Käsityövuosi 2016

Vihdoin sain tämä koosteen tehtyä, toivottavasti ei montaa juttua unohtunut kuvista. :) Nyt ois siis aika vihdoin koota yhteen mun viime vuoden käsityöni, että mitäs kaikkea sainkaan aikaan!

Vuonna 2016 minä...

Neuloin....

 (Kaikki postauksen kuvat saa isommiksi klikkaamalla kuvaa!)

13 paria naistensukkia ja 3 paria miestensukkia. Viisi paria sukista meni hyväntekeväisyyskeräykseen  Oulun veteraaneille. Kolme neulomaani sukkaparia olivat yhteisneulontaprojekteja, kaksi niistä muiden vetämiä ja yksi omani.

Sekä 8 paria vauvansukkia. Yhteensä siis neuloin 24 paria sukkia, tää luku oli yllätys mullekin nyt laskettuna. :D Taitaa olla kovin sukkavuoteni ikinä! Lähes tuplasin neulomani sukkamäärän edelliseen vuoteen nähden.

Ja neuloinhan minä sukkien lisäksi muutakin; kaksi vauvan myssyä, kahdet vauvan tumput, yhden vauvan neulepaidan ja yhden vauvan peiton.

Ompelin...

Vuonna 2016 ompelinkin paljon enemmän kuin edellisvuonna, ja pääasiassa ompelin vauvalle. :D Ompelin vauvalle unipesän, tilkkupeiton, reunapehmusteet sekä kehtoon että pinnasänkyyn, kolme vilttiä, kolme rapinalelua, vaunuverhon ja pehmusteet syöttötuoliin. Ompelin myös vauvalle pipon ja pienen huivin, kolmet vauvan pöksyt, kolme helistintä PaaPiin tee-se-itse- paketista, ja sohvatyynyt meidän olohuoneeseen. :)

Virkkasin, askartelin, tuunasin...

Virkkasin myös yhden peiton vauvalleni (tuohon siksak-peittoon on tulossa blogiin ohje ihan piakkoin!), mutta muutapa en tainnut virkatakaan koko vuonna. Askartelin myös jokusen kortin, tuttinauhoja ja purulelun, käsikorun, sekä viirinauhan ristiäisiin. Käsiteltiin myös meidän keittiön pöytä puuvahalla, ja isänpäiväksi painoin Juliuksen kanssa lahjoiksi paidat sekä papoille että Juliuksen iskälle.

Leivoin...

Vuonna 2016 myös leivoin paljon, yllä olevissa kuvissa osa leipomuksista. :) Julkaisin myös ohjeet blogissa marianne-suklaajuustokakkuun sekä mustaherukkajuustokakkuun.

Vaikka vauvavuosi oli kiireinen, kerkesin tekemään käsitöitä aika paljon. Siinäpä se mun "oma aikani" ja harrastukseni olikin. :D Ompelujutut painottuivat alkuvuoteen kun vauva ei vielä ollut syntynyt, samoin kuin isotöisemmät neulomukset. Syksyn aikana onkin sitten syntynyt lähinnä sukkia. :D

Uutena tekniikkana opettelin onteloneuleen, ja ekaa kertaa osallistuin yhteisneulontoihin neulomalla Taimitarhan joulukalenterisukat sekä Muita ihania - syyssukat. Järjestinpä ekaa kertaa yhteisneulonnan itsekin, kun suunnittelin Adventtisukat joiden ohje julkaistiin neljässä osassa aina adventteina. :)

Mun top 5 suosikkini viime vuoden käsitöistäni ovat ehkäpä pisarapeitto vauvalle, virkattu siksak-kuvioinen vauvanpeitto, Juliukselle neulomani McDreamy villapaita, unipesä vauvalle, ja jottei kaikki suosikit olis pelkkiä vauvajuttuja niin sanotaan viidentenä ne Adventtisukat. :)

