Kevään keltaista

Tänään oli kirpsakka ilma. Aamulla pakkasta kaksitoista astetta, mutta aurinko paistoi jo ennen kahdeksaa niin että häikäisi.Onneksi mun pyörässä on vielä nastarenkaat, sillä pyörätietkin oli paikoin jäässä. Silti oli mukava sää pyöräillä, ja aamusta asti vaivanneesta päänsärystä huolimatta hyvä fiiliskin.

Ostin kotimatkalla ruokakaupasta kimpun tulppaanejakin, ja käärin ne tiukasti moneen kerrokseen paperia, etteivät palellu pyörän korissa. Yleensä ostan valkoisia tai vaaleanpunaisia, mutta nyt halusin keltaisia. Kevään keltaisia.

Musta on ihanaa kun alkaa olla jo niin keväistä. Vaikka tänä kalvena jäinkin kaipaamaan kunnon talvea, jota ei ikinä sitten tullutkaan. Oli pakkasia, ja koviakin pakkasia, mutta kaipasin lunta ja kinoksia. Kaipasin keväthankia, aurinkoisia pakkaspäiviä, ja sitä että olisin päässyt pitkästä aikaa luistelemaan. Ja kaipasin sitä että olisin ehtinyt käyttää mun tammikuun alesta ostamiani uusia, pinkkejä toppahousuja. No, ehkä ensi talvena kaikkea tuota. Tässä vaiheessa maaliskuuta en enää kaipaa talvea, nyt saa kevät tulla.

Viikonlopun plussia

+ Kevätaurinko! Ja viime yönä satanut muutaman sentin lumikerroskin oli kiva, kunhan sulaa pian pois. ;) Aurinko lämmittää kyllä jo tosi paljon, ja valoakin alkaa riittää jo iltaan asti. Ihanaa!

+ Familytime. Vierailu vanhempieni luona sekä anoppilassa. Oli kivaa ja rentouttavaa.

+ Vanhat ystävät. Ehdin pikaisesti treffata viikonloppuna myös pari tärkeää ihmistä, joita on ollut muuton jälkeen ikävä eikä olla juuri nähty. Kivaa oli se, että juttu jatkui siitä mihin se oli viimeksi jäänyt. Ja tuntui siltä  kuin se viimeksi olisi ollut viime viikolla, eikä syksyllä.




+ Ompelu. Oon nyt parina iltana (+ lauantai-aamuna heräsin aikaisin ompelemaan) surautellut taas ompelukoneella, ja se on ollut ihanaa. Näette mun ompeluksia täällä ensi viikolla!

+ Kaupoissa kiertely ihan muuten vaan. En tarvinnut mitään, enkä lopulta ostanutkaan mitään (paitsi uuden kasvorasvan loppuneen lempparin tilalle), mutta oli kiva vaan kierrellä, katsella ja hiplailla kevään uutuuksia. Ihania värejä on taas tullut kauppoihin!

+ Koko viikonloppu ilman tietokonetta teki hyvää. Itse kun vietän kaikki arkipäiväni töissä tietokoneen ääressä, eikä kyllä menee iltaakaan ilman että checkaisin facebookin, blogin, sähköpostin ja pari lemppariblogiani... Teki siis hyvää ottaa välillä vähän spontaanisti etäisyyttä ja tehdä muita juttuja. Mitään blogitaukoa ei ollut tarkoitus pitää mutta tulipahan pidettyä, kun oon mennyt viime päivät niin tukka putkella.

Nyt taidetaan laittaa sauna päälle ja pyykkikone hurraamaan, purkaa viikonlopun kassit ja sitten.... loppuillaksi sohvalle jonkun viime viikon tv-sarjatallenteen seuraan. :)

Mukavaa sunnuntai-iltaa!

