Terkkuja huopatossutehtaalta

Itse tekemieni joululahjojen esittely jatkuu...

Näiden kuvien julkaisu on jäänyt, koska mua ärsyttää nämä huonot, pimeässä ja kiireessä räpsäistyt kuvat. Huopatossuthan oli valmiina hyvissä ajoin monta viikkoa ennen joulua, mutta kuvaaminen jäi viimeiseen iltaan ennen joululomaa. Ja kiireessä ja huonossa valossa ei vaan saa aikaiseksi hyviä kuvia. No, näillä mennään, katsokaa vaan noita tossuja!

Tein siis joulupaketteihin kahdet miesten huopatossut omalla ohjeellani (linkki ohjeeseen löytyy sivupalkista). Joululahjapulmat miehen siskojen poikaystävien osalta ratkesivat kuin itsestään, kun joskus marraskuussa sain toiselta miehen siskolta vinkin, että hänen poikaystävänsä haluaisi huopatossut. Miehen siskolle kun olen aiemmin tehnyt tällaiset joululahjaksi, ja niitä oli kuulemma kadehtien katsottu. Väritoiveena oli punainen, ja onneksi mulla oli sitä riittävästi omissa varastoissa, sillä lankahyllyillä ei punaista Huopasta ole hetkeen näkynyt.

Ja kun toiselle tein tossut, halusin tehdä toisellekin, jotta olisin tasapuolinen. Toiset tossut kudoin petrolinsinisestä Huopasesta.

Toivottavasti näillä pysyy jalat lämpiminä! Jopa näissä pakkasasteissa. :)

Kuvaleikittelyä

Tänään..




Oon leikkinyt kuvankäsittelyllä. Muistin pitkästä aikaa mahtavan Pic Monkey -photoeditorin, ja oon nyt testaillut sen toimintoja läpi eri kuvilla. :D Mukavaa ajankulua, ja niin helppoa.

Pic Monkey on siis netistä löytyvä photoeditor, jossa on tietty määrä ilmaisia efektejä, sekä lisäksi maksullisia... No, tässähän kävi niin et nyt tekis hirveesti mieli ostaa pari efektiä, koska niillä sai aikaan niin hauskan näköisiä kuvia. :D Ja sehän se tarkoitus tietysti markkinamiehillä on ollutkin, tarjota ilmainen ohjelma, johon saa kaikkea lisää ostamalla. Ja koska maksullisia efektejäkin pääsee testailemaan, tottakai niihin iskee himo. Noo... katsotaan, ainakaan vielä en silti mennyt mitään ostamaan. Saa nähdä kauanko saan pidettyä kukkaron nyörit supussa.

Oletteko te muut löytäneet jotain hauskoja ilmaisia kuvankäsittelyohjelmia? Multa löytyy kyllä photarikin, mutta harvemmin jaksan sillä leikkiä. Normaalisti kuvankäsittelyni on siis tasan "kuvan rajaus-kontrastin säätö-valkotasapainon säätö", siinä kaikki. Mutta joskus on hauska vähän leikitellä ja säätää enemmänkin, lähinnä siis kuvan sävyjä, mihinkään ihon tasoitteluun tai ryppyjen poistoon en kuvankäsittelyllä lähtisi.

Ja tosiaan, jos ootte törmänneet johonkin vastaaviin ohjelmiin, niin saa vinkkailla. :)

---

Huh, huomenna on jo perjantai! Ihan hullua miten nää viikot vaan vierii... Tuntuu etten ehdi mukaan!

Kuvankäsittelyn lisäksi oon kutonut töiden jälkeen taas vimmalla sukkaa, kohta on siksakit valmiit! Palaillaan niihin varmasti viikonloppuna. :)

Ihanaa loppuviikkoa!

