31. heinäkuuta 2013

Marimekko - ei kai taas??


Taas velloo kopiointikohu Marimekon ympärillä. Ihan oikeasti, ei kai taas??


Kuva: täältä


Pakko vaan myöntää et pahastipa samalta näyttävät Terese Moorhousen "Isoisän puutarha"-kuosi, ja Pat Hutchinsin Rosie's walk- lastenkirjan kuvitukset... Marimekon taiteellinen johtajahan on jo kiistänyt kopioinnin, mutta onhan tuohon Isoisän puutarhaan otettu selvästi vähän enemmän kuin vähän inpiraatiota Hutchinsilta.

Edellisestä Marimekon kopiokuosista kirjoittelin toukokuussa täällä. Silloin olin pettynyt, ja nyt olen vielä pettyneempi. Ei kai suomalaisessa arvostetussa design- yrityksessä oikeasti ole toimintatapana kopioida tai vähintään hakea reilulla kädellä inspiraatiota muiden töistä?? Hitsi vie, kyllä Suomessakin osattaisi tehdä ihan itsekin!

Olen Marimekko-fani, ja haluan arvostaa ja rakastaa suomalaista työtä ja designia, sekä Marimekkoa jatkossakin, joten piirrättehän jatkossa kuosit ihan itse??


29. heinäkuuta 2013

With Lots of Love



Askartelin tottakai viime viikolla myös kiitoskortin mahtaville työkavereilleni. Tää olikin viimeinen tässä asunnossa askartelemani kortti, sillä nyt askartelukamat on jo pakattu muuttolaatikoihin.

Kortissa aaltopaperia, palanen papermanian kukkapaperia, mainoskortista leikattu upea piirroskuva sekä tekstit dymottu ja leikattu valmiista paperista. Toinen teksti sekä naisen kuva on nostettu taustasta koholle 3D-tarrapaloilla.

Läksiäiskakuksi tein kolmen suklaan juustokakun. Kuvaa en kyseisestä kakusta ehtinyt napata, mutta koneelta löytyi kuva edelliseltä kerralta kun tein samaa kakkua. Tällä kertaa kakku onnistui vieläkin paremmin ja kerroksista tuli tasaiset, mutta helppohan se on sanoa kun ei ole kuvatodisteita... :D



Läksiäislahjaksi työkavereiltani sain kyllä niin täydellisesti onnistuneen lahjan, että ihmettelen vieläkin miten ne tuntee mut niin hyvin. Paketista löytyi nimittäin Gantin neulottu koristetyynynpäällinen, jollaisia oon ihastellut monta vuotta, mutta kalliin hinnan vuoksi ei olisi tullut kuuloonkaan että olisin edes harkinnut ostavani sellaista itse. Niiiiiin ihana! Kiitos naiset. :)


Yksi työkaveri oli vielä halunnut ostaa minulle lisäksi oman pikku lahjan, kauniit kynttilät lahjapaketissa. Ihanat tuoksukynttilät purkeissa pääsevät palamaan sitten uudessa kodissa.


Tänään on muuttolaatikot taas saaneet täytettä, kirppispöytä tyhjennetty ja loput kirppiskamat roudattu Spr:lle. Tässä vaiheessa pakkaamista alkaa jo vähän tuskastuttaa, laatikot täyttyy, mutta silti sitä tavaraa vaan riittää... Kaaos on melkoinen, kun tavaraa tulee purettua kaapeista myös pöydille odottamaan laatikoihin pääsyä... lisäksi monenlaista pussia ja nyssäkää pyörii jaloissa; keräyspaperiin, poltettaviin ja hyötykäyttöasemalle meneviä... Huhhuh. Kauhulla pelkään myös että joku uusi vuokralainen haluaa pian tulla katsomaan tätäkin asuntoa, ei ole oikein parhaassa paraatikunnossa esittelyä varten just nyt tämä lukaali. :D

Tauko taitaa olla pidetty, nyt jatkamaan. ;)


28. heinäkuuta 2013

Vuosi vaimona


Tänään on ensimmäinen hääpäivämme. Uskomatonta, että siitä on jo vuosi kun sanottiin tahdon. Yhdessähän me ollaan oltu jo kahdeksan vuotta, mutta avioparina nyt vuosi. On kyllä kivaa olla vaimo, eikä kenen hyvänsä vaimo vaan maailman ihanimman miehen vaimo. <3


Ilmakin on tänään ihan samanlainen kuin vuosi sitten, paahtavan kuuma ja aurinkoinen.

