4. joulukuuta 2013

Siivouksen välineurheilua


Vaikka siivoaminen on yksi niitä asioita, jotka vaan kuuluu aikuisen ihmisen elämään ja on pakko hoitaa, voi siitäkin tehdä välineurheilulla hippasen kivempaa. Parhaitenhan siivoamisesta palkitsee se lopputulos, puhdas ja raikkaalta tuoksuva koti, mutta kyllä vaan itse prosessi on ,no ei nyt hauskempaa, mutta mielekkäämpää kun välineet on mieluiset.


Mulle se ei edes tarkoita hifistelyä muodossa höyrypesuri tai jotain muuta vastaavaa, vaan mulle riittää kauniissa pulloissa olevat pesuaineet, itse neulottu siivousliina ja söpön värinen tiskiharja. :D Halvalla huijattavissa siis tämä rouva. Vaikka miehen mielestähän nuo pesuaineet on törkykalliita ja täyttä turhuutta (kun sillä Pirkallakin pesisi ihan hyvin), mutta kuka nyt miehiltä kysyy. ;)



Ja joo, löytyy meiltäkin tolua ja fairyakin, mutta lähinnä tuollaiset keittiön tasolla esillä olevat pullot on musta paljon kivemmat kun ne on kauniitkin. Ja tuoksuvatkin muuten ihan älyhyviltä! Maison Bellen puhdistussuihkeessa tuoksuu greippi (ja on muuten myös myrkytön sekä eläinkokeilla testaamaton, ja pullokin on 100% kierrätettävä), ja Kiilto Helean käsitiskiaineessa tuoksuu omena & timjami.

Niin, ja miten se oli se törkykalleus? Nämä kaksi purkkia maksoi yhteensä 11 euroa, ja Maison Bellea monta kuukautta käyttäneenä voi vannoa että on muuten riittoisaa. Tuo kuvan pullo on ollut kuvanottohetkellä päivittäisessä käytössä jo kolme kuukautta! Sitä vaan riittää niin pieni suihkaus, että ei kulu millään.






Siivousliina on neulottu Novitan Hanko-langasta, jossa on 50 % kierrätyspuuvillaa, ja käytössä on todettu, että helmineulepinta sopii tällaiseen siivousliinaan hyvin. :)

Siinäpä muuten myös yksi joululahjavinkki, jonka vielä ehtii toteuttamaan joulupakettiin vaikkapa äidille tai ystävälle... :)

2. joulukuuta 2013

Pienet hyvät asiat


Tänään ei oo ollu mun päiväni, mutta koska aina löytyy hyviäkin asioita, keskitytään niihin. Tänään parasta on ollut:



Tuore leipä. Ei itse leivottu, mutta kuitenkin itse paistettu. Luksusta arkeen!


Vanhempieni tuparilahjaksi tuoma Muumi Muutto- kannu, jollaisesta olinkin haaveillut. Äiti ei edes tiennyt tästä haavesta, mutta tiesi meidän keittiönkaapeista löytyvästä muumimuki- arsenaalista, ja oli ajatellut kannun olevan osuva tuparilahjaksi jo nimenkin perusteella. Sisko sai samanlaisen myöskin tuparilahjaksi, ja oli ollut lahjasta yhtä onnesta soikeana kuin itsekin olin. Siitäkin tuli hyvä mieli, että kyllä äiti vaan tyttönsä tuntee.


Siskokin ilahdutti jokunen viikko sitten yllärilahjalla, ihan muuten vain. Viinipullo on pakattu Paola Suhosen suunnittelemaan kauniiseen lahjapussiin, joka on tarkoitettu kiertämään ja lahjoittamaan hyvää mieltä eteenpäin tärkeille ihmisille. Pussukan mukana kiertää kortti, johon uuden vastaanottajan nimi kirjoitetaan. Niin ihana idea laittaa hyvä kiertämään, ja niin ihana yllätys siskoltani. Aion ehdottomasti antaa itsekin pullon eteenpäin, koska jaettu ja eteenpäin laitettu ilo on paras ilo.

