1. helmikuuta 2017

Minun 2016


Ajattelin tehdä pienen koonnin vielä viime vuodesta, että mitäs kaikkea siihen vuoteen mahtuikaan. :) Alkuvuodesta tein aina kuukausikoosteet jokaisen kuun lopussa, mutta marras- ja joulukuussa nekin unohtui ja jäi muiden kiireiden alle. Siispä kootaan vielä kerran koko vuosi pakettiin parhaiden hetkien (ja muuten mieleenpainuvimpien juttujen) kautta. :) Vuoden 2016 käsitöistä on tulossa vielä oma postauksensa, nyt siis vain muuta kuin käsityöasiaa.

TAMMIKUU


Parasta: Vauvan odotus! Tammikuussa sain äitiyspakkauksen ja alettiin tehdä isompia vauvahankintoja, sillä ennen sitä olin ostanut vain muutamia vaatteita. Tammikuussa hankittiin vauvalle pinnasänky, vaunut, turvakaukalo ja paljon kaikkea pienempää tarpeellista. Tehtiin reissu Haaparannan Ikeaan, oltiin perhevalmennuksessa, ja muutenkin elämä ja ajatukset pyöri vauvan ympärillä. Olin onnellinen kasvavasta mahasta ja vauvan potkuista, ja fyysisesti tosi hyvässä kunnossa, nyt kun alkuraskauden jäätävä pahoinvointi ja väsymys oli selätetty.

Huonoa: Huoli vauvasta. Jouduttiin rakenneultrasta asti eli joulukuulta käymään säännöllisesti ylimääräisissä ultrissa napanuoran poikkeaman vuoksi - joka oli niin harvinainen ettei tutkimustietoa oikeastaan ollut. Ei siis tiedetty vaikuttaako poikkeama vauvaan tai istukan toimintaan, joten oltiin tietysti huolissaan, vaikka ultrien mukaan kaikki olikin muuten kunnossa.

Onnea, pelkoa, huolta - sitä kaikkea mahtui tammikuuhun!

HELMIKUU


Parasta: Helmikuussa vietettiin mun Baby Showereitani ystävien kanssa, ja jäin äitiyslomalle. Olin fyysisesti tosi hyvässä kunnossa ja kävin päivittäin lenkillä ja touhusin kaikenlaista. Virtaa riitti ja jaksoin hyvin, nautin raskaudesta ja valmistauduin vauvaan neuloen, leipoen, siivoten kaappeja ja lueskellen paljon vauvajuttuja.

Huonoa: Edelleen myös huoli oli läsnä, mutta onneksi meillä oli niin hyvät lääkärit että luotto oli hyvä. (Poikkeaman löytänyt rakenneultran tehnyt lääkäri jopa soitteli mulle muutamia kertoja kyselläkseen miten meillä menee ja ollaanko saatu uutta lääkäriaikaa, tai kun oli lukenut tutkimuksia ulkomailta. Ihan mahtava lääkäri!)

MAALISKUU


Parasta: Maaliskuun kohokohtaa saatiin odottaa viimeiseen päivään asti - silloin syntyi meidän pieni rakas poika kaksi päivää yli lasketun ajan, ja teki minusta äidin.  

Maaliskuun alussa täytin 28 vuotta, ja muuten maaliskuu meni pitkälti pesänrakennuspuuhissa - täytin pakastinta leipoen, ompelin, virkkasin, neuloin, pesin ja silitin vauvanpyykkejä. Olo oli energinen, ja tein ja kuljin paljon; kyläilin, kävin leffassa ja jääkiekkopelissä, tein minireissun junalla, kävin lounailla ja näin kavereita, mutta nautin myös vapaasta nukkumalla päikkäreitä ja ulkoilemalla auringonpaisteessa. Mulla olo vaan parani raskauden edetessä, ja olin ihan elämäni kunnossa - ei ollut suuremmin supisteluita tai kolotuksia vaan voin tosi hyvin loppua kohden. Maaliskuu tosiaan huipentui sitten mitä parhaimmalla tavalla, kun saatiin pieni murunen syliin. Terve poika ja kaikki hyvin -huolimatta kaikesta raskausajan huolesta ja pelosta. :) <3 

Huonoa: Huoli ja pelot raskaudessa.

