehtivät syödä ruokansa lämpimänä, ja ilman suurempaa hässäkkää ja viihdytystä. :D Silloin on kiva valita sellainen ravintola, joka ei olisi ihan ekana listalla taaperon kanssa ruokaillessa.

L - Lukeminen. Lukemattomia kirjoja odottaa pinossa yöpöydällä sekä kirjahyllyssä useampia, niille aion ottaa aikaa edes hetken silloin tällöin!

M - Maalaaminen. Suunnitelmissa olisi maalata terassikalusteita vähän uuteen uskoon, jos vain aikaa löytyy.

N - Nurkkien siivous. Pesänrakennusvietti on valloillaan, ja haluaisin ehtiä siivoamaan kaikki nurkat ja kaapit ennen vauvan syntymää. Turha tavara pois, ja jäljelle jäävät parempaan järjetykseen!

O - Ompelu. Vauvalle olisi kiva ommella vielä monenlaista, ja Juliuskin tarvitsee uutta vaatetta. Myös imetyspaitoja olisi kiva ehtiä ommella pari valmiiksi ennen vauvan syntymää, ja haaveissa olisi ehtiä tehdä vielä monenlaista ompeluprojektia kaukalopussista hoitoalustanpäälliseen ennen vauvan syntymää. Toivon siis, että Julius malttaa nukkua päikkärit mun äitiyslomankin aikana niin saan ompeluaikaa... ;)

P - Pyöräily. Juliuksella on kaksivuotis- synttärilahjaksi saatu Puky- potkupyörä, jolla poika päästelee niin kovaa että perässä pysyäkseen on pakko juosta. Se ei luonnollisestikaan näillä viikoilla raskausmahan kanssa ole se suositeltavin liikkumismuoto, joten totesin juuri että tästä eteenpäin Julius pääsee potkupyöräilemään vain kun isäkin on mukana, sillä musta ei ole nyt juoksemaan potkupyöräilevän taaperon perässä. Varsinkaan kun juuri kaksi täyttäneellä on kyllä pyöräilyyn vaadittava koordinaatio ja vauhti hallussa, mutta järjen ja huomiokyvyn kanssa on vielä kehitettävää.. ;) Seis- käsky toimii satunnaisesti, ja kaikki ohi menevät pyörät/autot/linnut/koirat kiinnostavat niin ettei muuta nähdä.

Q - Quilt. Eli tilkkutyö. Aion ommella tilkkupeiton vauvan pinnasänkyyn, ja myös Juliukselle haluaisin ommella uuden isomman tilkkupeiton.



R - Retket. Isompaa kesälomareissua tänä kesänä tuskin tehdään, mutta tarkoitus on tehdä pieniä retkiä. Käydä mummoloissa, mökillä, kotieläinpuistoissa, paistamassa makkaraa Koitelinkoskella, viettää iltapäivää Nallikarissa, ym.

S - Seilaaminen. Meidän ois tarkoitus ehtiä siskoni kanssa vielä pienelle meriristeilylle Oulun edustalle.

T- Treffit. Ollaan puhuttu miehen kanssa, että olisi kiva käydä jollain yhden yön kahdenkeskisellä reissulla vielä ennenkuin vauva syntyy - sillä eihän olla oltu sellaisella vielä kertaakaan Juliuksen syntymän jälkeen. Välissä näytti jo siltä ettei taideta ehtiäkään kahdestaan reissuun kun viikot vaan vierii, mutta nyt on hotelliyö varattu. :D

U - Uiminen. Juliuksen kanssa täytyy ehdottomasti käydä uimassa meressä ja järvessä kunhan vedet vielä vähän lämpenee. :)

V - Vauvaan valmistautuminen, ja elokuussa vauvan nuuhkuttelu.

X - Xtrapaljon perheaikaa. Ajan viettäminen tällä kolmehenkisellä perheellä, ennenkuin uusin perheenjäsen syntyy ja alkaa uudenlaisen arjen pyöritys. Yksi ajanjakso päättyy ja toinen alkaa. :) Onhan se väistämätöntä että elämä muuttuu erilaiseksi taas vauvan myötä, joten nautitaan nyt vielä tästäkin ajanjaksosta ja tehdään juttuja kolmestaan.

Y - Yhdessäolo, perheen ja ystävien kanssa.

