10. tammikuuta 2014

Heipat hääpuvulle


Myin eilen hääpukuni, jossa tanssit onnelliset hääni kesällä 2012. Mahtavaa saada nekin pukupussissa vaatehuoneessa roikkuneet rahat käyttöön, kyllä niille käyttökohteita löytyykin. Samalla tuntui kyllä myös haikealta, ja tuntuu vähän edelleen. Miehen mielestä oli hassua kun sanoin ääneen että tuntuu haikealta luopua puvusta, vaikka olinkin tyytyväinen kun sain puvun myytyä.


Moni on kauhistellut sitä, miten raaskin luopua hääpuvustani, mutta itse tiesin jo ostaessani puvun, että tulen sen häiden jälkeen myymään. En aikonut pukea hääpukua päälleni kuin sen yhden kerran, ja tiedän muodin muuttuvan ja ajan kellastuttavan valkoista pukua niin, ettei pukua tulisi kukaan mahdollisesta jälkipolvestakaan häissään vuosikymmenien kuluttua käyttämään, ja pelkkänä muistonakin puku olisi liian arvokas (ja tilaa vievä) säästettäväksi. En olisi edes ostanut noin arvokasta pukua, jos en olisi tiennyt että tulen sen myymään.

Puvun omaksi ostaminen oli kuitenkin järkevä päätös. Ensinnäkin vuokrahinnat olivat aika hirvittäviä. Ei tarvinnut kovin montaa laskutoimitusta tehdä, kun tiesi, että ostamalla oman puvun ja myymällä sen häiden jälkeen eteenpäin, säästääkin rahallisesti vuokraukseen verrattuna. Tosin puvun myymiseen voi vierähtää hetki aikaa, sekä jaksaa nähdä siitä koituva vaiva. Standardipituiset puvut olivat myös auttamatta minulle liian lyhyitä, siis myös suurin osa vuokrapuvuista. Oululaisen Sis Idmanin puvut säväyttivät heti, ja tämä puku istui päälleni täydellisesti ilman mitään muokkauksia, se oli myös kaikea sitä mitä puvultani halusin. Olin hääpukuliikkeesä yksin, mutta en tarvinnut makutuomareita sillä tunsin itse oman makuni ja tiesin että puku on minulle täydellinen. Siispä ostin sen samantien, vaikka olinkin työpaikan koulutusreissulla Oulussa, ja jouduin raijaamaan puvun junassa Kokkolaan. Kyllä kuitenkin kannatti. :)

Pukuni ei kokenut omissa häissämme mitään vahinkoja, se ei likaantunut tai repeytynyt, joten se oli edelleen kuin uusi. Sain puvusta myydessä pyytämäni hinnan, ja eilen kun vein puvun ostajalle, kohtasin niin onnellisen morsiamen, että olin vieläkin tyytyväisempi. Oli ihana nähdä, kun toisen silmät loistivat puvun nähdessään, samalla tavalla kuin omat silmäni loistivat silloin tätä sovittaessani. Kiva tietää, että puku saa tanssia toisetkin häät onnellisen morsiamen yllä, ja olla jollekin toisellekin se unelmien morsiuspuku. :)



Jonkun mielestä varmasti hassua, mutta mun sydäntä olis särkenyt myydä itselleni niin rakas puku jollekin, jolle se olisi ollut yhdentekevä. :D Eihän pukua sillä ehdolla tietenkään myydä, ja itsekin kohtasin ostajan vasta kun kaupat oli jo tehty, mutta kiva kuitenkin oli nähdä toisen into ja onni. Helpotti vähän tätä omaa luopumisen tuskaa. Haha. :D


Se oli ihana puku, ja tulen sitä varmasti haikeudella muistelemaan, kuten koko hääpäivääkin. <3

6 kommenttia:

  1. Kiva kun sait pukusi myytyä. Mä koitin pariin otteeseen vuosia sitten laittaa pukini huutonettiin myyntiin, mutta ei mennyt. Tietty nyt kesän koittaessa voisi koittaa uudelleen.. Vaikkakin mikähän muoti nyt on, meidän häitä tanssittiin pian 11v sitten... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laita vaan uutta ilmoitusta, nyt on paras hetki myydä ensi kesän ja syksyn morsiamille kun kaikki etsiskelevät jo pukuja. :) Tai laita ilmoitus blogiisi. :) Mullakin oli aiemmin ilmoituksia muuallakin, mutta lopulta pukuni meni omassa blogissa sekä yhdessä hääblogissa olleen ilmoituksen ansiosta. Vaikka blogi-ilmoitukset oli jo toissa kesältä, ne löytyy googlehauissa. Blogissa ei ole rajattua kuvaustekstiä tai kuvien määrää kuten myyntipalstojen ilmoituksissa, joten tää on ihan hyvä kanava laittaa ilmoitus esille. :)

      Poista
  2. Mä en ole pystynyt vielä miettimään puvun myyntiä (vastahan häistä on viisi vuotta...). Hassua kuinka sellaiseen voi kiintyä. Tilaahan tuo vie ja käyttämättä taitaa jäädä VAIKKA 15.1. on käytä hääpukuasi -päivä. ;)

    Mahtaako mustalle hääpuvulle edes olla kysyntää....

    T

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en antanut itselleni muuta vaihtoehtoa kuin myydä puku, ja tein sen itselleni selväksi jo ostovaiheessa. :) Kyllähän siihen kiintyy, häät on kuitenkin niitä harvinaisia tilanteita kun saa käyttää pitkää, upeaa, suureellista pukua. :D Ja häiden vuoksi pukuun liittyy niin paljon muistoja ja sitä kautta tunteita, jotka sitten liittää myös siihen pukuun ja sille tulee tunnearvoa.

      Aah, nytkö olis ollut just käsillä tuollainen päivä! Ja just menin omani myymään! :D

      Hei musta hääpukuhan voisi olla haluttu vanhojentanssipuvuksikin!? Nykyään kun vanhojentansseissa käytetään iltapukuja, ja oonpa nähnyt ihan hääpukujakin (valkoisia jollain efektivärillä) tansseissa.

      Poista
  3. mahtava kun sait puvun myytyä!!! mulla on edelleen myös myymättä koska tykkään puvustani niiin paljon. Miten siitä raskii edes luopua, mutta turhaa se tuolla kaapissa tilaa vie ja voi antaa jollekin toiselle saman tunteen kuin mulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, kyllä se haikealta tuntui siitä luopua. Mutta mulle se oli kuitenkin ainut oikea, ja järkevä ratkaisu. :)

      Poista