HUHTIKUU


Parasta: Huhtikuu meni vauvahuuruissa ja uutta elämää ihmetellessä. Nuuhkiessa pientä päätä, ihastellessa pieni varpaita, opetellessa uusia rutiineja, vaunulenkkeillessä, vaipanvaihtorumbassa ja imetystä opetellen. 

Huonoa: Pojalla oli myös ensimmäinen kunnon flunssa, ja olin sydän huolesta sykkyrällä pienen rohisijan kanssa, ja jouduttiin käymään myös päivystyksessä. Omat haasteensa oli myös imetyksen kanssa; vaikka täysimetinkin poikaa puoli vuotta (ja imetän siis edelleen), ei alku ollut todellakaan ongelmaton tai kivuton.

TOUKOKUU


Parasta: Juliuksen kastejuhla, ja mun ensimmäinen äitienpäiväni äitinä olivat toukokuun kohokohdat. Toukukuun alkupuoli meni muiden vauvapuuhien lisäksi kastejuhlia suunnitellen ja järjestellen - ja itse juhlat toukokuun puolivälissä olivatkin ihanat. Kävinpä myös seitsenviikkoisen minityypin kanssa toukokuussa ekaa kertaa myös leffassa - Finnkinon vauvakinossa. :) Myös mummut ja isomummu saivat pojan ensimmäisille kyläilyvierailuilleen toukokuussa.

KESÄKUU


Parasta: Kesäkuussa käytiin asuntoautoreissulla, olin Juliuksen toisen kummitädin polttareissa (ja Juliuskin oli mukana asuntoautossa, jossa kävin imettämässä vähän väliä :D) ja juhlittiin myös yhdet viisikymppiset. Nautittiin kesästä ja kestittiin paljon vieraita. 

HEINÄKUU


Parasta: Heinäkuuhun mahtui niin mökkireissu, ihanat häät, sukulointia, asuntomessut, penkkiurheilua helteisissä Kalevan Kisoissa ja lomailua. Heinäkuussa oli menoa ja meininkiä, paljon kyläilijöitä ja kyläiltiin itsekin. Mieskin oli kesälomalla, ja helteetkin helli! Ihana kuukausi, elämäni kesä. :) 

ELOKUU


Parasta: Kesän toiset häät! Oli niin kivat juhlat, ja nähtiin häissä pitkästä aikaa porukalla vanhaa kaveriporukkaa opiskeluajoilta. Toinen elokuun kohokohta oli vauvauinnin aloitus! 

Huonoa: Sairastelu. Olin itse kunnon flunssassa, ja tartutin saman pöpön myös Juliukselle. 

SYYSKUU


Parasta: Syyskuussa oltiin yksi kokonainen viikko maalla mun vanhemmillani, ja täytinkin viikon tehokkaasti kyläilemällä ja sukuloimalla - oli niin kiva viikko! Syyskuussa vietetiin myös mun ystävän kolmekymppisiä huonepakopelin ja syömisen merkeissä. Julius teki ensimmäiset sukelluksensa vauvauinnissa, sekin oli yks huipennus kuukauteen. :)

Huonoa: Juliuksen ekat hampaat tulivat läpi aikamoisten kipujen kanssa, ja itkua riitti parin viikon ajan illat ja yöt. Koko kuukausi oli myös hektinen ja kiireinen, ja oltiinpa taas flunssassakin.