Huppupyyhe

Tein joululahjaksi vajaan vuoden ikäiselle kummitytölleni huppupyyhkeen. Tuumasin, että sen ikäiselle pehmeät paketit on vielä täysin sallittuja, eivätkä aiheuta pettymyksiä, joten nyt voi vielä täti ommella lahjoja. ;)




Valkoista froteeta, vanhan roosan väristä kanttinauhaa, hunajakenno-ommelta, ja yksityiskohdaksi nallenkorvat hupun yläosaan.

Ompeleet vähän juoksee, sillä kanttinauhan ompeleminen tasaisesti paksun froteen reunaan olikin yllättävän haastavaa. Ompelun lomassa tuli tietenkin mieleen ainakin kolme loistavaa työtapaa, joita käyttämällä lopputulos olisi ollut siistimpi, mutta sehän oli jo myöhäistä. :D Koska tapani mukaan olin ryhtynyt heti tuumasta toimeen. Kokeilin nimittäin purkamistakin, ja totesin ettei hunajakenno-ompeleen purkaminenkaan ollut kovin herkkua, joten annoin sit vaan mennä parhaani mukaan.

Tein pyyhkeestä aika reilun kokoisen, noin metrin kantiltaan, jotta pyyhe ei käy heti pieneksi pikkuisen kasvaessa. Huppu on vielä varmasti liian syvä pieneen päähän, mutta se ei varmaan haitanne. :)



Näitä viime jouluksi tekemiäni joululahjoja on vielä esittelemättä useampi, täytyypä koittaa skarpata näidenkin kanssa... :)

Siksakkia sukkiin

Aloin tänään kutomaan jotain mistä oon tosi innoissani!

Siksak-kuvioisia mustavalkoisia villasukkia. Itselleni! En oo taas pitkään aikaan neulonut mitään itselleni, ja siksak-villasukistakin oon haaveillut melkein koko viime vuoden, joten nyt päätin että on niiden aika päästä vihdoin puikoille.

En oo hirveästi harrastanut kuvioneuleita, koska lankojen kuljettelu tuntuu tosi työläältä, joten nyt on aika harjoitella sitäkin taitoa.


Näistä lisää valmiina, ja toivottavasti onnistuneina, varmasti lähiaikoina! :)

Heipat hääpuvulle

Myin eilen hääpukuni, jossa tanssit onnelliset hääni kesällä 2012. Mahtavaa saada nekin pukupussissa vaatehuoneessa roikkuneet rahat käyttöön, kyllä niille käyttökohteita löytyykin. Samalla tuntui kyllä myös haikealta, ja tuntuu vähän edelleen. Miehen mielestä oli hassua kun sanoin ääneen että tuntuu haikealta luopua puvusta, vaikka olinkin tyytyväinen kun sain puvun myytyä.

Moni on kauhistellut sitä, miten raaskin luopua hääpuvustani, mutta itse tiesin jo ostaessani puvun, että tulen sen häiden jälkeen myymään. En aikonut pukea hääpukua päälleni kuin sen yhden kerran, ja tiedän muodin muuttuvan ja ajan kellastuttavan valkoista pukua niin, ettei pukua tulisi kukaan mahdollisesta jälkipolvestakaan häissään vuosikymmenien kuluttua käyttämään, ja pelkkänä muistonakin puku olisi liian arvokas (ja tilaa vievä) säästettäväksi. En olisi edes ostanut noin arvokasta pukua, jos en olisi tiennyt että tulen sen myymään.

