Valmista!

Vaikka tämä syksy onkin kauheaa haipakkaa koulun ja töiden kanssa niin neulomisesta en luovu koska se on mun tapani rentoutua. Kiirettä pitää ja päivät on kyllä täysiä muutenkin, mutta on ihana istua edes hetkeksi aina välillä ja neuloa muutama (tai jos innostuu niin vaikka muutama kymmen.. ;P ) kerros jotain työtä eteenpäin. Vaikka koulujutut tuntuis junnaavan niin neuloessa ainakin näkee konkreettista etenemistä!

Edellisessä postauksessa vilauttamani Pavonis-huivi on nyt siis valmis ja pingotettu, vielä täytyis vaan napsia siitä kunnon kuvat. Tässä kuitenkin pieni maistiainen. :)

Huivi on sadehämärässä parvekkeella kuvattu, ja väri on oikeasti jotain tämän ja edellisen postauksen kuvien välistä. :D Sävy on ihan siniharmaa eikä näin kirkas mitä tämä kuva antaa ymmärtää.

Malli on kaunis ja huivista tuli ihanan kevyt, mutta uskoakseni silti lämmin koska lanka on 100 % merinovillaa. Tämä on tehty lahjaksi rakkaalle mummulleni joka täyttää 75. :) Toivottavasti tämä lämmittää mummun hartioita syksyn iltoina!

Nyt on puikoilla myös iloiset sukat itselle kahdesta erivärisestä Ticoticosta.. Nää piti alottaa siksi että olis sopiva neule muun muassa luentojen ratoksi.. :D

Itseasiassa tein jo yhden sukan, mutta luulen että puran sen koska en tykännyt siitä miten raitavärit siihen sattui asettumaan. Siitä myös tuli hippasen pieni omaan jalkaan kun luennolla en kauheasti viitsinyt sovitella.. :D Tästä toisesta näyttäis tulevan kivempi, joten purkuun menee varmaan se ensimmäinen reppana. Mutta harjoitus kai tekee mestarin?