LOKAKUU


Parasta: Lokakuun kohokohtia olivat kerhot, muskari ja mammanyyttärit. Tässä vaiheessa äitiyslomaa vauvan ollessa puolivuotias, aloin tosissaan kaivata äitikavereita. Aloin myös aktiivisesti etsimään äitiseuraa, ja löytyihän sitä kun oli itse aktiivinen - kävi kerhoissa ja oli aloitteellinen tutustumaan. :) Muita lokakuun kohokohtia olivat Oulun kädentaitomessut, Juliuksen serkkupojan ekat synttärit, yllätysvieraat yhtenä lauantai-iltana ja ensilumen sataminen!

Huonoa: Stressasin vähän vauvan kiinteiden ruokien syömisharjoitteluista, joka ei heti sujunutkaan ihan itsestään. Nukuttiin myös tosi huonosti, eikä ankeat ja harmaat ilmatkaan yhtään piristäneet. 

MARRASKUU


Parasta: Kyläilijät, adventtisukkien yhteisneulonta starttasi blogissani, miehen ensimmäinen isänpäivä isänä.

Huonoa: Pimeys, kiire. 

JOULUKUU


Parasta: Joulu ja kaikki jouluvalmistelut! Joulukuussa oltiin myös Vauvakinossa, tutustuin uusiin mukaviin ihmisiin, oltiin muutama päivä Juliuksen kanssa mummulassa kun mies oli työreissulla, ja mies piti joulun alla myös lomapäiviä joten sit ehdittiin vähän lomailla omankin perheenkin kesken.

Huonoa: Miehen arkiviikon mittainen työreissu -  sillä meille Juliuksen kanssa ehti tulla ikävä! Joulukuu oli myös tosi kiireinen, ja stressiäkin mahtui mukaan.

Sellainen vuosi oli 2016 - onnea, huolta, pelkoa, iloa, rakkautta, touhua ja kiirettä! Kaikkea uutta ja ihmeellistä. Mahtava, onnellinen vuosi. :) <3

30. tammikuuta 2017

3 asiaa


 
3 asiaa, joista pidän
• Rauhallisista viikonloppuaamuista kun koko perhe köllötellään rauhassa sängyssä
• Neulomisesta
• Suklaasta

3 asiaa, joista en pidä
• Hiiret ja rotat
• Myöhästyminen
• Itsekkyys

3 asiaa, jotka tein viikonloppuna
• Shoppailin
• Pelasin sählyä
• Katsoin telkkarista hiihtoja

3 asiaa, jotka osaan
• Ideoida ja organisoida
• Löytää asioista valoisat puolet
• Ottaa muut huomioon

3 asiaa, joita en osaa 
• Viheltää
• Pyytää apua tai ottaa apua vastaan
• Mennä tarpeeksi aikaisin nukkumaan



3 asiaa, jotka haluaisin oppia
• Tekemään kauniita kampauksia, varsinkin lettijuttuja
• Pitämään paremmin puoleni ja olemaan välittämättä liikaa muiden mielipiteistä
• Kirjoittaa kaunista kalligrafiakirjoitusta

3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä

• Teettää valokuvia
• Siivota tietokoneen kansiot
• Varata kirppispöytä

3 asiaa, joista stressaan

• Kaikista tekemättömistä hommista
• Kiireestä, inhoan kiirettä ja sitä ajatusta että myöhästyisin jostain
• Epätietoisuudesta

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan

• Neulominen
• Nauraminen ja hassuttelu
• Perheen ja ystävien seura

3 asiaa, joista puhun usein

• Julius, ja sen touhut ja puuhat
• Ruoka
• Ihmissuhteet



3 asiaa, jotka puen mielelläni
• Lempifarkut, sellaiset pehmeiksi kuluneet ja mukavat
• Neuleet
• Isot huivit

3 asiaa, jota en pue päälleni

• Korkeita piikkikorkoja
• Tiukkoja makkarankuoripaitoja
• Minishortseja

3 asiaa, jotka haluaisin hankkia

• Uusi objektiivi kameraan
• Matkarattaat Juliukselle
• Uudet silmälasit



3 asiaa, joista unelmoin
• Ulkomaanmatkasta, mieluiten johonkin lämpimään.
• Omakotitalosta, joka meillä toivottavasti on sitten joskus
• Että kaikki tavarat kotona olis omilla paikoillaan, kaapit siisteinä ja vaatehuone + varasto järjestetty niin että mikään paikka ei pursuisi ja kaikki tavarat löytyisi aina kun niitä etsisi. Tää olis niin siistiä jos joskus toteutuisi! 

