30. kesäkuuta 2017
Sydänsukat mummulle
Neuloin mummulleni ohuet kesäsukat, lankana Novita Nalle. Sukat on neulottu omasta päästä, muuten simppelit perussukat lyhyellä varrella, mutta varteen neuloin vähän sydämiä ja kuvioraidat. :) Mummu tykkää pinkistä, joten värivalinta oli selvä! :) Jalankoko mummulla on pieni, taitaa olla 37, mutta tein sukat sen verran väljiksi ettei ainakaan purista.
Näiden sukkien jälkeen oonkin pitänyt neulontataukoa jo kuukauden, ei vaan oo ehtinyt kutomaan. Täytyy varmaan pian luoda taas sukkiin silmukat ettei taito unohdu. ;)
28. kesäkuuta 2017
Tuttua ja turvallista mustavalkoista
Rakastan tämän mekon kuosia, joka on ihana Lace Ommelliselta. Näin kuosin mekkona/tunikana heti, eipä juuri vois olla enempää mun näköiseni kangas. :) Mustavalkoinen väritys tuntuu aina minusta kotoisalta, ja kuosi on ihan superkaunis.
Aika paljon kangasta meni mekkoon kun halusin tuon tietyn kohdistuksen etukappaleelle, eikä kangas sitten riittänytkään täyteen kohdistukseen niin että kuviot ois jatkuneet takakappaleella. Onneksi se ei haittaa, kun kuosi on aika kirjava ja pienikuosinen. Symmetrisyys on mulle silti ehdotonta, joten kuosin täytyi kohdistua kauniisti keskelle sekä edessä että takana, joten aika paljon kangasta meni näinkin kohdistaen.
Musta ei ikinä tulis muotibloggaajaa, kun oon niin vaivaantunut kuvissa. :D Ei kyllä muutenkaan, mutta poseeraaminen tuntuu aina vaivaannuttavalta, enkä ikinä ole omiin kuviini tyytyväinen. Mutta katsokaa mekkoa, älkää minua. :D
Mekosta/tunikasta sentään tuli kiva! Kaava on muokattu Ommellisen mekkokaavan pohjalta (SK 4/2017), helmaa on lyhennetty ja helmaan lisätty kuminauha. Tykkään lisätä usein tunikoiden ja lyhyiden mekkojen helmaan kuminauhan, se sopii mun lanteikkaalle vartalolleni mallinsa puolesta, ja lisäksi tekee olosta mukavamman. Kuminauhan kanssa kun helma pysyy alhaalla kumarrellessakin, eikä ainakaan tuulikaan pääse tekemään tepposiaan.
Puhun tästäkin vaatteesta mekkona, mutta oikeasti en kyllä ikinä käyttäisi näin lyhyttä helmaa mekkona ilman paksuja sukkahousuja tai legginseja. Mun normaali univormuni onkin tällaisen tunikan lisäksi legginsit/paksut sukkahousut, ohut neuletakki päällä ja huivi kaulassa - silleen mulla on kotoisin olo vaatteissani. :D
Tää kangas näytti olevan ainakin tällä hetkellä trikoona loppu Ommellisen verkkokaupasta, mutta joustocollegea vielä löytyisi... Vähän houkuttaisi tilata sitäkin ja ommella pitkähihainen collegetunika samalla kuosilla syksyksi... oiskohan se pähkähullua? :D
27. kesäkuuta 2017
Huippuja
Juhannuspostauksessa vilahtikin tämä Juliukselle ompelemani paita, mutta postataanpa se vielä erikseen kun kuviakin tuli mökillä napsittua. :) Kuvista vasta huomasin että joku tahrakin tuohon etukappaleelle oli jo ehtinyt tulemaan, veikkaan kuolapisareeksi, mutta eipä sen niin väliksi. :D
Tein aiemmin Juliukselle leggarit tästä samasta Noshin Huippu- joustocollegesta, ja ne on olleet käytössä tosi paljon. Materiaali on tosi ihanaa ja pehmeää. Nyt tein kankaanlopuista paidan, ja jäi sitä vieläkin jonkin verran - vaikka alunperinkin mulla oli tätä vaan 70 cm. On niin kivaa tehdä lastenvaatteita kuin pienikin kangasmäärä riittää useampaan vaatteeseen. :)
Paidan kaava on muokattu PaaPiin kaavakirjan pitkähihaisesta trikoopaidasta, ja hihansuihin lisäsin pitkät resorit jotka on Noshin ribbiä. Tykkään pitkistä resoreista lastenvaatteissa, kun niillä saa niin kätevästi lisää käyttöikää vaatteelle. :)
Aika huippua on tää Huippu- kangas! Harmi ettei sitä enää saa, koska tää kuosi ja nämä värit on kyllä ihanat. :)
26. kesäkuuta 2017
Jussina
Vietettin juhannusta mun vanhempien luona sekä mökillä; kaksi yötä reissussa joista vain toinen mökillä, ja silti tuntui että oltiin pitkäänkin kotoa pois. Kerettiin myös käydä moikkaamassa toista mummua ja pappaa, sekä isomummua. Juhannukseen kuului ne perinteiset; saunomista, vihtomista, grillaamista, mansikkapavlova, herkuttelua, sadetta, aurinkoa, soutelua ja rentoutumista. Ajokilometrejakin kertyi aika reilusti.