Puvun omaksi ostaminen oli kuitenkin järkevä päätös. Ensinnäkin vuokrahinnat olivat aika hirvittäviä. Ei tarvinnut kovin montaa laskutoimitusta tehdä, kun tiesi, että ostamalla oman puvun ja myymällä sen häiden jälkeen eteenpäin, säästääkin rahallisesti vuokraukseen verrattuna. Tosin puvun myymiseen voi vierähtää hetki aikaa, sekä jaksaa nähdä siitä koituva vaiva. Standardipituiset puvut olivat myös auttamatta minulle liian lyhyitä, siis myös suurin osa vuokrapuvuista. Oululaisen Sis Idmanin puvut säväyttivät heti, ja tämä puku istui päälleni täydellisesti ilman mitään muokkauksia, se oli myös kaikea sitä mitä puvultani halusin. Olin hääpukuliikkeesä yksin, mutta en tarvinnut makutuomareita sillä tunsin itse oman makuni ja tiesin että puku on minulle täydellinen. Siispä ostin sen samantien, vaikka olinkin työpaikan koulutusreissulla Oulussa, ja jouduin raijaamaan puvun junassa Kokkolaan. Kyllä kuitenkin kannatti. :)

Pukuni ei kokenut omissa häissämme mitään vahinkoja, se ei likaantunut tai repeytynyt, joten se oli edelleen kuin uusi. Sain puvusta myydessä pyytämäni hinnan, ja eilen kun vein puvun ostajalle, kohtasin niin onnellisen morsiamen, että olin vieläkin tyytyväisempi. Oli ihana nähdä, kun toisen silmät loistivat puvun nähdessään, samalla tavalla kuin omat silmäni loistivat silloin tätä sovittaessani. Kiva tietää, että puku saa tanssia toisetkin häät onnellisen morsiamen yllä, ja olla jollekin toisellekin se unelmien morsiuspuku. :)

Jonkun mielestä varmasti hassua, mutta mun sydäntä olis särkenyt myydä itselleni niin rakas puku jollekin, jolle se olisi ollut yhdentekevä. :D Eihän pukua sillä ehdolla tietenkään myydä, ja itsekin kohtasin ostajan vasta kun kaupat oli jo tehty, mutta kiva kuitenkin oli nähdä toisen into ja onni. Helpotti vähän tätä omaa luopumisen tuskaa. Haha. :D


Se oli ihana puku, ja tulen sitä varmasti haikeudella muistelemaan, kuten koko hääpäivääkin. <3

Vuosi 2013

Musta on ollut aina hauska lukea blogeista muiden vastauksia näihin kyselyihin, joten ajattelinpa kerrankin täyttää tällaisen itsekin. :) Kuvituksena kuvia tämän vuoden varrelta, osa aiemmin täällä jo julkaistuja ja osa uusia.

1. Oletko saanut uuden ystävän tämän vuoden aikana?  Ystävä on niin vahva sana ja ystävystyminen on usein niin hidas prosessi, mutta ehkä jotkut kavereista on lähentyneet tämän vuoden aikana ystäviksi. :) Lisäksi olen saanut uusia kavereita, tuttuja ja kivoja tyyppejä elämääni!

2. Oletko tehnyt jotain tänä vuonna, mitä et ole ennen tehnyt? Ainakin muuttanut uuteen,ennestään meille molemmille aika tuntemattomaan kaupunkiin. :D Lisäksi olen päässyt tekemään vihdoin koulutustani vastaavaa työtä, jonka myötä olen päässyt myös nauttimaan käsitteestä "päivätyö vapailla viikonlopuilla". Olen myös tullut tädiksi, ja kummiksi ensimmäistä kertaa elämässäni.

3. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana? Kyllä, seurustellut aviomieheni kanssa koko vuoden. :D Yhteistä eloa on tänä vuonna takana jo pian yhdeksän vuotta, huh!

4. Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta? Budapestin reissu, kummitytön syntymä ja kastejuhla, se aamu kun sain puhelun uudesta työpaikasta jossa toivotettiin tervetulleeksi firmaan, miehen valmistujaiset, ystävien kesäjuhlat, siskon ylioppilasjuhlat, illat rakkaan ystävän luona kahvikupit käsissä kun parannettiin maailmaa, luovan markkinoinnin innostavat opintoillat, vappujuhlat entisen työkaverin mökillä, kuvausreissut Hailuotoon ja Koitelin koskelle mahtavien uusien työkavereiden kanssa... Aika paljon mahtavia juttuja ja muistoja mahtui vuoteen 2013!

5. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana? En ole, jotain pientä sanaharkkaa on saattanut olla, mutta ei kyllä pientäkään riitaa.

6. Oletko muuttunut paljoa viimeisen vuoden aikana? En varmaan suuremmin. Jotkut omat mielipiteet tai aatteet on muuttuneet tai vahvistuneet, mutta minä itse olen pysynyt aika samana. Rohkeutta ja itsevarmuutta on varmaan tullut iän myötä lisää, ja toivon että tulee myös tulevan vuoden aikanakin.

7. Oletko lihonnut? En. Edellisenä vuonna painoa tuli jokunen kilo lisää, mutta viime syksyn mittaan pari kiloa on puolestaan karissut itsestään pois. Vähän hassuja kyllä tällaiset painokysymykset vuosikyselyissä, ihan kuin se kertoisi viime vuodesta tai sen onnistumisesta yhtään mitään mitä vaaka näytti... :D 

8. Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana? En. :D

9. Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana? En. Ei tulis mieleenkään mennä yksin elokuviin. Nyt se on vähän jopa ongelma, kun haluaisin mennä katsomaan uuden Hobitin, mutta en tiedä kuka lähtisi kaveriksi, kun yksin en todellakaan ole menossa. :D

10. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana? En.

11. Kuka oli paras uusi tuttavuus? Kummityttö Olivia. :D Se on ihan huipputyyppi, vaikka onkin vasta 11 kk!

12. Piditkö uudenvuodenlupauksesi? En tehnyt uudenvuodenlupauksia, vaan tein uudenvuodentavoitteita. Tavoitteet toimiikin mun mielestä paljon paremmin! Paljon järkevämpää kuin luvata itselleen kaikenlaista, on mielestäni asettaa itselleen tavoitteita, teki sen sitten uutena vuotena tai joskus muulloin. Aina pitää nimittäin olla päämääriä ja haaveita, mutta millään pakolla niitä ei tavoiteta.

13. Synnyttikö kukaan läheisesi? Veljen vaimo, ja lisäksi pari serkkua.

14. Kuoliko kukaan läheisesi? Onneksi ei omista läheisimmistä, mutta rakas ystävä menetti yhden rakkaimmistaan, ja se kosketti syvältä.

15. Missä maissa kävit? Unkarissa, niin ja Ruotsin Haaparannassa. :P

16. Mitä haluaisit vuodelta 2014 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2013? Varmuuden työpaikasta vakinaistamisen muodossa itselleni, ja miehelleni myös koulutusta vastaavaa työtä täältä Oulun seudulta. Muutenkin toivoisin meidän asettuvan ja kotiutuvan tänne Kempeleeseen entistä paremmin tämän vuoden aikana.

17. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2013? Muuttopäivä, kun elokuun alussa muutettiin Kokkolasta Kempeleeseen. Sekä 12.8 kun palattiin Budapestin reissusta ja menin ensimmäiseksi työpäiväksi uuteen työpaikkaani suoraan lentokentältä. :D Sekä 2.2 kun tulin ensimmäistä kertaa tädiksi, ei tullut uni silmään kun olin niin onnellinen.

18. Mikä oli vuoden 2013 suurin onnistuminen? Työpaikan saaminen!

19... Ja suurin epäonnistuminen? Ei tainnut mitään megamokaa tai maata mullistavaa epäonnistumista sattua, kun ei nyt tule sellaista mieleen. Hyvä niin! Pieniä juttuja sitten senkin edestä, mutta turhaapa noita on jälkikäteen murehtia.

20. Kärsitkö vammoista? En suuremmista, mutta jotain pientä kremppaa oli kuten mulla aina. :D

21. Mikä oli paras asia, jonka ostit? Järkkäri, ja Orientin rannekello. 

22. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta? Timon, perheen ja ystävien.

23. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta? Oma, ja hetkittäin Timon. :D Mutta eniten ehkä parin muun ihmisen, joiden käytös oli mielestäni epäreilua mua kohtaan.

24. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi? Vuokraan. :D Mutta jos sitä ei lasketa niin Budapestin matkaan sekä asunnon sisustamiseen.

25. Mistä innostuit eniten? Mähän innostun vähän väliä ja vaikka mistä. :D Mut nyt syksyn oon ollut tosi innostunut uudesta työstäni.

26. Vuoden 2013 ihmiset? Timo, perhe. Mulla on niin mahtava perhe, joka auttaa aina ja kaikessa. Muuttokaan ei olis hoitunut ilman mun perhettäni, jotka olivat koko porukalla auttamassa. Pikku-Oliviakin äitinsä kantoliinassa oli muutossa mukana. :D 

27. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi? Kaikenkaikkiaan varmasti onnellisempi, vaikka onnellinen olin viime vuonnakin. Vähän kyllä yksinäisempi, koska moni rakas ihminen on nyt kauempana kuin oli viime vuonna, mutta onneksi on puhelimet ja facebookit. Mutta moni muu hyvä asia kompensoi onneksi sitäkin. :)

28. Lihavampi vai laihempi? Hitusen hoikempi.

29. Rikkaampi vai köyhempi? Eipä tässäkään suurta eroa ole viime vuoteen, mutta ehkä jokunen roponen on tilillä enemmän, kiitos säännöllisempien tulojen.

30. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän? Viettäväni enemmän aikaa ystävien kanssa, ja kuntoilevani. 

31. …entä vähemmän? Stressaavani.

32. Miten vietit joulun? Rakkaiden kanssa. Käytiin mummolla sekä vietettiin aikaa molempien perheiden kanssa.

33. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mitä se olisi? Mitään suurta tai ihmeellistä ei ole mitä muuttaisin, mutta ainahan jotain pikkujuttuja on jotka mielellään olisi jättänyt tekemättä tai kokematta. 

34. Rakastuitko vuonna 2013? Kyllä vaan, enemmän ja enemmän tuohon rakkaaseen. <3

35.  Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit? Hmm... The Big Bang Theory jaksaa aina naurattaa, lisäksi rikossarjat kuten Rizzoli & Isles ja Mentalist, sekä Good Wife naulaavat aina television ääreen. Ja tietysti Muodin huipulle pitää aina katsoa!

36. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan? En vihaa. Viha on niin vahva tunne, että toivon sydämestäni ettei mun tarvitsisi ikinä uhrata energiaani vihaamalla ketään. Aika pahoja saisi tapahtua, että alkaisin vihata. Ärsyyntyminen on sitten asia erikseen, ja joidenkin ihmisten käyttäytyminen kyllä ärsyttää ja harmittaa.

37. Mikä oli paras lukemasi kirja? Apua, näitäkin on niin paljon, että pelkään että unohdan jonkun huipun kun alan listaamaan. :D Romaaneista Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen sekä Maaninkavaara, Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike, ja Sophie Kinsellan Soitellaan, Soitellaan!, muista kirjoista Linda Watsonin Vogue Fashion- Muodin luojat, sekä Kuvioissa Marimekko. Jos täytyy sanoa yksi ylitse muiden, oli se tuo Vadelmavenepakolainen! 

38. …entä musiikillinen löytö?  Hmm... Oonkohan luukutellut koko vuoden vaan vanhoja suosikkeja, kun ei nyt tule mitään musiikillista löytöä viime vuodelta mieleen..? :D Ainakaan mitään suurempia tunteita herättänyttä löytöä.

39. Mitä halusit ja sait? Oman alan työpaikan. Toinen ison haaveen toteutuminen oli kummius. :D Olen haaveillut kummiksi pääsystä aina, ja nyt mulla on maailman suloisin pieni kummityttö.