Z - Zzzz... Unta varastoon. ;)





Ä - Äitiysloma. Viimeinen työpäivä oli jo eilen, nyt loppuviikko kesälomaa ja ensi maanantaina alkaa sitten virallisesti äitiysloma. Olen kiitollinen siitä, että pystyin olemaan töissä loppuun asti, vaikka monenlaista huolta tähänkin raskauteen on liittynyt. Oma vointi on kuitenkin edelleen tosi hyvä, vaikka maha onkin ihan eri kokoluokkaa kuin esikoista odottaessa... :D Mun on aika vaikea päästää irti töistä, mun työn luonne kun on sellainen että asioihin uppoutuu ja töistä tulee tosi tärkeitä - keskeneräiset projektit on tosi vaikea laskea käsistä ja luottaa siihen että asiat hoituu kyllä. Toisaalta nämä viikot (toivottavasti tässä on vielä jäljellä viikkoja ennen vauvan syntymää) ovat myös tosi tärkeitä vauvaan valmistautumisen ja levon kannalta. Nyt täytyy alkaa kuitenkin pikkuhiljaa siirtää ajatuksia työstä synnytykseen ja alkamassa olevana taas uudenlaiseen elämänvaiheeseen.

Ö - Ötököiden ihmettely Juliuksen kanssa. Pienelle lapselle maailmassa on niin paljon ihmeteltävää, ja kesä tuo ihmeteltäväksi monenlaista uutta ötökkää ja pörriäistä!


Sellaisia kesäsuunnitelmia mulla! Minkäslaisia kesäsuunnitelmia teillä on? :)

1. heinäkuuta 2018

Pienille muruille



Eilisessä postauksessa esittelinkin pieniä pöksyjä joita meidän elokuussa syntyvälle vauvalle ompelin. Musta on kiva ajatus myös pukea sisaruksia samoihin kuoseihin, joten ompelin Juliukselle myös paidan tuosta ihanasta Verson Puodin Onnimetsä- kuosista, josta vauvakin sai housut.

Meidän elokuinen murunen on myös poika, joten isoveli ja pikkuveli tulevat varmasti saamaan monet muutkin samisvaatteet. :D

Housut on siis kokoa 50, ja Juliuksen paita on kokoa 92. Paidan kaavana mun luottokaavani; PaaPiin kaavakirjan Myyry-paita.

30. kesäkuuta 2018

Ensimmäiset vaatteet elokuiselle murulle


Ehdin vihdoin ompelemaan ensimmäiset vaatteet meidän elokuussa syntyvälle murulle. :)



Ensimmäisenä surautin siis pieniä pöksyjä, ja itseasiassa myös kaksi bodya mutta niistä puuttuu vielä nepparit joten niistä lisää myöhemmin. :) Kaavana näissä kaikissa housuissa on Jujunan Basic for babies -kaavapaketin Niklas- housut. Tosi hyvänmallisilta vaikuttaa, toki en testaamaan ole vielä päässyt kun tuleva käyttäjä on vielä mahan toisella puolen. ;)

Ylemmän rivin kahdet pöksyt on kokoa 56, ja alemman rivin pöksyt on kokoa 50. Lisäksi ompelin pienestä jämäpalasta pienet tumput. Kaikki kankaat on Verson Puodilta.




On nämä pienet vaatteet kyllä hirmuisen söpöjä! Ja tosi kivoja ommeltavia, kun kangasta kuluu tosi vähän ja ompelukin on nopeaa. :)
 

25. kesäkuuta 2018

Keltamustaa




Perusvaatteiden teko pojalle jatkuu. T-paidan Kitty- trikoon oon ostanut Majapuulta muistaakseni Kankaiden yön tarjouksesta, ja hillonnut sitä kaapissa jo yli vuoden - nyt se vihdoin pääsi t-paidaksi Noshin keltaiseen trikooseen yhdistettynä. Keltaiset ei ole ihan samaa sävyä, mutta tarpeeksi lähelle sopiakseen hyvin yhteen. Kaveriksi paidalle syntyivät kapeat joustocollegepöksyt Noshin joustocollegesta sekä mustavalkoraidallisesta resorista. Paidan kaava on PaaPiin kaavakirjan Osma t-paita koossa 92, ja housut puolestaan tein Caterpillar- legginsien kaavalla (OB 1/2015) lyhentämällä vähän lahjetta ja lisäämällä lahkeisiin resorit.