Juliuksen jussiin kuului myös ensikokemuksia; ekaa kertaa puusaunassa ja ekaa kertaa soutuveneessä. Kyllä riitti pienellä miehellä ihmettelemistä niin saunan tulipesässä, vihtomisessa kuin soutelussakin.
Oli kyllä niin mukava juhannus! Vielä kun sais kaikki nuo reissukassit tyhjennettyä ja tavarat paikoilleen... :D Julius on kyllä innokas apuri kassien tyhjentämisessä, mutta se tarkoittaa sit vaan epämääräisiä tavaraläjiä ympäri asuntoa, kun poika ehtii tyhjentää laukkuja ja kuljetella tavaraa ympäriinsä. ;)
23. kesäkuuta 2017
Spacemask + juhannusarvonta!
Yhteistyössä Calm&Sparkle
Sain Calm&Sparkle- verkkokaupasta testattavakseni uusia Spacemaskeja, jotka ovat siis itsestäänlämpiäviä rentouttavia maskeja. Maskeissa on lämmön lisäksi ihanan rentouttava, hento jasmiinin tuoksu.
Maskit myydään viiden kappaleen pakkauksissa, ja jokainen maski on kertakäyttöinen. Kun maskin avaa pakkauksestaan, sen sisältämä rautajauhe aktivoituu ja maski lämpenee. Maski pysyy lämpimänä noin varttitunnin, ja mulle ainakin aika riitti hyvin nukahtamiseen. :D Lämpö tuntui tosi mukavalta kasvoilla, ja tuoksu oli tosi miellyttävä ja rauhoittava.
Minä olen kokeillut maskia nyt kaksi kertaa, ja tää oli kyllä niin ihanan rauhoittava kokemus että täytyy kyllä tilata uusi pakkaus maskeja itselleni. :) Pakkauksessa on siis aina viisi maskia, postauksen loppupuolella selviää mitä tapahtuu niille lopuille kolmelle jotka minun saamassani pakkauksessa oli... ;)
Mä oon aina ennen ollut äärimmäisen hyvä nukkuja, siis siinä määrin etten oo heräillyt öisin ja oon nukkunut hyvin missä vain. No, nyt on asiat toisin, kun vauvan kanssa on joutunut heräilemään yöt läpeensä. Jostain syystä mulla on ollut vauvavuoden aikana ongelmaa myös nukahtamisen kanssa; neuvolan mukaan se johtuu hormoneista ja siitä kun keho ja mieli käy ylikierroksilla vauvanhoidon ja väsymyksen takia. Oon siis pyörinyt illan jos toisenkin väsyneenä ja turhautuneena hereillä sängyssä ja katsellut kelloa vielä yhdeltä yöllä kun uni ei tule. Otin siis rentouttavat maskit erittäin mielelläni testiin, ja molempina iltoina maskia käyttäessäni uni on tullut nopeasti. Ihan joka ilta en raaskisi tällaista käyttää, maskeilla kun on kappalehintaa useampi euro (5 kpl pakkaus maksaa 21,90), mutta aion tilata pakkauksen kotiin jotta niinä pahimpina iltoina voi kaivaa tällaisen yöpöydän laatikosta ja nukahtaa maski kasvoilla... :) Niinä väsyneinä iltoina sitä olisi valmis maksamaan mitä vain hyvistä yöunista, joten on taatusti kiitollinen jos apu löytyy yöpöydän laatikosta käden ulottuvilta.
