3. helmikuuta 2014

Pienelle päivänsankarille


Viikonloppua voisin kuvailla yhdellä sanalla: mahtava. Sitten voisin lisätä vielä pari sanaa: hyväntuulinen, hauska, piristävä, lämmin, leppoisa. Oltiin siis mun veljen perheen luona yökylässä Etelä-Pohjanmaalla, kun meidän kummityttö vietti ensimmäisiä synttäreitään.

Tarjoilupöytä notkui niin ihania herkkuja; oli kaikki ihanat kakut, piiraat, cupcakesit ja keksit tarjolla, ja kaikkeahan piti maistaa. Onneksi meillä oli kaksi päivää aikaa herkutella. ;)  Ja pieni synttärisankari oli yhtä hymyä ja kikatusta, vaikka ei itse tainnutkaan ihan ymmärtää mitä oikein juhlittiin. Me matkattiin juhliin tosiaan junalla, kun bongattiin tarjousliput joulun jälkeen, ja matka taittuikin niin paljon keveämmin. Jäätiin vielä yöksi, ja oli kyllä niin ihanaa kun ehdittiin viettää rauhassa aikaa kummitytön kanssa.

Paljon touhua ja naurua, ihan parasta. <3 Kyllä vaan sydämessä aina läikähtää kun saa niin sydämestä tulevia leveitä hymyjä. Hellyyttävää oli myös, kun touhukkaiden leikkien jälkeen pikkuinen väsähti syliin.


Kortin kummitytölle tein tottakai itse. Tällä kertaa en halunnut tehdä liian tyttömäistä ja vaaleanpunaista korttia, vaan valitsin korttipohjaksi kraftin, ja kortin pääväriksi vaalean vihreän. Ihana Bambi on leimakuva, ja se on väritetty Promarkereilla. Lisäksi pätkä satiininauhaa, muutama tarratimantti ja ohutta mustaa tussia. Mun mielestä ihan söpö ja tyttömäinen kortti näinkin, vaikka värit ei olekaan niitä perinteisiä "tyttöjen värejä". :)




Lahjaksi annettiin Brion puinen vedettävä lelu ja kurkistuskirja, sekä mun ompelemat ruokalaput. Oon aika perinteisten lahjojen ystävä, tykkään antaa kirjoja lahjaksi, ja muutenkin käytännöllistä ja kestävää. Brion lelut on mun mielestä ihan parhaita, ja ruokalappujahan nyt tarvitsee aina noin pienen kanssa. :)

Ruokalaput ompelin kangaspohjaisesta vahakankaasta. Vähän sai metsästää, ennenkuin löytyi hyvää ja söpöä vahakangasta tähän tarkoitukseen, mutta lopultahan sitä löytyi siitä kaikkein lähimpänä olevasta paikasta. ;) En uskonut tuolta löytäväni, joten ensin tutkin Metsolan ja marketit, mutta lopulta ohikulkumatkalla piipahdin sisään myös Kangasvillaan, pikkuiseen kangaskauppaan joka on täällä Kempeleessä, ja siellähän ne söpöt vahakankaat mua odotteli. :D Olin käynyt pari kertaa aiemmin tuossa pienessä kangaskaupassa, mutta en ollut huomannut vahakankaita aiemmin, ehkä en vain kiinnittänyt niihin huomiota kun en silloin ajatellut vahakangasta mihinkään tarvitsevani.

Kanttasin toisen ruokalapun vaaleanpunaisella, ja toisen valkoisella kanttinauhalla. Taskut tein ruokalappujen nurjalle puolelle, jotta kun taskun kääntää eteen, jää se paremmin auki, ja nappaa siis paremmin tippuvat muruset kyytiin. Vinkin tähän bongasin jostain blogista, mutta kerkesin jo hukata sen ennenkuin ryhdyin toimeen. Mitään kaavoja mulla ei ollut, mutta tutkiskelin vähän nettikaupoista ruokalappujen mittoja, ja piirsin kaavan.

Viikonlopun testikäytössä huomasin, että hyvin toimii. ;) Koko oli hyvä, vähän reilu vielä, mutta se oli tarkoituskin. Vahakankaisina nämä on helppo pyyhkäistä puhtaaksi tai virauttaa hanan alla, ja konepesukin onnistuu neljässäkympissä.


Näitä oli kyllä hauska ja nopea ommella. :) Harmi ettei yksi lapsi taida ihan hirveän montaa ruokalappua tarvita... :D


Ihana oli viikonloppu, kummasti siinä taas omatkin akut latautui. :) Aurinkoista viikkoa kaikille!

8 kommenttia:

  1. Söpö on kortti ja ruokalaputkin!:) ansku

    VastaaPoista
  2. Ihana kortti, juuri sopivan tyttömäinen mutta siltikin aika 'maanläheinen' (voiko kortista sanoa maanläheinen? no ymmärsit varmaan kuitenkin). :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi tietenkin sanoa. :) Kiitos paljon!

      Poista
  3. Kaunis kortti ja nuo ruokalaput söpöt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti! Tuo kangas on kyllä söpöä :)

      Poista