3 asiaa, jota pelkään

• Läheisten menettäminen tai sairastuminen vakavasti
• Onnettomuudet
• Etten onnistu olemaan sellainen äiti kuin haluaisin olla

3 asiaa, joiden toivon tapahtuvan lähitulevaisuudessa

• Joku pieni loma, ihan Suomessa joku pieni viikonloppureissu miehen ja pojan kanssa tekisi hyvää
• Kokonaiset yöunet edes yhtenä yönä :D 
• Saan tehtyä kaikki luonnoksissa odottavat blogijutut julkaisuun asti. Kuvia ja puolikkaita tekstejä odottaa, ja sit on projekteja ja juttuja jotka on vasta ajatuksen tasolla kun en ole ehtinyt yhtään niitä työstää. 

27. tammikuuta 2017

Viikon parhaita


Viikon paras kirja:





PaaPiin kaavakirja lapsille. Tätä kirjaa oon odottanut syksystä asti, pääsin nimittäin silloin näkemään kirjaan tulevat ohjeet ja mallit, kun autoin Paulaa ja Anniinaa lukemalla ja kommentoimalla kirjan ompeluohjeita. Tää on varmasti paitsi viikon, niin myös vuoden paras kaavakirja! Ihania kaavoja kirja täynnä, tuun varmasti testaamaan näistä suurimman osan. Nyt jo syyhyttäis päästä ompelemaan, toivottavasti viikonloppuna olis aikaa. :)

Pakko vielä vähän hehkuttaa kun ekaa kertaa ikinä pääsin myös kirjan kiitosteksteihin! :D





Viikon paras ilmiö:



Aurinko! Tähän viikkoon on kyllä mahtunut niin kamalaa myrskyä, vesisadetta, kahdenkymmenen asteen pakkasta kuin lauhempiakin pakkasia, mut lisäksi on saatu parina päivänä nauttia aivan ihanasta auringonpaisteesta. Niin tänäänkin, ja vitsit miten aurinko voikin piristää!

Viikon parhaat aktiviteetit: 
Vauvakino, muskari, lounastreffit kaverin ja kaverin taaperon kanssa ja vaunulenkit aurinkoisessa talvisäässä.

Viikon paras ostos: 



Meidän minimies sai ensimmäiset kunnon kenkänsä, kun Stockan -60 % hyllystä löytyi Reimat edullisesti. Kokoa on sen verran reilusti, että pitäisi mennä ainakin kevään (mutta ei liikaakaan, "kasvunvaraa" ei missään nimessä saa lapsen kenkiin ostaa yhtään liikaa). Nää ei ole kovin paksut, eli nyt jos käyttää niin väliin mahtuu paksut villasukat, eikä nämä keväälläkään varmastikaan ole liian kuumat. Ainakin sain mukana olleelta kaverilta niin hyvät suositukset näistä kengistä, että uskon että nää on hyvät. :) Ja katsokaa miten söpöt! Nää jäikin mun viimeiseksi ostoksekseni Oulun Stockalta, se kun oli jo ihan tyhjä ja sulkee ovensa näinä päivinä. Harmi juttu, ja toivotaan että Stockmannilta tyhjäksi jäävään isoon kiinteistöön tulee pian uutta eloa...