40. Mitä halusit, muttet saanut? Tähänhän voisi listata kaikenlaista aurinkomatkasta uuteen autoon ja omistusasuntoon... :D Mutta realistisesti sellaisia asioita joita olisin viime vuonna tavoitellut mutta en saanut, ei nyt tule mieleen. 

41. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi? Now You See Me, Hobitti - Odottamaton matka, ja Koskemattomat tulee ekana mieleen. 

42. Mitä teit syntymäpäivänäsi? Aamulla sain perinteisesti aamiaisen sänkyyn, ja päivä menikin töissä. :)

43. Ketä kaipasit? Kaukana olevia ystäviä, muutamaa mahtavaa tyyppiä vanhasta työpaikasta, ja kummityttöä vähän joka viikko, kun pitkän välimatkan vuoksi ei ole päästy näkemään kovin usein. Syksyllä kaipasin myös miestäni, kun oltiin muutama viikko töiden takia eri kaupungeissa.

44. Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi? Timo ja perhe. Ja oma asenne, siitähän kaikki on aika pitkälti kiinni!

Virkattu tablettikotelo

Jatketaanpa itsetehtyjen joululahjojen esittelyä veljelleni ja hänen vaimolleen virkkaamallani tablettikotelolla. Velipoika ja vaimonsa hankkivat pari viikkoa ennen joulua itselleen iPad mini -tabletin, ja kun siitä kuulin, oli selvää mitä heidän yhdestä paketistaan tulisi löytymään.

Virkkasin tabletille siis harmaan kotelon valkoisilla raidoilla.

Lahja oli mieluinen, sillä veli oli jo aikonutkin tilata multa tabletille kotelon. Onneksi kerkesin yllättää!

---

Täällä on tänään ollut oikein kunnon maanantaifiilis, päivä jolloin mikään ei mene niinkuin oli suunniteltu. Peilistä aamulla huomattu näppy keskellä otsaa aloitti aamun pirteästi, ja päivä jatkui kaikenlaisilla sattumuksilla ja vastoinkäymisillä. Työpäiväkin venyi niin, että olin kotona vasta kuudelta, vaikka töihin olin lähtenyt jo kahdeksaksi. Tietokonekin päätti tiltata ja lyödä näytöt mustaksi töissä viimeisen puolin tunnin aikana, juuri kun minulla oli monta tiedostoa auki ja sähköpostin kirjoitus kesken, ja toimiston it-pojat oli tietysti jo lähteneet. Onneksi puhelimen päässä oli mun oma koti-it-tuki. Kotiin tullessa avaimet oli sisällä, mutta onneksi mieskin kotona. Ja eiköhän meidänkin läppäri iskenyt tiltin päälle kun erehdyin siihen koskemaan. Aaarggh. Tähän päälle vielä ärsyttävä puhelinralli yhden viraston kanssa, kun vastailin vähän väliä soivaan puhelimeen (odottamaani puheluun) ja huhuilin haloota, kunnes jollain kymmenennellä vastauskerralla tunnin soittelun jälkeen toisestakin päästä viimein kuului jotain, kun naisääni kertoi heillä olleen linjoissa vähän häikkää tänään. Ei ollut mun päiväni, taidan painua hampaiden pesulle ja lakanoiden väliin, ennenkuin mitään muuta ehtii enää tänään tapahtua.

Toivottavasti teillä on ollut parempi päivä! :)


Edit. Niin ja tän postauksen julkaisu vaati jonkun kaksikymmentä julkaisuyritystä, ennenkuin onnistui! Ei tosiaan oo mun päivä. :D

Kuusen alta

Vaikka loppiaista jo vietellään ja joulukoristeita pakkaillaan tänään taas vuodeksi varastoon, palaan vielä jouluun ja joululahjoihin. Vaikka joulusta onkin jo aikaa, haluan tehdä pienen koonnin joululahjoista, ihan jo muistoksi itsellenikin. :)

Tänäkin jouluna kuusen alta löytyi aika monta pakettia minunkin nimelläni varustettuna. Mehän availtiin lahjoja jopa kolmeen otteeseen; ensin aattona minun perheeni kanssa, sitten joulupäivänä Timon perheen kanssa, ja vielä uutena vuotena kolmannen kerran, kun nähtiin Timon siskoa ja hänen poikaystäväänsä.