Miehellä on tänään työpäivä, mutta hääpäivää juhlittiin aamulla herkkuaamiaisen muodossa. Uunituoreita croissantteja nutellalla, wienernougateja, kahvia, tuoremehua, tuoretta ananasta ja jogurttijäätelöä. Aika makeaan painottui aamupala, mutta kerrankos sitä. :D







Illalla miehen töiden jälkeen ajateltiin avata vielä skumppa, skoolataan sitten samalla hääpäivää kun pakataan muuttolaatikoita. :D


27. heinäkuuta 2013

Jäähyväisiä


Tänään olin viimeistä päivää töissä vanhassa työpaikassani. Haikea fiilis jättää kaikki ne ihanat työkaverit, vaikka uusi jännittävä tulevaisuus kutkutteleekin.

Tänään halattiin, jätettiin jäähyväisiä, kiiteltiin ja puhuttiin kauniita sanoja, tai oltiin puhumatta ettei aleta itkeä, nieltiin kyyneliä ja vähän myös kyynelehdittiin, naurettiin vedet silmissä ja luvattiin pitää yhteyttä.

Sain läksiäislahjan ja ihanan kortin, ja kahvitauolle mut passitettiin ihanan croissantin kera.Vein itsekin työkavereille kortin ja juustokakkua.




En minä maailman ääriin ole lähdössä, mutta sen verran kauas kuitenkin, ettei nähdä enää niin usein kuin on totuttu. Yhden aikakauden loppu. Ikävä tulee niitä naisia, mutta nähdäänhän me vielä.



25. heinäkuuta 2013

Jos pitäisi valita aamupala jonka söisin joka aamu


...se olisi tässä.

Ja jos edes olisi mahdollista saada tällaista joka aamu tai edes joka viikko, niin olisin onneni kukkuloilla.

Tuoreet mansikat + maustamaton jogurtti + murot/leseet = täydellinen alku päivälle




Nyt joku siellä miettii, että mitä ihmettä, voihan tuollaista syödä joka aamu koska pakkasessahan marjat säilyy. Mutta ei pakastemarjat ole yhtään sama asia, ne on vain heikkoja korvikkeita tuoreiden rinnalla. Ja tuoreet mansikat on tässä juuri SE juttu.





Kyllä tällä lähti päivä niin hyvin käyntiin. Nyt voin sentään vielä hetken nauttia marjojen tuoreudesta, ja lapata tällaisia aamupaloja vähän varastoonkin, että on sitten syksyllä mitä muistella, kun lapan kulhooni niitä pakastemarjoja.


24. heinäkuuta 2013

Hauska(a) designia


Bongasin eilen kauppareissulla niin ihanat pyyhkeet, että vakavasti harkitsen nyt kahden tällaisen pyyhkeen kotiuttamista, siitäkin huolimatta että meiltä ei käsipyyhkeet loppuisi kesken vaikka koko suku tulisi kylään. Pyyhkeitä siis kyllä on, mutta ei kai tyylikkäitä ja laadukkaita pyyhkeitä voi olla liikaa.

Finlaysonin Hauska-pyyhkeet ovat Anu Kanervon suunnittelemat, ja materiaali on sataprosenttista Reilun kaupan puuvillaa.



Kuvat: www.finlayson.fi

Meidän uuden asunnon kylppärissä on valkoiset seinät ja mustat lattiat, joten nää olis sinne ihan täydelliset! En silti osta vielä, vaan odotan ainakin muuton yli, ja harkitsen sitten uudelleen, että tarvimmeko todellakin lisää pyyhkeitä. :D

Ihanat ne silti olis! Iskeekö muihin viirikuosi?


23. heinäkuuta 2013

Indiedays Inspiration


Joku on varmaan jo bongannutkin tänään blogin sivupalkkiin ilmestyneen uuden bannerin, joka kertoo blogini kuuluvan Indiedays Inspiration- yhteisöön. Sain pyynnön lähteä mukaan, ja tottakai tartuin mahdollisuuteen.

Minäkin olen nyt siis osa blogiyhteisöä, mutta muuten kaikki on ennallaan. :) Blogini ei muuta mihinkään, vaan se pysyy edelleen täällä vanhalla tutulla paikallaan bloggerissa, mutta tästä eteenpäin blogini postaukset lisäksi linkittyvät Indiedaysin sivuille, jota kautta blogiani pystyy nyt myös seuraamaan.



Sanoin että kaikki on ennallaan, mutta ainakin yksi asia tulee kuitenkin varmasti muuttumaan - todennäköisesti kasvaneen innostuksen myötä saatte postauksia useammin. :D Ihan positiivista siis varmasti.