Ihan hauska värikäs setti tuli näistä. :)

24. kesäkuuta 2018

Juhannusviikko





Tähän juhannusviikkoon on kyllä mahtunut taas tunteiden koko kirjo. Tiistai-aamuna ennen kahdeksaa olin vielä täydessä touhussa ja pää täynnä to do -listaa koko viikolle, mutta yhdessä hetkessä meni viikon suunnitelmat uusiksi. Kenkä tökkäsi asfalttiin päiväkodin pihalla ja sekunnin päästä löysinkin itseni naama asfaltista. Ensimmäinen ajatus oli kauhu masuvauvan voinnista sillä tajusin tulleeni juuri rytinällä asfalttiin mahan päälle. Seuraavana tuli hätä autossa odottavassa kaksivuotiaasta joka oli nähnyt ilmalentoni ikkunasta, ja kolmantena tajusin että nyt sattuu kovasti sekä naamaan että nilkkaan, mutta maha ei onneksi tuntunut kipeältä. Keräilin itseni ja ympäriinsä lentäneet tavarani asfaltista ja nilkutin Juliuksen luokse autolle. Paniikissa mietin että mitähän nyt vauvalle sattui, mitenhän pääsen viemään pojan päiväkotiin sisälle asti tällä kipeällä nilkalla, mitenhän kesätyöntekijä pääsee nyt sisälle työpaikalle kun en ehdikään vielä sovittuun aikaan töihin, ja pitäisikö mun soittaa ensin neuvolaan vai terveyskeskukseen. Pyyhin verta ja asfalttipölyä naamastani, ja olin kyllä vähän shokissa. Itkin säikähdyksestä ja vähän myös kivusta, häpesin sitä että itken ja sitä että naamani on veressä, mietin että mitähän nuo muut vanhemmat miettivät minut nähdessään sillä kukaan ei kysynyt mitään, ja soimasin itseäni siitä miten ihmeessä ihminen voi näillä raskausviikoilla kompuroida tasaisella maalla tällä tavoin.

Päivä menikin sitten töiden sijaan ensin terveyskeskuksessa, ja myöhemmin vielä sekä Oysin päivystyksessä että synnärillä. Tarkistettiin huolellisesti, että vauvalla on kaikki hyvin, ja tutkittiin sekä kuvattiin nilkka. Lopputuloksena pääsin iltakymmeneltä kyynärsauvojen kanssa taksilla kotiin, todella väsyneenä mutta onnellisena siitä, että kaatuminen ei nähtävästi aiheuttanut vauvalle mitään, ja että nilkkakin todennäköisesti paranee parissa viikossa sillä murtumaa ei löytynyt kovasta turvotuksesta ja kivusta huolimatta. Säikähdyksellä siis selvittiin onneksi.

Viikon suunnitelmat meni kyllä uusiksi, sillä yhdistelmänä loppuraskaus+taapero+kyynärsauvat tuotti haasteita liikkumisen suhteen. Tällaisten sattumusten aikana sitä huomaakin, miten ihan arjen perusjutut lapsen päiväkotiin viemisineen, kaupassa käymisineen, töissä olemisineen ja autolla ajamisineen hankaloituukin heti kun nilkka on poissa pelistä. Onneksi mulla on myös mahdollisuus tehdä etätöitä, niin sairaslomaksi riitti yksi päivä ja muuten pystyin hoitamaan työpäivät etänä kotoa. Ja nyt onneksi nilkka on jo parantunut niin hyvin, että en tarvitse kyynärsauvoja avuksi, joten eiköhän tuleva viikko ole jo arjen pyörityksen kannalta helpompi. Työpäivätkin ennen äitiyslomaa ovat jo laskettavissa sormilla, mutta paljon on vielä tekemistä ja viimeiset päivät ovat taatusti työntäyteisiä, ihan vielä ei siis ehdi hengähtämään. :)

Sen verran tuo viime viikkoinen onnettomuuskin kuitenkin säikäytti, että koko viikon on asia mietityttänyt. Tuli myös sellainen olo, että nyt täytyy alkaa laittaa kaikkea jo valmiiksi vauvaa varten, koska ikinä ei tiedä mitä tapahtuu. Viimeksi olin synnytykseen asti elämäni kunnossa, mutta tällä kertaa kaikki ei välttämättä menekään samoin - joten on hyvä ehkä jo pikkuhiljaa tehdä valmisteluja. Ja onhan tilanne nyt eri sikälikin, ettei mulla ookaan koko äitiysloma aikaa rentoutumiseen, neulomiseen, leipomiseen ja siivoamiseen kuten esikoista odottaessa oli - vaan nyt mun päivät täyttyy taaperon kanssa touhuamisesta ja arjen touhuista. Täytyy siis aloittaa valmistelut ajoissa. :)