Viikon neulontatestaus:


Teki mieli testata tällaista neulepintaa, ja väreiksi valikoitui lankakorista löytyneet keväinen vaaleanpunainen sekä keskiharmaa. Ajatuksena tämä toimi ehkä kivemmin kuin miltä lopullinen toteutus näyttää, mutta eiköhän nääkin jollekin kelpaa. :)

Ihanaa viikonloppua! :)

26. tammikuuta 2017

Suolaista & makeaa




Viikonlopun vieraista sain hyvän syyn testata tätä tän hetken somehittikakkua - Salted caramel cheesecake-piirakkaa, jota oonkin vesi kielellä kuvista ihaillut. Oman kakkuni tein Kakkuviikarin ohjeella. Olihan tää monivaiheinen tehdä, mutta tuli kyllä herkkua. :)




Mä tykkään yleensäkin suolaisen ja makean yhdistelmistä, joten kakun kinuskipäällinen sormisuolalla oli kyllä mun makuuni. :) Makeaahan tämä oli, joten pieni pala kerrallaan riitti. Ei tätä silti hukkaan mennyt, vaan kakku tuli kyllä syötyä viimeistä murua myöten... :D


22. tammikuuta 2017

Keltaista ja harmaata




Neuloin Adventtisukat keväisemmissä väreissä; hunajankeltaista ja harmaata valkoisella pohjalla - toimii minusta näinkin! :) Ihan eri näköiset sukat tulee tällaisella yhdistelmällä. En tiedä vielä kenen jalkoja nämä tulevat lämmittämään, mutta eiköhän näille käyttäjä löydy. :)



Malli: Oma, Adventtisukat jotka neulottiin joulukuussa 2016 yhteisneulontana neljässä pätkässä (Ohje löytyy tunnisteen Adventtisukat- alta)
Lanka: Novita 7 veljestä ja Novita Duo. Pohjavärinä kirkas valkoinen seiskaveikka, kuvioväreinä vaalean harmaa Duo sekä hunajankeltainen seiskaveikka
Puikot: 3,5 metalliset KnitPro Zingit

Seuraavat Adventtisukat ajattelin tehdä niin, että teen pelkästään varteen kuviota ja jalkaterän jätän yksiväriseksi. Varren kuviointi on nimittäin mielestäni riittävän näyttävä yksinäänkin. :)

19. tammikuuta 2017

Tämän päivän plussat ja miinukset

 

Plussia: 
+ Viime yön ihan ok unet. Hyvistä yöunista oon nauttinut viimeksi elokuussa, mut kaks edellistä yötä on nyt nukuttu ihan ok. Haaveilen siitä, et saisin yhtenäistä unta yli kolme tuntia! Se on tapahtunut viimeksi elokuussa, mut toivottavasti pian taas alettaisiin nukkuun vähän paremmin. Tiedän, että yöunet saattais parantua myös muutoksilla pojan nukkumispaikassa, mut en oo kuitenkaan siihen valmis - on ihana nukkua vielä lähellä, vaikka nukkuisinkin sit vähän vähemmän.

+ Hyvä kahvi. Ah, keitin niin hyvää appelsiinisuklaakahvia, että tekis mieli laittaa kohta taas pannu porisemaan uutta kahvia. Ehkä kohta laitankin, kun mies tulee töistä. :)

+ Huomenna alkaa Niina Laitisen ystävänpäiväsukkien kal. Saa nähdä kuinka aikataulussa ehdin niitä neulomaan, mutta onhan se mukaan lähdettävä näihinkin mysteerisukkiin. :) Langatkin odottaa jo, vaikka samaan aikaan on useampi muukin projekti jotka täytyis saattaa loppuun... ja niin vähän aikaa neulomiselle.

+ Touhupoika joka pitää äidin kiireisenä. :D Ihana pieni mies keksii jo kaikenlaista hassua, joten meillä on ihania yhteisiä hassutteluhetkiä.

+ Kivat suunnitelmat; tiedossa on niin kerhoa, muskaria, kyläilijöitä, vauvatreffejä kuin vauvakinoakin!

+ Puhelu ystävän kanssa. Kerrankin kummallakin oli aikaa puhua pidemmästi kuin parin minuutin pikakuulumiset!