Avattiin pullo viikonloppuna, ja otettiin sitä lasilliset ruuan kanssa. Illalla lorautettiin viiniä glögin sekaan, ja oli kyllä hyvää. Hassua, etten ollut ikinä ennen juonut glögiä punaviinillä.



Ja olihan tänään myös ihanan kirpeä pakkasilma, hyvä palaveripulla sekä aikaa neuloa yllärijuttuja. Monta hyvää asiaa.

Spontaanit toisten ilahduttamiset, hyvä ruoka ja juoma, ihana perhe ja ystävät. Ei tämä päivä nyt niin huono voi ollakaan?

En muista kuka oli kyseessä, mutta tässä jokunen viikko sitten luin jonkun julkkiksen haastattelusta, että hän miettii joka ilta ennen nukkumaan menoa kymmenen hyvää asiaa menneestä päivästä. Että oli päivä ollut millainen tahansa, aina löytyy kymmenen asiaa joista voi olla iloinen tai kiitollinen. Tuo on hyvä ajatus, koska niinhän se on. Vaikka tapahtuisi mitä, on hyväksi nähdä myös hyviä, onnellisia asioita, niitä asioita joista saa silti olla kiitollinen.


1. joulukuuta 2013

Tervetuloa joulukuu!


Ah ihanaa, joulukuu! Tätä on odotettu. Syksy on musta ankeaa aikaa, mutta rakastan joulua, joten tässä taloudessa joulukuu otetaan avosylin vastaan.





Ehkä se joulufiiliskin tästä pikkuhiljaa alkaa kohota, kuuntelin jo muutaman joululaulunkin, ja joululahjojakin on tullut sekä värkättyä, että mietittyä. En todellakaan ole niitä ihmisiä, jotka ostaa joululahjoja pitkin vuotta, ja siihen on montakin syytä. Ensinnäkään en uskaltaisi ostaa joululahjoja liian aikaisin ihan siitä syystä, että mitä jos lahjansaaja ehtiikin saada/hankkia samanlaisen jo ennen joulua. Toinen, ja tärkein syy on kuitenkin se, että yksinkertaisesti rakastan joululahjojen hankkimista niin paljon, että haluan säästää sen joulukuulle. :D Yksi parhaita juttuja joulukuussa on lahjojen miettiminen rakkaille ihmisille, kaupoissa kuljeskelu ja etsiminen,se riemu kun löytyy jotain niin jonkun ihmisen näköistä että on pakko ostaa, ja lopulta se paketointi sekä lahjan antaminen. Lahjojen ostaminen on ihanaa, ja saan siitä itselleni niin paljon iloa ja joulumieltä, että haluan säästää sen lähemmäs joulua. :)



Jotain joululahjoista on siis jo hankittuna, ja aika paljon myös mietittynä, mutta suurin osa on vielä hankkimatta. Ajattelin väkertää vähän joululahjavinkkejä (niin itsetehtyjä kuin ostettujakin) postauksen muotoonkin, yritän saada niitä eetteriin lähiaikoina! :)




Täällä oli eilen taas vieraita, kun appivanhemmat kävivät kylässä. Tarjottaviksi leivoin suklaamuffineita, sekä tein savuporotuorejuustonappeja. Yksinkertaisesti niihin siis tarvitaan vain grillimaustettuja ruissipsejä, savuporotuorejuustoa ja koristeeksi persiljaa. :)

Tämä päivä puolestaan on mennyt ainakin tähän asti ihan vain kotona villasukissa hipsutellessa. Oon neulonut, on katsottu hiihtoja ja viime viikon tv-sarjoja tallenteilta, oon lukenut kirjaa sekä lehtiä, ja on laitettu hyvää ruokaa. Kohta voisi käydä kaivamassa joulukoristelaatikon varastosta, ja luoda kotiinkin vähän jouluisempaa tunnelmaa... :)

Mukavaa sunnuntai-iltaa, sekä ensimmäistä adventtia!

29. marraskuuta 2013

Miksi? x 10


Miksi usein tulee valvottua liian myöhään?

Miksi aina haluaa jotain uutta, vaikka varmasti on jo tarpeeksi?



Miksi aikuisena ystävystyminen on hidasta?

Miksi puolukat kirpeytyvät pakkasessa?