Maskit sopivat erityisesti stressaajille, kiireisille ihmisille, paljon matkustaville (erityisesti lentopelkoisille), sekä jännittäjille. Mähän oon kova stressaaja ja jännittäjä, joten aion kyllä kokeilla maskia myös kun seuraavan kerran mulla on joku tosi jännittävä päivä edessä; työhaastattelu tai muu tilanne, joka saattaisi saada perhoset lepattelemaan vatsassa. :) Olin tosi positiivisesti yllättynyt näiden maskien tehosta, uskoin kyllä niiden rauhoittavaan vaikutukseen, mutta yllätyin siitä miten nopeasti maskin kanssa pääsi uneen!
Nyt päästäänkin siihen osuuteen mikä teitä ehkä kiinnostaa eniten... Calm&Sparkle tarjoaa nimittäin kolmelle teistä yhdet maskit testattavaksi! :) Yhden maskin arvon täällä blogin puolella kommentoijien kesken, ja kaksi intagramissa. Kannattaa siis tuplata mahdollisuudet ja osallistua molempiin. :)
Arvonnan säännöt:
1. Osallistut yhden rentouttavan Spacemaskin arvontaan kommentoimalla tähän postaukseen, miksi Spacemask tulisi sinulle tarpeeseen. Oletko ehkä jännittäjä, vai kaipaisitko vain hetken rentoutumista?
2. Lisää kommenttiin sähköpostiosoitteesi, jotta saan tavoitettua voittajan arvonnan päätyttyä.
3. Aikaa osallistua arvontaan on maanantaihin 26.6.2017 klo 24.00 asti, arvon voittajan pian arvonnan päätyttyä ja ilmoitan voittajalle henkilökohtaisesti.
Voit tuplata voittomahdollisuutesi osallistumalla toisen maskin arvontaan instagramissa @annikalevanen, instagramin arvontaohjeet löytyvät arvontakuvastani instagramista.
Onnea arvontaan, ja ihanaa sekä rentouttavaa juhannusta! :)
22. kesäkuuta 2017
Kuvausassarina taapero
Eilen julkaisin kuvia ompelemistani t-paidoista, nyt raotan vähän salaisuuksien verhoa että mitä kuvien taustalla tapahtuu.. :D Aiempi postaus kuvausassaristani löytyy täältä.
Poika puuhailee hetken omiaan autojensa parissa, joten levitän ompelemani t-paidat nopeasti olohuoneen matolle aikomuksenani ottaa niistä pikaisesti muutama kuva.
Otan yhden kuvan. Kameran räpsähdys havahduttaa taaperon puuhistaan. Lelut lentää käsistä ja poika pyyhältää täyttä vauhtia kuvauspaikalle, suoraan kuvattavan t-paidan päälle istumaan. Sekunnin päästä poika nousee ylös ja talloo t-paitoja antaumuksella. Poika aloittaa juoksuharjoitukset; juoksee edestakaisin kolmen metrin matkaa olohuoneen läpi, aina t-paitojen kohdalla talloen paitoja ja nauraen makeasti.
Yritän ottaa paidoista kuvia, suoristelen niitä vähän ja yritän ehtiä näpsäistä kuvan joka välissä kun taapero juoksee edestakaisin paitojen yli. Välillä taapero pysähtyy tallomaan paitoja tai käy hetkeksi istumaan/makaamaan niiden päälle. Välillä taapero ryttää paidat ja käy heittämässä ne television taakse. Haen paidat takaisin ja levittelen ne uudestaan lattialle, ja poika juoksee taas riemuissaan paitojen yli. Nauran kameran takana, onhan tää nyt koomista hommaa.