+ Oon aloitellut jo tänään viikonloppusiivoja, eipähän tarvi huomenna sitten kuin viimeistellä kun aloittaa jo tänään. :)




Miinuksia:
- Kauhea ilma. Myrskyää ja sataa, ja tiet on tosi liukkaat. Ei tosiaan huvittanut lähteä pojan kanssa tänään mihinkään ulos, vaikka oli tarkoitus käydä hoitamassa asioita.

- En tälläkään viikolla oo ehtinyt ompelemaan. Hirveä palo olis siihen hommaan, mutta ei oo vaan löytynyt aikaa. Ehkä ensi viikolla? Vai onkohan sekin turha toive?

- Päivät hurahtaa nykyään ohi ihan kiitämällä. Tuo ysikuinen touhupoika huolehtii siitä että päivät on niin täynnä ohjelmaa, että tuntuu että päivät vaan menee ja menee enkä ehdi mukaan. Haluaisin ehtiä niin paljon enemmän kaikkea!

- En oo myöskään ehtinyt lukemaan pitkään aikaan kunnolla. Täytyiskin laittaa lehtitilauksia vähän tauolle, kun lukemattomien (tai vaan selailtujen mutta kunnon perehtymistä odottavien) lehtien pino pursuaa jo niin, että siinä ois luettavaa loppuvuodeksi. Vauvalehdet ehdin lukemaan aina jossain välissä, mut naistenlehdet ja muotilehdet odottaa jotain parempaa hetkeä jota ei taida tulla, vois siis olla hyvä sauma katkaista hetkeksi Trendin ym. tilaukset.

- Nyt ollut aika raskas vaihe tuon ysikuisen kanssa. Virtaa riittää, ja oma tahto on erittäin luja. :D Valitettavasti se vaan on yleensä ihan eri kuin äidin tahto, joten aika monet asiat on melkoista taistelua. Onneksi poika on silti muutoin niin hyväntuulinen ja hauska tyyppi, että sen kanssa on tosi kivaa ja ihanaa - toivoisin vaan et sitä omaa tahtoa olis pikkusen vähemmän. Oon nimittäin kerhoissa ja kaveripiirissä nähnyt että paljon äidin tahtoon suostuvaisempiakin vauvoja on. :D Onhan se välillä aika raskasta kun kaikista perustoiminnoista joutuu taistelemaan, kun nyt kuitenkin on pakko syödä, vaihtaa vaippa ja pukea vaikka minimies ei haluaisikaan - siihen vaan sit kuluu enemmän aikaa kun koko ajan käydään tahtojen taistelua.

- Stressi. Kuvittelin, että vauvan kanssa kotona ollessa mun ei tarvitsisi stressata niin paljon. Mutta voi miten stressaankaan! Stressaan kaikesta tekemättömästä, stressaan kotitöistä ja vauvanhoidosta, stressaan tulevaisuudesta, stressaan siitä etten ehdi nähdä tarpeeksi ystäviä tai soittaa, stressaan siitä että olen luvannut tekeväni jotain mille ei heti löydykään aikaa... stressaan siis vähän kaikesta. :D Oon aina ollut kova stressaamaan, eikä se näköjään helpota elämäntilanteesta riippumatta.




Sellaisia plussia ja miinuksia tuli äkkiseltään mieleen. Millaisia plussia ja miinuksia teidän tähän päivään kuuluu? :)

18. tammikuuta 2017

Ommellut syöttötuolin pehmusteet


Ostettiin syksyllä pojalle käytettynä suottötuoli, ja ompelin siihen silloin heti pehmusteet. Haluttiin tukeva, puinen syöttötuoli, ja ollaan oltu tähän ostamaamme kyllä tyytyväisiä. Käytön jälkiä näkyy, maali on lohjennut jostain kohdin ja naarmuja löytyy, mutta tuoli on toimiva ja muuten ehjä - maaliahan saa paikattua jos haluaa. :) Tuoliin ei kuulunut pehmusteita, enkä tähän malliin nähnyt sopivia kaupassakaan, joten tein itse. On myös toki kiva, että syöttötuolin pehmusteetkin sopii väritykseltään muuhun sisustukseen. :)

Pehmusteet tein kangaspintaisesta kernikankaasta, mikä onkin ollut hyvä valinta koska se on helppo pyyhkiä puhtaaksi tai ihan viruttaa hanan alla. Pesukonettakin se kestäisi, mutta toistaiseksi käsinpesut on meillä riittäneet pitämään sen puhtaana. Kauniskuosinen kangas löytyi Eurokankaasta, ja kaavat pehmusteisiin piirsin itse mittailemalla tuolin mukaan.