Miksi asiat ja tilanteet muuttuvat niin nopeasti?

Miksi toiset nauttivat kanssaihmisten epäonnistumisista?





Miksi on niin vaikeaa muistaa ergonominen työasento tietokoneella työskennellessä?

Miksi kaikkeen ei vain ole aikaa?

Miksi toisilla on niin suuri tarve kehua itseään ja onnistumisiaan?



Miksi joulufiilis ei löydä luokseni?


Kuvituksena viime viikonlopuksi leipomaani Karpalokinuskikakkua. Oli kyllä hyvää, kiva yhdistelmä makeutta ja kirpeyttä.

27. marraskuuta 2013

Kimalletta toimistoon


Nyt seuraa jotain harvinaista tässä blogissa, asukuvat. Olkaapa siis hyvät, bloggari kuvattuna tänä aamuna puoli kahdeksalta eteisessä. :D

Tiedän, että asukuvat eteisessä kuvattuna ei näytä yhtään miltään. Tarvittaisi ulkokuvat, nätti tausta ja luonnonvaloa, mutta sitä ei ole nyt saatavilla. (Ja ehkä tarvittaisi myös muotikuvamaisia poseerauksia ja mielellään myös se mallimainen ulkomuoto? ;D No, niitäkään ei ole nyt saatavilla.) En koe oloani luontevaksi kameran edessä, enkä ole mikään poseeraaja, mutta näillä mennään mitä on annettu. En tiedä kiinnostaako teitä lukijoitani vaatejutut? Jos kiinnostaa niin voisin silloin tällöin yrittää kuvata asujani. Vaatteet on kuitenkin yksi mun suurista intohimoistani, vaikken mikään muodin suunnannäyttäjä tyyliltäni olekaan.


(Hah, anteeksi välihuomautus mutta miten nuo jalat menee? :D)

Tunika on mun ihan lemppari, heräteostos parin vuoden takaa Prismasta. En normaalisti edes katsele marketeissa vaatetarjontaa, mutta tämä pisti silmään käytävältä, ja rakastuin noihin väreihin ja kuvioihin heti. Kangaskin on maailman pehmoisinta ja mukavinta puuvillaa. Koko tunika on niin mun näköinen, kuin vain joku vaate voi olla. Eikä laadussakaan ole moittimista, tämä on nimittäin päällä tosi usein, ja pesukertojakin on kertynyt tosi paljon. Ehkä siis kannattaisi välillä katsella markettitarjontaakin, kyllä sieltäkin löytyy helmiä kun osaa etsiä.




Yhdistin tunikaan tiukat keskisiniset farkut, mustan lyhyen neuletakin, oranssin tuubihuivin sekä konjakinruskeat kengät ja laukun.



Tunika - Premoda
Neule - Vero Moda
Farkut - Cubus
Huivi - Gina Tricot
Laukku - Second hand
Kengät - DinSko



Kello on Orientin, tuohon siis päädyin tämän postauksen pohdintojen jälkeen. Voisin laittaa tuosta vähän tarkempaa kuvaa jahka saan kuvattua. Mutta ihana se on! Just sellainen mistä haaveilin, eikä tehnyt edes valtavaa lovea kukkaroon.

Kynnet lakkasin eilen astetta blingimmiksi Mavalan hopeisella hilelakalla. Ihan superihanat!


Vähän ehkä överit toimistoon... ;) Mutta en anna sen häiritä. Elämässä on liian vähän juhlia, joten tuon ripauksen juhlaa myös arkeen ihan mieluusti, vaikka sitten blingi- kynsillä.


Mitäs tuumitte asusta? Ja kiinnostaako ylipäätään tällaiset postaukset, jos niitä silloin tällöin tulisi? :)

25. marraskuuta 2013

Pakkasta kiitos


Siis miten hyvälle tuulelle voi ihminen tulla siitä, että ulkona on valkoinen maisema? Oon ollu ihan hymy korvissa eilisaamusta asti, kun verhot avattuani huomasin että ulos on tullut talvi.

Pitkä, pimeä ja märkä syksy on mulle ahdistavaa aikaa, ja ilmeisesti mun energiavarastot täyttyy valosta ja auringosta, sillä heti on taas virtaa kun pimeys on ainakin hetkeksi väistynyt.