Neljä minuuttia myöhemmin totean että eiköhän tää ollut tässä. Katson myöhemmin koneella ottamani kuvat, jos vaikka joku kuva olis ehtinyt tulla paidoista ilman yli juoksevaa taaperoa - ja jos ei tullut niin kokeilen sitten päikkäreiden aikaan uudestaan. "Otan nopeasti yhden kuvan"- ei oo enää samanlainen pikatoimitus kuin ennen. :D
Mutta olihan meillä hauskaa, ei tää oo niin vakavaa hommaa. Ja hei, sain sen tarvitsemani yhden kuvan tuolla ekalla yrittämällä. ;)
21. kesäkuuta 2017
T-paitatehtaalta päivää
Poika tarvitsi t-paitoja, joten nyt niitä sitten on. :D Näitä oli kiva ommella, kun samalla kaavalla ja ihan simppelillä perusmallilla ne valmistuivatkin tosi nopeasti. Kauniit kankaat ei kaipaa mitään extraa, vaan printit tulee paremmin esiin ihan sellaisinaan.
Vasemman puolimmainen työkalutrikoo on PaaPiin, ja kanttasin sen PaaPiin vihertävän turkoosilla resorilla. Keskimmäisen t-paidan kangas on Majapuun Bears, joka on yks mun lemppareimmista lastenkuoseista. Hihat karhuihin tein kaapista löytyneellä mustavalkoisella raitatrikoolla, ja pääntien kanttasin valkoisella resorilla. Kolmas paita on Verson puodin kauniista Ahman taika- trikoosta, ja kanttasin paidan mintulla resorilla.
Kaavana kaikissa on PaaPiin kaavakirjan t-paitakaava pienimmässä koossa, mutta hartiasta kavennettuna jotta istuu paremmin meidän pojalle. Nyt saa kesä tulla, on ainakin paitoja! Vaikka juhannushan on tulossa joten jos vanhat merkit pitää paikkansa niin nyt pitäis ommella juhannusta varten vähän paksumpaa vaatetta että tarkenee. ;)
20. kesäkuuta 2017
Hulivilitori
Ihastuin tähän Ainolan Hulivilitori- trikooseen joskus viime syksynä kun näin instagramissa jonkun siitä ompeleman vaatteen. Syksystä asti trikoo on marinoitunut mun kangaslaatikossani odottamassa vaatteiksi pääsyä, ja nyt se vihdoin tapahtui. :D
Kangas on siis Ainolan ihanaa Hulivilitori- trikoota, joka on superpehmoista ja ihanan ohutta - just sopivaa näin kesäksi siis! Vihreä resori on joko PaaPiin tai Eurokankaan, en ole varma kun se on aiemmin ostettu. T-paidan kaava on PaaPiin kaavakirjan t-paita koossa 86, mutta hartiasta kavennettuna että istuu paremmin meidän pojalle päälle.
Bodyn kaava on Blue Rain (OB 4/2015), koossa 74 mutta hihat pidennettyinä. Tää olis kannattanut tehdä suoraan jo koossa 80, mutta tuli pieni ajatuskatko ja aloin jo leikkaamaan kokoa 74... :D Tää on pojalle just sopiva nyt, mutta tokikaan pieni kasvunvara ei ois ollut pahitteeksi.
Keltaiset housut puolestaan on tehty Caterpillar leggingsien kaavalla koossa 80 (OB 1/2015), mutta lahkeita lyhennetty parilla sentillä, ja lisätty reilunmittaiset resorit. Legginseiksi nää olis tosi löysät ainakin tässä koossa meidän pojalle, mutta resorien kanssa tuli just kivat vähän kapoisemmat pöksyt. Pirtsakka keltainen trikoo on Eurokankaasta, ja resori on Noshin.
Tuosta housukaavasta tuli kyllä resoreilla kiva, leikkasin jo samanlaiset vihreinäkin odottamaan ompelua... :D Resorit lahkeissa on niin kätevät, kun pitkätkään puntit ei luiskahda jalan alle, ja housuille saa kivasti lisää käyttöikää kun ei jää lahkeet heti lyhyiksi.