On niin helppoo olla onnellinen

"Heii... On niin helppoo olla onnellinen
Heii... Ja tyytyy siihen mitä on

Helppo olla vapaa kuvitella
että kaikkeen löytyy syy
Mut miten rakkaus
tai maailman synty selittyy

Mä voin suunnitella mun koko elämän
vaimon ja viran ja talonkin
Mut kaikki menee toisin
joku suunnittelee mua paremmin"

Olavi Uusivirran Me ei kuolla koskaan- levy soi saabin soittimessa melkein puhki sinä vuonna kun sain ajokortin. Pimeitä metsäteitä ajaessa luukutin tuota levyä täysillä, ja hoilasin mukana minkä ääntä lähti. Osaisin varmaan edelleen laulaa mukana koko levyn biisit. Maailma tuntui olevan auki, ja aika monen biisin sanoituksetkin kolahti kovaa nuoreen tyttöön. Kolahtaa ne edelleen. Välissä meni jokunen vuosi, etten saanut Uusivirran uusista biiseistä mitään erityistä irti, eikä ne oikein kolahtaneet, mutta uusin levy taas kolahtaa.

Tänään on ollut helppoo olla onnellinen. Tänään tuntuu siltä, että vanhat sanonnat asioiden järjestymisestä pitävät taas paikkansa. Kyllä niillä asioilla vaan oikeasti on tapana järjestyä, kun jaksaa vaan uskoa eikä itse menetä toivoaan. Mies nimittäin sai täältä töitä, oman alansa töitä. Tänään on ollut erityisen kevyttä hengittää, niin suuri kivi vierähti sydämeltä.

Nyt meillä molemmilla on oikeasti paikkamme täällä, ja tuntuu siltä, että täällä nyt oikeasti ollaan asumassa, eikä vain jotain välivaihetta elämässä. Niin helpottavaa, kun toisellekin löytyi täältä oma paikkansa. Olen niin onnellinen, että mies oli valmis kanssani tänne heti minun työni perässä muuttamaan, ja olen niin onnellinen, että miehellekin löytyi täältä nyt oma paikka, ja vielä tosi hyväkin sellainen.

Oon hokenut koko ajan että asioilla on tapana järjestyä, ja sain siihen vieläkin enemmän uskoa nyt kun taas asiat kääntyi parhain päin. Toki väliin on mahtunut monenlaisia tunteita turhautumisesta pieneen epätoivoon, mutta niin vain päällimmäiseksi jäi taas hyvät asiat. Kaikelle on varmasti tarkoituksensa. Toista muusikkoa ja biisiä lainatakseni, olo on nyt kiitollinen, siunattu, onnellinen.

On niin helppoo olla onnellinen. Hoen aina sitä, miten pienistä asioista tulee osata nauttia, mutta toki se on helpompaa, kun suuret linjat ovat kunnossa. ;)

Pullantuoksuinen viikonloppu

Viikonloppuvieraiden ansioista meillä tuoksui taas viikonloppuna leivonnaiset. Perjantai-ilta kului mukavasti keittiössä miehen kanssa yhdessä hääräillen, mustikkapiirakkaa ja korvapuusteja leipoen. Itseasissa mies hoiti aika pitkälti yksin nuo korvapuustit, mä vaan avustin niiden kanssa, mutta keskityin enemmänkin mustikkapiirakkaan. Yhdessä leipominen ja kokkailu on kyllä tosi hyvä tapa viettää yhteistä aikaa. :)

Halusin kokeilla mustikkapiirakkaa jollain uudella ohjeella, ja googlaillessa silmät osui maailman parhaaksi mainostettuun mustikkapiirakkaan. Sitä siis! Ohje löytyy siis täältä. Päällisen tein tuplana, ja leipomisvaiheessa meinasin tuplata pohjankin kun määrä näytti niin vähältä, mutta sehän nousikin uunissa tosi paljon! Pohjaan siis riitti ohjeen mukainen määrä hyvin. En nyt tiedä oliko tämä maailman parasta mustikkapiirakkaa, mutta varsin hyvää kuitenkin.

Herkuttelua kompensoitiin sitten syömällä muuten vähän kevyemmin. Salaatti periaatteella kaikkea mitä kaapista löytyy. ;) Siinä oli ainakin jäävuorisalaattia, rucolaa, punaista paprikaa, punaista tomaattia, keltaista tomaattia, kurkkua, viinirypäleitä ja avokadoa. Avokadoa oon muutenkin vedellyt nyt tosi paljon leivän päälle levitettynä, ah miten hyvää.