Eilen oli niin ihana päivä. Vaikka sitä valoa riittikin vain 5 tuntia ja 22 minuuttia (ja siitäkin vain osa myös aurinkoa), se oli mulle valtava piristysruiske. Muutenkin meillä oli tosi hauska päivä, vaikka oltiinkin vaan kotona kahdestaan.

Käytiin iltahämärässä lenkillä, ja lenkin jälkeen rentouduttiin saunan löylyissä. Sauna on kyllä meille sellainen elinehto, että ilman ei pärjättäisi. Se vaan on yksi parhaita tapoja rentoutua, ja kyllä vaan tulee uni aina makeimmin niinä iltoina, kun on saunonut.

Ennen saunaa vedettiin jopa kunnon venyttelyt. Minähän olen sekä todella epänotkea, että äärimmäisen laiska venyttelijä. Onneksi mies on urheilutaustansa vuoksi sekä hyvä ohjeistamaan venyttelyssä, että hyvä hieromaan mun jumit pois. :D Koska en pidä yhtään venyttelystä, tarvitsen jonkun lietsomaan mua tekemään se kuitenkin.

Hyvänä iltaverryttelynä toimi myös seuraava aktiviteetti...

Kaivettiin todella pitkästä aikaa pleikkari ja Move - ohjaimet esiin, ja otettiin muutamat skabat. Meillä ei kyllä pleikkaria paljon pelata, vaikka se taloudesta löytyykin. Enemmänkin sillä katsotaan leffoja, mutta onhan tuolla hauska välillä ottaa skabaa urheilupeleissä tai tietovisoissa.




Ja loppuilta olikin kiva viettää lähinnä kättä suuta kohti ojennellen. Dippiä  ja kasviksia. <3



Tänäänkin oli ihan eri kiva pyöräillä töihin, kun oli niin valoisaa. Kuulemma huomiseksi on luvattu nollakeliä ja sadetta, mutta en suostu uskomaan sitä. En halua että tuo lumi sulaa enää ennen huhtikuuta. Parasta on valkoinen maa ja muutama aste pakkasta, höyryävä hengitys ja jalkojen alla narskuva lumi. <3


24. marraskuuta 2013

Parasta lauantaissa


Lauantaissa parasta on....


- Tieto siitä, että ei tarvitse herätä kellonsoittoon 6.30, vaan saa nukkua. Niin, tieto siitä riittää, vaikka harvemmin nukunkaan pitkään. Yleensähän herään silti puoli kahdeksalta, tai viimeistään kahdeksalta. Mutta se että saisi nukkua on mukava tieto. Ja sen vuoksi perjantai-iltana ei tarvitse kytätä kelloa, että ehtii nukkua tarpeeksi, vaan voi valvoa lauantain puolelle jos huvittaa.

- Siisti ja raikas koti


- Lauantaipuuhat, joita on usein koko viikko odotettu. Se voi olla tulossa olevat vieraat, joita varten on leivottu, joku mukava meno, tai vaikkapa sovittu shoppailukierros.

- Juuri vaihdetut puhtaat lakanat ja puhtaat pyyhkeet

- Iltalenkki ja sen jälkeinen sauna

- Leffaillat kotisohvalla



- Lauantaiherkut. Laitetaan ehkä vähän parempaa ruokaa kuin arkena, ja herkutellaan myös makealla.

- On aikaa lukea kirjaa ja aikaa käsitöille, sekä aikaa surffailla netissä ja lukea läpi lempiblogeja

- Lauantaissa parasta on myös se, että vielä lauantaina viikonloppu tuntuu loputtoman pitkältä hyvällä tavalla, tuntuu että on aikaa tehdä sitä ja tätä ja vielä tuotakin.