19. kesäkuuta 2017
100 päivää positiivisuutta
Yhteistyössä Calm&Sparkle
Onni lähtee itsestä. Niinhän sitä sanotaan, ja minusta se pitääkin hyvin pitkälti paikkansa. Toki on oman itsensä ulkopuolisia asioita joihin ei voi vaikuttaa, mutta suurimpaan osaan oman elämän asioista voi. Ja ainakin siihen voi vaikuttaa miten asioihin suhtautuu ja minkä verran asioille antaa elämässään painoarvoa, miten suhtautuu vaikkapa vastoinkäymisiin ja miten pääsee niistä yli.
Minä omaan ylipäätään aika valoisan ajattelutavan; löydän asioiden hyvät puolet ja keskityn niihin. Uskon nimittäin myös siihen vanhaan viisauteen, että positiivinen lisää positiivisuutta ja negatiivinen lisää negatiivisuutta.
Mua on myös aina kiinnostanut kaikenlainen itsetutkiskelu ja itsensä kehittäminen, ja tämä Happiness planner* on mahtava työkalu siihen. Myös kirjoittaminen on mulle mieluisa tapa selvitellä ja purkaa ajatuksiani, ja ilmaista tunteitani. Mä oon lapsuudessani ja nuoruudessani kirjoittanut täyteen päiväkirjan toisensa perään, ja myös hääjärjestelyistä sekä raskausajasta kirjoittelin eräänlaista päiväkirjaa itselleni muistoksi - vaikka muuten enää vuosikausiin en olekaan päiväkirjaa kirjoittanut. Happiness planner on tietynlainen päiväkirja, mutta sen sivut eivät olekaan tyhjiä, vaan ne sisältävät harjoituksia, kysymyksiä ja ohjeita.
Tämä kalenteri on päiväämätön 100 päivän kalenteri, ja tuotekuvauksen mukaan "100 päivää on täydellinen aika oppia uusi tapa, elämänmuutos tai asennemuutos. 100 päivää tarkoittaa 100 päivää positiivisuutta, mindfulnessia, kiitollisuutta ja itsekehittämistä." Harjoitukset ohjaavat siis ajattelemaan positiivisemmin ja olemaan onnellisempi. Kokeilemisen arvoista vai mitä? Jos johonkin, niin itseensä ja omaan onnellisuuteensa kannattaa kyllä satsata, sillä sehän on kaiken perusta.
Oon kuullut tästä Happiness plannerista niin paljon hyvää, että innolla tartun omaani ja aloitan matkan omiin ajatuksiini. :) Tämän täyttäminen tulee mulle muutenkin elämässä nyt aika hyvään saumaan; oon tosi onnellinen elämästäni tässä ja nyt, mutta samalla tulevaisuus on ihan auki - en tiedä mitä teen vuoden tai kolmen vuoden kuluttua. Ehkä sadan päivän jälkeen tiedän mihin suuntaan haluan mennä. :)
Yksinkertaisimmillaan kiitollisuuspäiväkirjaa voi kirjoittaa niin, että listaa vihkoon iltaisin aina kolme asiaa joista on kiitollinen. Jos kuitenkin vähän isompikin itsetutkiskelu kiinnostaa, kannattaa tutustua tähän Happiness Planneriin, sillä sen tehtävien avulla ajatuksissaan pääsee vähän vielä syvemmälle. Jos teillä ei ole kiitollisuuspäiväkirjaa, niin mitä jos ottaisitte ainakin 100 päivän haasteen itsenne kanssa, ja miettisitte iltaisin nukkumaan mennessä kolme asiaa joista olitte tänään kiitollisia? :) Ainakin on kiva nukahtaa hymy huulilla, ja ehkäpä elämässä alkaa huomata enemmän ja enemmän niitä mahtavia juttuja kun alkaa miettimään enemmän positiivisen kautta...? :)
Ootteko te kirjoittaneet kiitollisuuspäiväkirjaa? Jos olette, niin oletteko huomanneet sen vaikuttaneen positiivisesti itseenne ja ajatteluunne? :)
Ja pssst, vielä tällä viikolla on tulossa yksi Calm&Sparklen sponsoroima arvonta, jonka avainsanana on rentoutuminen... Kannattaa pysyä kuulolla. :)
* kalenteri saatu
Onni lähtee itsestä. Niinhän sitä sanotaan, ja minusta se pitääkin hyvin pitkälti paikkansa. Toki on oman itsensä ulkopuolisia asioita joihin ei voi vaikuttaa, mutta suurimpaan osaan oman elämän asioista voi. Ja ainakin siihen voi vaikuttaa miten asioihin suhtautuu ja minkä verran asioille antaa elämässään painoarvoa, miten suhtautuu vaikkapa vastoinkäymisiin ja miten pääsee niistä yli.