Parhaita lahjoja on aina ajatuksella hankitut, saajalleen suunnatut lahjat. Ihan mahtavaa oli taas aukoa paketeista toinen toistaan osuvampia ja ihanampia lahjoja. Kiitos rakkaat!



Paketeista paljastui muun muassa todella upea statement- koru, ihana puinen tarjotin, The Great Gatsby-elokuva jonka olenkin kovasti halunnut nähdä, uusi pyjama, käsintehtyä käsi- ja vartalorasvaa, palashampoo, käsirasvoja, hiusnaamio, pitkä Luhdan laudeliina ja muita saunajuttuja...

Lankaakin löytyi yhdestä paketista, ja ystäväni Anna oli käärinyt pakettiin tuotemerkkinsä AND:n ihanan sälekorin puisella kannella. Näitä sälekoreja mieltä löytyykin jo vähän joka huoneesta, mutta nää on niin huippuja kaiken pikkutavaran säilytykseen ettei näitä vaan voi olla liikaa. :)




Kirjojakin paketeista löytyi. Riikka Pulkkisen Totta onkin ollut mun lukulistalla, Seija Saarisen Tölkkidesign on pullollaan mahtavia käsityöideoita toteutettavaksi, ja Gemma Correllin mahtava Tyylipäiväkirja oli mieletön yllätys! Kirjat on aina mahtavia lahjoja, rakastan lukemista, ja palaan hyviin kirjoihin aina uudelleen ja uudelleen,





Aiemmin kirjoittelinkin jo saamastani Hilfigerin kellosta, ja sen lisäksi toinen jymy-yllätys lymysi vanhempieni antamassa paketissa. Nyt minulla on saumuri! Eva on käytettynä ostettu, mutta unelman lailla toimiva peli, joka on vielä söpökin kuin mikä! Ai, että kun ompelusta tulee nyt herkkua. :) Hyvästi ainaiset siksak-huolittelut, kun voi vain hurruuttaa saumurilla!

Sellaista kaikkea löytyi paketeista tänä vuonna. Aika moni lahja on päässyt jo käyttöön, ja sehän kertoo siitä, että nappiin meni. :)

Rentoilua ja penkkiurheilua

Eilen vietettiin koko päivä aikaa perheen kanssa. Laitettiin ensin meillä ruoka ja syötiin vanhempieni kanssa, kahville mentiin siskoni luokse, ja lopulta suunnattiin koko porukka jäähalliin kannustamaan Kärpät voittoon HPK:sta. Ai että oli kivaa olla pitkästä aikaa jäähallissa katsomassa jääkiekkoa, edelliskerrasta kun oli joku viisitoista vuotta. :D Oli niin kivaa et tekis mieli mennä heti uudestaan!

Tämä päivä on otettu rennosti. Ruualta jääneestä perunamuusista pyöräytettiin nopeat perunarieskat. Nämä ei tarvi kylkeensä kuin voita ja lasin kylmää maitoa! Nams.