Ja kaikista parasta on, että lauantaissa on sopivassa suhteessa sekä täydellisen rentoja ei-tehdä-mitään -lauantaita, että niitä lauantaita kun puuhaa ja vilskettä riittää. Että joskus lauantaisin tulee vieraita, käydään itse kylässä tai vietetään vaikka päivä kaupungilla, mutta että on myös niitä lauantaita kun poistutaan kotoa korkeintaan hakemaan kaupasta karkkia ja käymään pienellä lenkillä yhdessä miehen kanssa. Oon viimeiset viisi vuotta ollut pääasiassa lauantait töissä, mutta tänä syksynä uuden työn myötä olen saanut alkaa nauttia viikonloppuvapaista, ja kyllä ne vaan tuntuu mukavilta. <3


Mikä teistä on parasta lauantaissa?


23. marraskuuta 2013

Paprikabroileripiiras



Tein tänä aamuna vieraita varten suolaiseksi tarjottavaksi paprikabroileripiirasta, johon tuli ruisperunapohja. Tein tuota vuosia sitten aika useinkin, mutta nyt tätä ei ollut tullut tehtyä jostain syystä moneen vuoteen.




Pohjaksi käytin tällä kertaa Sunnuntain Ruisperunataikinaa, joka toimi ihan hyvin. Toki parasta saa aina jos jaksaa tehdä alusta asti itse, mutta näppärästi toimii tuo valmis ruistaikinapohjakin. Alkuperäinen ohjekin on napattu Sunnuntain ruistaikinapakkauksesta joskus seitsemän vuotta sitten. :D Pikkuhiljaa ohje on muuttunut ja hioitunut käytössä, joten tässäpä oma versioni:

Pohja:
Sunnuntai ruisperunataikina /itse tehty ruispohja

Täyte: 
300 g hunajamarinoituja broilerinsuikaleita
1 (pieni) punainen paprika
1 (pieni) vihreä paprika
0,5 tl currya

Täytteen päälle:
200 g ranskankermaa
2 dl ruokakermaa
3 munaa
0,5 tl suolaa

Pinnalle juustoraastetta



Ohje:

1. Voitele piirakkavuoka, ja painele taikina piirakkavuoan pohjalle sekä reunoille. Esipaista pohjaa uunin alatasolla 10 minuuttia 200 asteessa.
2. Paloittele paprikat. Ruskista broilerinsuikaleet pannulla. Levitä broilerinsuikaleet sekä paloitellut paprikat esipaistetun pohjan päälle.
3. Sekoita ranskankerma, kerma, munat, suola ja curry keskenään. Kaada seos täytteen päälle vuokaan.
4. Ripottele pinnalle ohuelti juustoraastetta.
5. Jatka piirakan kypsentämistä uunin alatasolla noin 20 minuuttia. Nosta pariksi viimeiseksi paistominuuttiksi piiras keskitasolle, jotta piiraan pinta saa väriä.


Itse tein koko piiraan laktoosittomana, jotta pystyin itsekin syömään. Pohja olikin laktoositon, joten tarvitsi vain valita ranskankerma, kerma sekä juusto laktoosittomina. :)


Tämä on siitäkin hyvä piiras, että tämä maistuu sekä lämpimänä, että kylmänä!

20. marraskuuta 2013

Tienaa shoppailemalla


Shoppailet nettikaupoissa ja tienaat samalla rahaa, kuulostaako hyvältä? Niin minustakin. Tarjoushaukkana korvaani kuulostaa hyvältä aina kun shoppailuun liittyy alennus, ja yleensä teenkin hintavertailuja useammassa paikassa ennen ostopäätöstä. Siispä vinkkinä kaikille muillekin tarjoushaukoille; kannattaa tutustua Ostohyvitys- palveluun.

Kuulin Ostohyvityksestä ensimmäisen kerran Leijonanluola- ohjelmassa, ja sen jälkeen palvelu on tullut tutuksi monien blogien kautta. Kun Ostohyvityksestä otettiin yhteyttä ja ehdotettiin yhteistyötä blogini kanssa, lähdin ilomielin mukaan, sillä palvelu on oikeasti toimiva. Ja toimivista jutuista haluan vinkata eteenpäin. :)





Miten Ostohyvitys sitten toimii?