Lauantain vastaisena yönä muuten heräsin aamuyöllä, ja haistoin pullan. Joita oltiin siis illalla leivottu. Aika hauskaa miten sen tuoksu tunkeutui heti aisteihin, vaikka muuten oli ihan unenpöpperöinen. Pullaa täytyisi kyllä leipoa useamminkin. :)

Pullantuoksu on yksi maailman parhaita tuoksuja. Ja siitä tulee aina lapsuus mieleen.

Helmikuun helmet

Taas olis aika koota kuukauden parhaita juttuja yhteen. Maaliskuun alku hurahti niin nopeasti, että jouduin hieraisemaan kaksi kertaa silmiäni kun katsoin päivämäärää, onko nyt jo kahdeksas päivä?? Näköjään, mutta ei se mitään, palataan vielä hetkeksi helmikuun parhaisiin.

Helmikuun paras hankinta: River Islandin musta nahkainen laukku. Puhdasta rakkautta! Se on ollut käytössä päivittäin koko kuukauden, ja jaksan edelleen ihastella sen upeutta. Ja mikä parasta, nahkahan vaan paranee aluksi käytössä, olkahihna alkaa pikkuhiljaa pehmentyä ja tuntua sitä myöten vieläkin mukavammalta käytössä.

Kuukauden suurin innostus: Kirjoneule. Ajattelin kokeilla kirjoneuletta, ryhdyin hommaan aika epäluuloisena, mutta kävikin niin että innostuin ja hurahdin! Ja tikuttelin sitten pikavauhtia kahdet kirjoneulelapaset. Suurta innostusta sain helmikuussa myös töistä, oon niin innoissani kun pääsen tekemään niin mielettömän kivoja ja haastavia juttuja. Helmikuussa sain niin kivoja projekteja, että oon ihan pähkinöinä. Huippua olla oikeasti tosi innostunut työstään. Jokaisessa työssähän on omat hyvät ja huonot puolensa, eikä kaikki voi mitenkään olla aina mahtavaa ja innostavaa, mutta kaikenkaikkiaan oon töistäni todella onnellinen ja innostunut. Ja se tuntuu tiedättekö äärettömän kivalta!

Suosikkikäsityö: Maatuskalapaset! Ja toki myös nuo norjalaislapaset jotka tein ensin. En osaa päättää kummista tykkään enemmän, molemmat on ihania. Ja oon ylpeä itsestäni kun onnistuin! Kirjoneule kun on ollut mulle vierasta aluetta.

Paras aktiviteetti: Sohvalla röhnäys Olympialaisten kisakatsomossa. Pakettiin kuului olennaisena osana käsityöt (kirjoneuleet), äänekäs kannustaminen ja hyvät kisakatsomoeväät! 

Paras kirja: Helmikuussa en saanut yhtäkään kirjaa luettua loppuun, mutta yöpöydällä kesken mulla on Marian Keyesin Peiton alla, joka on kokoelma Keyesin kolumneja ja lyhyitä kertomuksia. Tämä onkin hyvä kirja luettavaksi silloin tällöin, koska lyhyille tarinoille on aina paremmin aikaa kuin kokonaiselle pitkälle romaanille.

Paras uudistus: Uusi tukka!

Kuukauden kosmetiikkasuosikki: Elizabeth Ardenin huulirasva, sekä Maybellinen kynsilakka, joita jo aiemmin hehkutinkin. Molemmat on olleet päivittäisessä käytössä. Mutta niiden lisäksi on pakko mainita vielä Dermosilin Vitamin E -käsivoide, niin loistava rasva ja ihana tuoksu! Dermosilin tuotteet on muutenkin mun ihan lemppareita, voisinkin joskus kirjoitella mun Dermosil- arsenaalistani, jos teitä kiinnostaa? :)

Paras sisustushankinta: Pässin pää- juliste sai vihdoin kehykset, makailtuaan ensin koko tammikuun ajan  paikkaansa etsien milloin missäkin. Sekä Annon ihana keraaminen purkki puisella kannella, vaikka en nyt olekaan ihan varma siitä, ostinko sen tammikuussa vai helmikuun alussa. Mutta se on ihana!

Siinä mun helmikuuni helmet. :) Mukavaa lauantai-iltaa!