Tänään käväistiin myös pikaisella visiitillä Oulun puolella. Oon etsinyt koko syksyn makkariin isoa kokovartalopeiliä, mutta ylipäätäänkin mieluisia on ollut aika vähän tarjolla... ja ne harvat mieluiset on olleet peileiksi liian kalliita. Jyskistä bongasin sitten edullisimman kriteereitäni vastaavan yksilön, mutta sekin maksoi vielä aika paljon. Tuo peili on kuitenkin ollut Jyskin valikoimissa pitkään, ja tulee tarjoukseen aina silloin tällöin, joten päätin kyttäillä seuraavaa hinnanlaskua. Aamulla huomasin netistä, että nyt se lähtisi melkein puoleen hintaan, joten haettiin omamme pois. :) Vähän sai taiteilla, että iso paketti mahtui autoon, mutta niin se vaan kotiin saatiin. :D

Huippua, kun ei tarvi aamuisin enää juosta makkarista eteiseen peilailemaan vaatteita. ;)



Töissä on ollut aika stressaavaa ja to do -lista on hirvittävän pitkä, hommat painaa päälle ja tuntuu ettei aika vaan riitä kaikkeen. Vähän meinaa tunkea tekemättömät hommat jo yöuniinkin, joten ylimääräinen vapaapäivä loppiaisen vuoksi huomenna tekee kyllä ihan hyvää. Huomiselle ei edes ole mitään ruuanlaittoa, lenkkeilyä ja rentoilua kummempaa suunnitteilla, sopii mulle! <3

Hilfiger Gracie

Sain mieheltäni joululahjaksi upean Tommy Hilfigerin kellon. Niin upean, että henkeä salpaa.




Kyllä mun mies vaan tuntee mun maun, tää on nimittäin just eikä melkein. Vaikka ostinkin loppusyksystä pitkän haaveilun jälkeen itse itselleni hopeisen Orientin kellon blingeillä höystettynä, oli mies päättänyt lahjoa minua vielä toisella laatukellolla.

Sain itseasiassa vähän vihjausta tulevasta lahjasta jo ennen joulua, kun mies sovitutti mulla kultasepänliikkeessä kullan ja punakullan värisiä kelloja, ja tämä sen valitsema on kyllä upein kaikista mitä kokeilin. Ehkä se huomasi miten mun silmät säihkyi tämä ranteessa. ;) Vaikka hintalapun nähtyäni kielsinkin ostamasta näin kallista lahjaa, niin onhan tämä mielettömän ihana, ja tulee olemaan rakastettu.

Kello on siis Tommy Hilfigerin Gracie lämpimän punakultaisessa värissä, jossa rannekkeen keskiosa on teräksenvärinen. Kaksivärisyys tekee kellosta tosi monikäyttöisen, sillä näin se sopii useampien korujenkin kanssa yhteen.

Punakulta on värinä ihana, lämmin ja arvokas, kunhan ei ole liian punainen. Jotkut punakultaiset korut on liian punaisia mun makuuni, mutta toisaalta keltakultakin on usein omaan silmääni kovin keltaista, olen siis kullan sävyn suhteen aika vaativa... ;) Kihlasormuksenihan on keltakullan ja punakullan sekoitusta, ja tykkään siitä tosi paljon. Sen väristä kultaa on hankala löytää, mutta jos löytäisin, käyttäisin varmasti enemmänkin kullanväirisä koruja.

Tämä Hilfigerin kello sointuu ihan täydellisesti kihla-ja vihkisormuksiini, sillä kihlasormukseni sävy on tosiaan kelta- ja punakullan väliltä, ja vihkisormukseni valkokultaa. Tämä kello on itseasiassa hyvin lähellä kihlasormukseni sävyä, ei ollenkaan niin punainen kuin useimmat punakultaiset kellot.

Joulun jälkeen tämä on ollut jo melkein joka päivä käytössä, ja vieläkin tätä pitää pysähtyä vilkuilemaan vähän väliä. Parasta on vaatekauppojen spottivalot, joissa tämä oikein säihkyy.. ;)

Oonkin ollut aiemmin vähän kateellinen miehen hienosta kellokokoelmasta, jota olen itsekin täydentänyt parilla laatukellolla erinäisinä juhlapäivinä... ;) Nyt alkaa munkin kokoelma karttua.

Sanoinko jo että se on täydellinen? ;)