Pehmusteisiin hyödynsin meidän vanhan puutarhatuolin pehmustetta, jonka vaahtomuoveista leikkelin sopivan kokoiset palat selkänojaan ja tuoliosaan. Tuoliosan pehmuste on kiinni solmittavilla nauhoilla, mutta selkäosan pehmuste pysyy paikoillaan ilman kiinnityksiä sillä se on sen verran napakka kooltaan. Tein vielä jalkojen väliin tulevaan remmiinkin pehmusteen samasta kankaasta, ja täytin sen vanulla.






Samaa kernikangasta on palanen myös syöttötuolin alla, helpottaa kummasti siivoamista ja suojelee vähän mattoa. :D En vaan tiedä kuinka iso sen kankaan pitäisi olla, että se suojaisi täysin, sillä yllättävän kauas lentää niin lusikka kuin sormiruokakin pienen ruokailijan käsistä... :D

17. tammikuuta 2017

Uusi ilme pöytälevylle puuvahalla


Meidän keittiön pöydällä ja tuoleilla on ikää jo kohta kymmenen vuotta. Varsin hyvin on alle satasen maksanut pöytäryhmä siis palvellut, ja palvelee edelleen. :D Vauvavuoden aikana on niin monenlaisia varsin isojakin kuluja kun täytyy hankkia vaunuja, turvakaukaloa, turvaistuinta, sitteriä, vaatteita, tarvikkeita ja läjäpäin vaippoja - että vaikka uusi ruokapöytä tuoleineen on ollutkin haaveissa, saa se haaveissa vielä pysyäkin.

Onneksi tämä ekaan yhteiseen asuntoomme opiskelijoina hankkimamme edullinen pöytäryhmä on kuitenkin kokopuinen, joten sitähän pystyy käsittelemään. Niinpä päädyttiin fiksaamaan vanhaa pöytää uuden hankkimisen sijaan, sillä kyllähän pöytälevyssä lisätyistä lakkakerroksista huolimatta elämä jo näkyi kaikenlaisiana kulumina ja uurteina. Viimeiset pari vuotta oonkin suosinut pinnan peittäviä liinoja. ;)

Todettiin myös, että vauva hakkaisi lusikalla kuitenkin koloja pöytään - joten parempi pärjätä vielä vanhalla pöydällä eikä hankkia uutta juuri nyt.





Pöydän kansi siis irrotettiin, hiottiin ja käsiteltiin puuvahalla. Näin kerrottuna kuulostaa varsin näppärältä ja nopealta puuhalta, mutta sitä se ei kyllä ollut. Oltiin tosiaan itse vielä lakattu pöydän pinta useampaan kertaan, joten lakkakerrosten ja petsin hiomiseen meni aikaa ja energiaa aika paljon. Valitsimme väriksi läpikuultavan valkoisen, koska halusimme puun pinnan ja kuvioinnin näkyvän, mutta värin olevan silti valkoinen. Lopputuloksesta tulikin juuri sellainen kuin haluttiinkin, mutta vaati se viisi kerrosta vahausta ja hiomisen aina välissä. :)

Puuvahalla käsitelty pöydän pinta on kyllä tosi helppo pitää puhtaana, pinnasta tuli mukavan sileä ja helposti pyyhittävä. Kannatti kyllä nähdä vaivaa!