Kultamutterit

Vilautin eilen jo kuvaa mustasta pienestä pussukasta, joka pitää sisällään itse itselleni hankkimani synttärilahjan. Pussukastahan siis löytyi pitkään haaveilemani Marc by Marc Jacobsin korvikset. :)


Marc by Marc Jacobsilla on aivan älyttömän kauniita koruja, juuri mun makuni mukaisia. Oon pitkään haaveillut merkin rannekoruista sekä korviksista, näin muun muassa. :D Myös vaatteita ja laukkuja kelpuuttaisin kyseiseltä merkiltä mielihyvin vaatehuoneeseeni, mutta niistä saisi maksaakin jo vähän korviksia enemmän. Vielä joskus aion kyllä Marc by Marc Jacobsin laukun hankkia, mutta nyt ei ollut sen aika.

Synttärilahjaksi päätin itselleni viimein ne korvikset ostaa, mutta sitten olikin edessä valinnanvaikeus. Nappikorvikset on mun juttu, ja lopulta päädyin punakullan sävyisiin muttereihin, koska ne sopivat yhteen mun Hilfigerin kelloni kanssa. Nuo mutterit on hauskan näköiset, mutta kuitenkin simppelit, siksi ne ehkä sulatti mun sydämen.

Harkitsin kyllä myös hopeisen värisiä pääskysiä, mustahopeisia pyöreitä nappeja, ja yksiä toisiakin punakullan värisiä pyöreitä kaunokaisia, mutta mutterit päätyi mun ostoskassiini. Ne pyöreät on olleet mallistossa niin pitkään, että niitä saa varmasti myöhemminkin, mutta nämä mutterit oli ainakin mulle uusi juttu, ja siksi ihastuin niin kovaa. :)

Ne on niin ihanat! Toivottavasti kestävät käyttöä ja pysyvät kauniina pitkään. :)

Mitäs pidätte mun hankinnastani? :)

Sunday, Monday, Happy Days

Sain mieheltäni osana synttärilahjaa ihan mahtavan Pantone- mukin. Oon haaveillut tuollaisesta mukista ja höpötellyt siitä sen verran paljon, että mies oli päättänyt lopettaa mun jahkailut ja hankkia mulle tuollaisen mukin. Se on niin ihana!

Pantone-viuhka on mun yksi tärkeimmistä työkaluistani päivätyössäni, ja sen lisäksihän multa löytyy esimerkiksi tämä pakkaus pantonepostikortteja jo ennestään, jotka on ihan mun aarteita. Nuo kortit on hauskoja seinällä kollaaseissa tai jääkaapin ovessa, vielä toistaiseksi en oo raaskinut käyttää niitä postikorttitarkoituksessa ollenkaan. :D

Mutta siis, muki on ollut mulla haaveissa, ja tarkoituksenakin hankkia. Oon niin otettu että mies muisti! Ja näki vaivaa etsiäkseen ihanan värin mulle ebayn syövereistä.

Aion varmasti hankkia vielä termosmuki-versionkin, mutta jee, nyt mulla on Pantone-muki! Ja vielä ihanan hehkuvassa, keväisen vihreässä värissä. Vein tuon toimistolle työmukiksi, ja kyllä vaan hullu saa revittyä ilonsa pienistä jutuista, mut kovasti maistuu kahvi ja tee paremmalta työpisteellä kun on pirtsakka muki. :D Aion säilöä tuota hysteerisesti omalla työpisteelläni, ja pestä sen hellävaraisesti käsin, ettei sille vaan käy mitään. Mulla on kyllä paras mies kun se muistaa tällaiset pienet jutut joista oon haaveillut! Ja vielä toteuttaa ne. :P

Ystävät toi synttärilahjaksi mulle orkidean. Apua, kauankohan saan sen pidettyä hengissä? Mä rakastan kukkia, mutta en tiedä mitkä taikanäpit mulla on kun tapan aina ne kaikki. Vaikka yritän kastella ja hoitaa. Mutta Orkideat on kyllä niiiin upeita, yritän tämän kanssa parhaani! :D

Ja hei, arvaatteko mitä hankin itse itselleni synttärilahjaksi? Mitä musta pussukka pitää siis sisällään? Vinkkinä, että siellä on kaveri tuolle kellolle... :)

Viikon leivonnaiset

Taas on synttärit tässä taloudessa juhlittu tältä vuodelta, kun mies juhli ensin synttäreitään viime viikolla torstaina, ja mä sitten sunnuntaina. Siinä on hyvät ja huonot puolensa, että synttärit on näin lähekkäin. Huonona puolena ehkä ainakin se, että viikossa tulee syötyä aina kakkua niin että ällöttää. :D Vieraita kun tulee ripotellen, ja aina täytyy olla tarjottavaa.