Vaikka juhannusviikon suunnitelmat menikin uusiksi, niin juhannusta päästiin onneksi viettämään Juliuksen mummuloihin. Oli ihanaa olla porukalla, katsoa lasten leikkejä, syödä hyvää grilliruokaa ja rentoutua. Minä leivoin juhannusaaton kahvipöytään myös mansikkapavlovan, sillä se on ihanan raikas ja makea vastapaino grilliruualle. Juhannussäästä ei tarvinne sanoa mitään, sillä kaikki tietävät sen olleen hyvin perinteinen. ;) Ei siis uitu tänä juhannuksena tai ratkottu mölkkymestaruutta, mutta muuten juhannus oli tosi mukava! :)


17. kesäkuuta 2018

Kotimetsän kainalossa


Ompelin Verson Puodin juhannuksen ompelukerhon upeasta Kotimetsä- kankaasta itselleni äitiyspaidan. Tämä kangas on täyttä rakkautta, todella kauniit värit ja upea kuosi! Kuosi on Outi Virtasen käsialaa, ja tässä oli kyllä kangas jota odotin kangastehtaalta saapuvaksi malttamattomana, sillä kuosi oli niin upea jo tietokoneen ruudullakin. Pähkäilin pitkään että säästäisinkö kankaan syksyyn ja ompelisin siitä jotain vasta sitten kun vartalonmuotoni on lähempänä normaalitilaa, mutta en sitten malttanut odottaa vaan tein siitä itselleni raskaus-/imetyspaidan.

Kaavana testasin Jujunan äitiyskaavapaketin imetysluukullista mekkoa, jonka lyhensin topiksi. Meinasin ensin lisätä toppiin perhoshihat, mutta sitten totesin että tämä maha on riittävä statement- elementti asuun. ;) Ja koska tykkään käyttää neuletakkeja niin niiden alle toppi istuu paremmin ilman hihoja. Tämä kaava ei istu mulle parhaalla mahdollisella tavalla, vaan luukku jää liian alas - mikä aiheuttaa ryppyä yläosaan ja vyötärölle, mutta kyllä tämä käyttöön tulee. Jos vielä tätä kaavaa käytän, niin täytyy muistaa nostaa luukkua muutamalla sentillä istuvuuden parantamiseksi.





Ja kyllä - maha on jo melkoisen muhkea! Mulla kesti taas tosi pitkään että maha tuli ollenkaan esiin, ja sitten se tuntui pompsahtavan yhdessä yössä esille ihan kunnolla. :D Vielä puolivälissä raskauttakaan mahaa ei näkynyt juuri yhtään, mutta nyt 32. viikolla se kyllä näkyy ja tuntuu. :D Vajaa kaksi kuukautta h-hetkeen!


Saapa nähdä kuinka isoksi ehdin tuon mahan kasvattaa tällä kakkoskierroksella, kun ainakin itsestä tuntuu että viimeksi se olisi ihan loppuvaiheessa ollut samankokoinen kuin mitä se on nyt. :D

11. kesäkuuta 2018

Herkkuja paidoissa


Perusvaatteiden tehtailu pojalle jatkuu, vielä on kaapissa huutava pula niin housuista kuin pitkähihaisistakin, joten tällä kertaa ompelin kolme pitkähihaista trikoopaitaa. Muahan tämä vaatepula ei varsinaisesti haittaa, saanpahan hyvän syyn ommella. :D Ja tuleepahan vihdoin tehtyä vaatteita niistä kaikista ihanuuksista mitä oon kangaslaatikoihini jemmannut.



Kankaista Hiirijemma ja Tikkarit on Verson Puodilta, ja Jäätelöt on Käpysen Mehujäätaikaa - trikoota, jota oon hillonnut jo viime vuodesta. Nämä kaikki kolme on mielestäni tosi unisex- kuoseja, käyvät yhtä hyvin niin tytöille kuin pojillekin. Kaava on PaaPiin kaavakirjan Myyry-paita koossa 92.

Aika herkkuja! Varsinkin tikkarit ja jätskit herättivät pikkumiehessä riemua; päiväkodissa oli koko päivä tarjoiltu kavereille herkkuja paidasta. :D