Jos pelkän pinnan käsittely ei olisi ollut niin työläs, (tai työlästä oli siis vanhan lakan ja petsin poistaminen pinnasta) käsittelisimme taatusti myös pöydän jalat sekä tuolit jotta saisimme kokonaan vaaleamman pöytäryhmän, mutta tuolla työmäärällä se ei kyllä ole mielekästä eikä järkevääkään. Sillä pöydän pienuuden takia uuden pöydän hankinta on kuitenkin edessä varmaan parin vuoden sisään - mutta ollaan kyllä tyytyväisiä että tämän freesauksen myötä jaksetaan vielä katsella tätä pöytää hetken - pöytärahoille kun on vauva-arjessa muutakin käyttöä. :)

Mun tekis kyllä mieli päällystää pöydän jalat vielä valkoisella kiiltävällä dc fixillä, mutta toisaalta pelkään että nuo tummat tuolit alkaa sitten häiritä enemmän silmää... :D Hmm, täytyypä pohtia.

Ootteko te tehneet vastaavia muodonmuutoksia/uudistuksia huonekaluille? Meillä on tällä hetkellä kylppärissä kuivumassa toinenkin projekti, siitä lisää myöhemmin. :)

14. tammikuuta 2017

Muita ihania syyssukat

Mulla laahaa nyt osa postauksista ihan jälkijunassa, kun nämäkin syksyllä tehdyt syyssukat pääsi esittelyyn vasta nyt. Muistin kuukausi sitten että ai niin, nää on vielä kuvaamatta - ja kuvasin ne. Nyt muistin että ai niin, nää on silti edelleen postaamatta. :D Täytyis saada jossain vaiheessa tehtyä taas koostetta vuoden 2016 käsitöistä, mut sitä ennen täytyis varmaan saada ensin julkaistua ne kaikki. :D No, tammikuu vasta puolivälissä joten eiköhän tässä ehdi...



Muita ihania syyssukat 
Ohje: Täältä, neulottiin yhteisneulontana lokakuussa, pätkä ohjetta aina parin viikon ajan. Muuten tein sukkani ohjeen mukaan mutta jätin pois viimeisen kuvion ennen nilkkaa.
Langat: jämälankoja jotka sopi vahvuudeltaan kolmosen puikoille. Mulla oli Novitan nallea (vaalea harmaa, minttu sekä lila), jotain merinoa (tumma harmaa) ja jotain muuta villasekoitetta (valkoinen)
Puikot: nro 3,0 (KnitPro Karbonz hiilikuitupuikot)

Näissä sukissa uutta mulle oli yhdessä neulominen, en ollut aiemmin osallistunut näihin yhteisneulontoihin vaikka oon niitä mielenkiinnolla seurannutkin. Uutta mulle oli myös kolmella värillä kirjoneulominen yhtä aikaa, niitä kuvioita oli muutamia joissa neulottiin useammalla kuin kahdella värillä, ja kyllähän niissä kohdin vaan tahtoi sekä mennä langat solmuun että kiristää neulos. Onko tuohon mikään kikkakolmosia, vai paraneeko vaan harjoittelulla? 



Mies sanoi näitä sirkussukiksi, mutta musta niistä tuli ihanat! Onhan nää aika värikkäät ja näissä on paljon meneillään, mutta tykkään. Ja jämälangoista kun tein niin tuntui ihan kuin lankaa ei ois kulunut yhtään, edelleen on kaikkia jämiä jäljellä... :D


13. tammikuuta 2017

Hedelmiä ranteeseen


Bongasin syksyllä Tigeristä söpöt marjojen ja hedelmien muotoiset helmet, ja niistä tuli mulle heti mieleen kolmevuotias kummityttöni. Kummityttöni, joka rakastaa koruja ja jonka annan aina kokeilla omia korujani. Niinpä ostin helmet ja askartelin tytölle rannekorun pujottamalla helmiä ohueen kuminauhaan. :)



Vinkiksi siis, että Tigerista löytyy aika syötävän söpöjä helmiä! :)