Viikon sisällä oonkin leiponut kaksi juustokakkua ja muffineita. :D

Amerikkalaista suklaajuustokakkua. Ohje löytyy täältä. Suklaista ja hyvää.

Mun vakioreseptini on suklaarusinajuustokakku, jonka ohjeenkin oon postaillut tänne blogiinkin jo vaikka kuinka moneen kertaan. Tämä on miehen lempparia, ja yleensä teenkin tätä aina pyynnöstä miehen synttäreille, niin nytkin. :)

Muffinitkin paistui vakioreseptillä, Kinuskikissan tällä ohjeella. Wiener nougat crushin sijaan laitoin tummaa suklaata rouhittuna, ja makeita tuli niinkin. Kumma ettei näitäkään jäänyt yhtään pakastettavaksi... ;)

Että sellaisia oon leiponut nyt viikon sisään. Loppuviikolla on tulossa vielä kahdet vieraat, mitähän seuraavaksi leipoisin... :D Vinkkejä?

26

Tänään täytin 26. Huh, miten se on mahdollista, kun ei tunnu aina kovin aikuiselta? Tai tuntuu siltä et ihan justhan täytin 18 ja sain ajokortin, mutta kun tekee muutamia laskutoimituksia niin yllättyy, että voiko siitäkin olla jo 8 vuotta aikaa??? Toki monissa asioissa kasvua ja muutosta on tapahtunut paljonkin (toivottavasti myös henkisesti, ettei ainoa kasvu ole vuosien varrella hyvällä ruualla kerrytetyt kilot), mutta on myös asioita, joiden vuoksi tuntuu kuin se olisi ollut eilen.

Ehkä kuvittelin silloin 18 vuotiaana, että 26-vuotiaana olisin kovastikin erilainen. Vieläkin aikuisempi, kuin miltä nyt tuntuu. 18-vuotiaan silmissähän 26-vuotias on jo nuoruutensa elänyt, mutta itse ainakin kovasti yritän pyöristää ikäni vielä parikymppiseksi. :P

Ei kai sen aikuisuuden sitten tarvitsekaan tuntua mitenkään ihmeelliseltä, ja eihän se 26 nyt vielä niiiin kovin paljon ole. Ja olenhan tähän ikään mennessä saavuttanut paljon asioita joista olen haaveillut, ja myös sellaisia, joista en osannut edes haaveilla. Hyvä ikähän tämä 26 on kun vähän tarkemmin miettii, en mä antais vuosia tai kuukausia poiskaan. Nyt mun on hyvä just näin.

Viime viikolla mulla oli muuten vihdoin se kampaaja, ja päädyin värjäyttämään hiuksiin vähän uutta ilmettä. Leikkaus on sama kuin ennenkin, mutta latvoihin laitettiin liukuväriä. Tykkään kovasti! Mitäs te sanotte? :)


Ihanaa sunnuntai-iltaa!

Kevään eka

Tänään on kevään ensimmäinen päivä, koska mun kevääni alkaa maaliskuusta. Teknisesti ottaen maaliskuu on kai vielä kevättalvea, mutta niin keväiseltä tuolla ulkonakin jo näyttää että tohtisin jo julistaa kevään olevan täällä.

Sain Tiialta haasteen jo aikoja sitten, ja itseasiassa sain saman haasteen toisestakin blogista, blogista joka oli ehtinyt tässä välissä näköjään jo sulkeutua... hups. :D Näihin kysymyksiin on kuitenkin niin hauska vastailla, että annetaanpa mennä, vaikka vähän myöhässä tuleekin. Teen nyt haasteesta kuitenkin vain tällaisen pelkistetyn version, jossa vastaan vain Tiian kysymiin kysymyksiin.