22. heinäkuuta 2013

Eurooppalainen ruokatori


Kokkolassa oli koko viime viikon Eurooppalainen ruokatori kävelykadulla keskustassa. Ihania tuoksuja ja tunnelmaa!

Jotain piti tietysti ostaa ja maistaakin; uunituore patonki sekä vähän makeaa... ;) Iso kahvinmakuinen macarons ja suklainen vanukasmainen leivos puolitettiin miehen kanssa.







Lauantai-iltana mies oli kaverinsa polttareissa, ja mulla oli tarkoituksena viettää koti-iltaa kotona muun muassa pakkaillen. :D Suunnitelmat vaihtuikin iltalenkkiin kaverin kanssa, sekä extempore lenkin jälkeisiin lettukesteihin ja korttipelailuun porukalla. Tuollaiset yllättävät kokoontumiset on hauskoja, kun jäädäänkin juoksutrikoissa paistamaan lettuja ja istumaan pihaterassille vilttiin kääriytyneenä, kun pikkuhiljaa paikalle kokoontuu toisilleen ennestään tuntemattomia ihmisiä, mutta silti kaikilla on mukavaa ja juttu luistaa. Mukava ilta. Tällaisia iltoja tulen ikävöimään Oulussa, kun tämäkin ystävä ja ystävän aina avoinna ollut koti jäävät tänne Kokkolaan.


20. heinäkuuta 2013

Sailor o'hoi



Tilasin pari viikkoa sitten repun Katokon nettikaupasta. Ja oon siiheen niiiiin tyytyväinen! Reppu on just sellainen kuin pitikin. :) Lupasin raportoida repusta vähän lisää sen saavuttua, joten tässä sitä nyt ollaan raportoimassa. Ensinnäkin, tilaus toimitettiin tosi nopeasti, ihan muutamassa päivässä.


Ihana! Pussukkamalli + seiloriraidat = toimii.

Mulla tulee tästä reppumallista ihan mieleen yks mun ala-asteaikainen lempireppu. Olisko ollut joskus kolmannella luokalla, kun ostin tän mallisen vihreän kangasrepun Keskisen kyläkaupasta, ja rakastin sitä syvästi. Käytin sen varmaan ihan puhki. :)

Tämä Baggun reppu on valmistettu 100 % kierrätyspuuvillasta, ja kangas onkin tosi jämäkkää ja hyvin muodossaan pysyvää.


Repussa on ison taskun lisäksi yksi pikkutasku sisällä, sekä vetoketjullinen piilosivutasku toisella sivulla. Tavaraa reppuun tuntuisi mahtuvan aika paljon, vaikka itse en ole repun äärirajoja vielä testannut. Budapestin reissulla tulee varmaan viimeistään testattua sekin.







Tämä seiloriraitainen väri näyttäisi muuten olevan Katokon nettikaupasta ainakin tällä erää loppu, mutta muita ihania värejä kyllä löytyy. :) Punainenkin olisi aika herkku!

19. heinäkuuta 2013

Maisterille


Veljeni valmistui kesäkuussa maisteriksi, joten tietysti askartelin taas kortin.



Leimasin: Kraftin' Kimmie - Chester (väritetty promarkereilla), taustapaperi papermania, masking teipit teippitarhasta, lisänä palanen punchinellaa sekä dymotut tekstit.

Ps. Ilta on mennyt taas kirppiskasoja kasvattaessa, oon kyllä aika ylpeä itsestäni ja siitä, miten ronskilla kädellä oon vihdoin laittanut tavaraa eteenpäin! Kaapit on täyttynyt vaatteista aika lahjakkaasti tässä viime vuosina, kun oon työskennellytkin vaatteiden parissa kaikki päiväni (ja sitä myöten bongannut sekä ihanimmat uutuudet, että päässyt kollaamaan alerekit läpi ekana), joten todellakin oli jo aika luopua, ja tehdä tilaa uusille hankinnoille. :P En halua raahata Ouluun muutossa mitään sellaisia "tää olis ehkä joskus taas kiva"- vaatteita, tai "kun laihdun 5 kg"-vaatteita, koska uskon että löydän tieni vaatekauppoihin jatkossakin, eikä minun tarvitse varautua tulevaisuuteen haalimalla kaappeihini kaikenlaista valmiiksi. Missiona on siis päästä nyt turhasta tavaran painolastista eroon, ja olo on jo paljon kevyempi kun vaatekaappien perä alkaa vihdoin näkyä! Nyt vaan täytyis saada mieskin tekemään sama omille vaatteilleen... Vaatekaapin siivous ja lajittelu ei vaan taida olla tuon toisen sukupuolen mielihommista ihan siellä kärjessä.