1. Rekisteröidy Ostohyvityksen sivuille (rekisteröityminen on täysin ilmaista!)

2. Selaile nettikauppoja ja siirry niiden sivuille Ostohyvitys- palvelun kautta

3. Tee ostoksesi (Muista sulkea muut välilehdet siksi aikaa, että bonukset varmasti kirjautuvat)

4. Odottele hyvitystäsi tilillesi


Ei siis kovin vaikeaa tai monimutkaista! :) Ostohyvityksen sivuilta löytyy lähes 500 eri alan nettikauppaa, muun muassa Nelly.com, Asos, Finnish Design Shop, Hotels.com, Adlibris, Akateeminen kirjakauppa, Yves Rocher ja Boozt. Mulle yllätys oli, että sivuilta löytyi niin kattavasti eri alojen nettikauppoja, en ollut siitä aiemmin tietoinen.

Bonusten määrä vaihtelee eri nettikaupoissa, mutta esimerkiksi Nelly.com:lta ostoksista saa takaisin jopa 11,5 %, Yves Rocherilta 10 % ja Body Shopista 6 %. Vaikka prosentit ei kaikkien kauppojen kohdalla ole kovinkaan suuria, niin rahaa se on pienikin raha. Ja senteistä se miljoonakin koostuu. ;) Eli tekemällä kaikki nettiostokset ostohyvityksen kautta, voi äkkiä karttuakin tilille jo ihan kelpo summa. :)

Täähän on vähän kuin nettishoppailun bonuskortti. ;) Ja bonuskortteja kannattaa aina muistaa vilauttaa!





Kun rekisteröidytte ostohyvityksen käyttäjiksi blogini kampanjasivun kautta, ja kokeilette palvelua vuoden loppuun mennessä, saatte myös suut makeaksi ilmaisen Fazerin suklaalevyn muodossa.

Itse ainakin koin palvelun helpoksi ja käteväksi, tulen varmasti käyttämään tätä jatkossa paljon. Onko teille Ostohyvitys jo entuudestaan tuttu?


Postaus toteutettu yhteistyössä Ostohyvitys.fi:n kanssa

19. marraskuuta 2013

Rouheaa ja romanttista


En halunnut keittiöön pitkiä verhoja, mutta täysi verhottomuuskin on mun silmään jotenkin autiota ja keskeneräistä, joten päädyin siihen, että ratkaisu on kappaverho.

Olin ajatellut hankkia kangasta ja ommella koko verhon itse, kunnes silmiini pisti Bauhausissa edullinen valkoinen kappaverho. Auttamatta liian kapeana kylläkin, joten siitä se ajatus sitten lähti.


Hain kangaskaupasta samantyyppistä kangasta mustana, ja jatkoin verhoa molemmista päistä kaistaleilla. Solmiamisnauhat oli valmiina, mutta lisäksi lyhensin verhoa reilusti, sekä lähetin miehen rautakauppaan ostamaan kapeaa puurimaa tuohon alareunaan.

Alareunassa on siis simppeli kuja, johon pujotin puuriman, jotta verhon rullaaminen sujuu helpommin, ja lopputulos on skarpimpi kun verho pysyy suorana.

Itse ainakin tykkään kovasti, vaikka jossain vaiheessa ompelua epäilin koko visiotani aika lujasti, kun alkoi tuntua että musta oli ehkä kuitenkin liian raju valinta. Taas piti kuitenkin paikkansa äidin ja mummon opit, ettei keskeneräistä työtä saa arvostella, sillä lopputulos itseasiassa sopii hyvin paitsi tuohon verhon mustaan printtiin, myös keittiön mustiin kivitasoihin ja välitiloihin, sekä viereisessä ikkunassa oleviin mustavalkoisiin pitkiin verhoihin. Joten visiota kannatti seurata, lopputulos on mieleinen. :)

Sinänsä ehkä hassu yhdistelmä, graafinen mustavalkoisuus yhdistettynä vähän maalaisromanttiseen printtiin sekä rusetteihin. ;) Mutta eikös yleensä vastakohdat pelaa ihan hyvin yhteen?



Ps. Tuo keittiön valaisin vaivaa mua, se on jotenkin iso rohmu pienen pöydän yllä, ja varsinkin kun se ei edes ole suoraan pöydän yllä. En vain keksi millainen valaisin tuohon sopisi, ideoita?