1. Missä haluaisit asua kaikkein mieluiten?
- Kaikkein mieluisin asuinpaikka olisi niin utopistinen että sellaista ei olekaan. Mutta se olisi maalla omakotitalossa ison puutarhan keskellä, kuitenkin kävelymatkan päässä kaupungista. :D Hah, aika mahdoton yhtälö. Ja vielä jos siihen saisi kaikki läheiset asumaan sanotaanko vaikka kolmenkymmenen kilometrin säteelle, niin olisin aika onnellinen. Joo, mähän sanoin että tämä haave olisi utopistinen. Mulle tärkeintä on, että ympärillä on läheisiä, joten läheisten ympäröimänä olisin onnellisin. Niin että voisin kipaista iltakahville vanhempieni luokse, siskon kanssa lenkille, tai lastenvahdiksi kummitytölle, että voisin käydä laittamassa mummulle avuksi ruokaa ja käydä ystävän luona kahvilla samalla kun piipahdan lähikaupassa. Olisi ihanaa kun pyörällä pääsisi niin mustikkametsälle kuin kahvilaan salaatille, ja omakotitalon pihalla olisi omenapuita ja nurtsia. Niin, haaveilla saa, myös utopistisia haaveita. Olen kuitenkin onnellinen nykyisessäkin asuinpaikassani, vaikka haaveilenkin aika kovasti siitä omasta pihasta... eden rivitalon muutaman neliön pihatilkusta.
 

2. Missä näet itsesi 5 vuoden päästä?
- Tällä hetkellä en osaa kyllä yhtään sanoa, mutta toivottavasti ainakin olen onnellinen ja osa haaveistani on taas toteutunut. Toivon, että olen tässä nykyisessä työpaikassani ja olemme kotiutuneet tänne Oulun seudulle hyvin. Ja toivon, että meillä olisi se rivitalonpätkä.

3. Mihin käyttäisit nyt 1000 €?
- Matkaan johonkin ulkomaille. Tai silmien laserleikkaukseen, joka on ollut haaveeni jo vuosia, mutta joka saa rahoituksenpuutteessa vielä odottaa.

4. Joku biisi mistä tulee paljon muistoja mieleen?
- Näitähän on vaikka kuinka paljon, mutta sanotaan tähän vaikka Janne Raappanen Kaksi Onnellista, joka oli meidän häävalssimme.


5. Paras juhla vuodessa?
- Joulu! Oon jouluihminen.

6. Mikä on puhelimesi tärkein sovellus?

- WhatsApp, sähköpostisovellus, netti sekä radio ovat jokapäiväisessä käytössä.

7. Oikea kamera vai puhelimen kamera?
- Oikea kamera ihan ehdottomasti, mun Canonin järkkäri on mulle tosi tärkeä.

8. Jokin pakkomielle mikä sulla on?

- Hmm... No ainakin tarkistelu. Kotoa lähtiessä tarkistelen laukun sisältöä monta kertaa, että onko avaimet, puhelin, lompakko ja muut tärkeät mukana.

9. Minne haluaisit matkustaa?
- Vaikka minne! Helpompi olisi kertoa, minne en haluaisi matkustaa. Mutta tällä hetkellä haluaisin johonkin lämpimään ja varmasti aurinkoiseen paikkaan, vaikka johonkin paratiisisaarelle!




10. Mitä pelkäät?
- Kaikkein eniten pelkään sitä, että läheisilleni tapahtuu jotain. Että menetän jonkun minulle rakkaan.
  
11. Oletko aamu- vai iltaihminen?
- Aamuihminen ehdottomasti enemmän.

En laita tätä haastetta enää eteenpäin, koska tämän haasteen saamisestakin on jo niin kauan.

Tänään vietettiin tosi kiva päivä kaupungilla, ystävien perhettä oli niin kiva nähdä! Käytiin syömässä kunnolla (etanoita, nam!), kierreltiin vähän kaupoilla, ja lopuksi juotiin kahvit vielä ystävien hotellihuoneessa. Kylläpä maistui pikakahvikin hyvältä, kun oli niin kiva nähdä pitkästä aikaa. Hellyttävin oli ystävien pikkuinen poika, oikea energiapakkaus, joka oli odottanut meidän tapaamista kovasti. Onneksi nähdään vielä huomenna, ennen kuin he lähtevät kotimatkalle, kun kahvitellaan täällä meillä.

Nyt menenkin pyöräyttämään nopsaan huomista varten vielä juustokakun, mukavaa lauantai-illan jatkoa!