Minä omaan ylipäätään aika valoisan ajattelutavan; löydän asioiden hyvät puolet ja keskityn niihin. Uskon nimittäin myös siihen vanhaan viisauteen, että positiivinen lisää positiivisuutta ja negatiivinen lisää negatiivisuutta.
Mua on myös aina kiinnostanut kaikenlainen itsetutkiskelu ja itsensä kehittäminen, ja tämä Happiness planner* on mahtava työkalu siihen. Myös kirjoittaminen on mulle mieluisa tapa selvitellä ja purkaa ajatuksiani, ja ilmaista tunteitani. Mä oon lapsuudessani ja nuoruudessani kirjoittanut täyteen päiväkirjan toisensa perään, ja myös hääjärjestelyistä sekä raskausajasta kirjoittelin eräänlaista päiväkirjaa itselleni muistoksi - vaikka muuten enää vuosikausiin en olekaan päiväkirjaa kirjoittanut. Happiness planner on tietynlainen päiväkirja, mutta sen sivut eivät olekaan tyhjiä, vaan ne sisältävät harjoituksia, kysymyksiä ja ohjeita.
Tämä kalenteri on päiväämätön 100 päivän kalenteri, ja tuotekuvauksen mukaan "100 päivää on täydellinen aika oppia uusi tapa, elämänmuutos tai asennemuutos. 100 päivää tarkoittaa 100 päivää positiivisuutta, mindfulnessia, kiitollisuutta ja itsekehittämistä." Harjoitukset ohjaavat siis ajattelemaan positiivisemmin ja olemaan onnellisempi. Kokeilemisen arvoista vai mitä? Jos johonkin, niin itseensä ja omaan onnellisuuteensa kannattaa kyllä satsata, sillä sehän on kaiken perusta.
Oon kuullut tästä Happiness plannerista niin paljon hyvää, että innolla tartun omaani ja aloitan matkan omiin ajatuksiini. :) Tämän täyttäminen tulee mulle muutenkin elämässä nyt aika hyvään saumaan; oon tosi onnellinen elämästäni tässä ja nyt, mutta samalla tulevaisuus on ihan auki - en tiedä mitä teen vuoden tai kolmen vuoden kuluttua. Ehkä sadan päivän jälkeen tiedän mihin suuntaan haluan mennä. :)
Yksinkertaisimmillaan kiitollisuuspäiväkirjaa voi kirjoittaa niin, että listaa vihkoon iltaisin aina kolme asiaa joista on kiitollinen. Jos kuitenkin vähän isompikin itsetutkiskelu kiinnostaa, kannattaa tutustua tähän Happiness Planneriin, sillä sen tehtävien avulla ajatuksissaan pääsee vähän vielä syvemmälle. Jos teillä ei ole kiitollisuuspäiväkirjaa, niin mitä jos ottaisitte ainakin 100 päivän haasteen itsenne kanssa, ja miettisitte iltaisin nukkumaan mennessä kolme asiaa joista olitte tänään kiitollisia? :) Ainakin on kiva nukahtaa hymy huulilla, ja ehkäpä elämässä alkaa huomata enemmän ja enemmän niitä mahtavia juttuja kun alkaa miettimään enemmän positiivisen kautta...? :)
Ootteko te kirjoittaneet kiitollisuuspäiväkirjaa? Jos olette, niin oletteko huomanneet sen vaikuttaneen positiivisesti itseenne ja ajatteluunne? :)
Ja pssst, vielä tällä viikolla on tulossa yksi Calm&Sparklen sponsoroima arvonta, jonka avainsanana on rentoutuminen... Kannattaa pysyä kuulolla. :)
* kalenteri saatu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)