Vuodelle 2017 puolestaan suurin tavoitteeni käsitöiden saralla on järjestää itselleni aikaa ompelemiselle, että ehtisin ommella vaatteita sekä itselleni että Juliukselle. :)

Hyvänmielen joulukalenteri - luukku 9

Mitäs jos yllättäisit tänä vuonna joulukortilla jonkun? Jos et lähetä joulukortteja yleensä ollenkaan niin lähetäpä nyt edes yksi kortti! Tai jos lähetät joulukortteja muutenkin, niin yllätäpä tänä jouluna kortilla joku jolle et yleensä joulukortteja lähetä - vanha ystävä tai joku sukulainen yllättyisi taatusti ja saisi hymyn huulilleen. :)

Isänpäivälahjat parhaalle isille sekä papoille

Painettiin Juliuksen kanssa isille ja papoille isänpäivälahjaksi paidat Juliuksen jalanjäljistä. Osa jalanjäljistä onnistui hyvin ja osasta tuli aika vauhdikkaita, kun pieni jalka innostui potkimaan, mutta ei se haittaa. :D Jalanjälkien painaminen onnistui kuitenkin yli omien odotusteni, lopputulos kun ois aivan hyvin voinut olla myös se että paidoissa ois ollut vaan maalia siellä täällä. Meni sitä maalia myös mun farkuille, mutta ne onneks puhdistui pesussa kun sitä väriä en luonnollisestikaan silittänyt kiinni kuten näille paidoille tein. Jalanjälkien lisäksi kirjoittelin paitoihin tekstit vapaalla kädellä kangastusseilla.

Paidat tuntui olevan kaikille mieluinen lahja. :) Papoille ostettiin paitojen kylkiäisiksi vielä rasiat vihreitä kuulia, jotka sattuu olemaan molempien pappojen suosikkeja.

Juliuksen isälle eli miehelleni hankittiin lisäksi kaunis ja hauska jääkaappimagneetti tekstillä, tämä on kooltaan postikortin kokoinen ja musta tosi ihana. :) Lisäksi ostin vielä t-paidan, jossa selässä on autorata; tarkoitus on siis että isi voi töiden jälkeen samaan aikaan sekä maata lattialla levähtämässä että leikkiä pojan kanssa, kun poika ajelee pikkuautolla paidan autorataa. Ihana idea ja kaunis toteutus! Ja koska meillä ei ollut vielä yhtään pikkuautoa, ostin paidan kanssa samaan pakettiin vielä pikkuauton, enkä mitä hyvänsä pikkuautoa vaan Lamborghinin. :D

Seuraavina vuosina Julius saa huolehtia isänpäiväkorttien askartelusta itse, mutta tänä vuonna minä autoin. Pikainen ja simppeli kortti syntyi vapaalla kädellä ja tusseilla samaan tyyliin paidan kanssa. :)

Juliuksella on kyllä hyvät miehenmallit elämään, kun on sekä maailman paras isi että maailman parhaat kaksi pappaa. <3

Sellaisia isänpäivälahjoja meillä, mitäs te hankitte omille iseillenne tai lastenne isille lahjaksi? :)

Yksivuotiaalle

Piktästä aikaa oon askarrellutkin, kun tein pari viikkoa sitten ensimmäistä syntymäpäiväänsä juhlivalle pojalle synttärikortin.

Kuva on the Hobby Housen valmiskuva, taustapaperi Flow- paperikirjasta ja lisäksi vain pätkä nauhaa sekä 3D-tarrapaloilla taustasta kohotettu kuva.

Simppeli kortti, mut tykkään näistä kortin väreistä tosi paljon, ja tuo kuva on niin söpö että ei tämä mielestäni muuta kaivannutkaan. :)

Vaaleanpunaista hääparille

Huh, onpas tullut pidettyä pitkä tauko blogista, kun edellisestä postauksesta on jo kymmenen päivää. Ollaan vietetty niin kiireistä lomaa, etten paljon ole koneella ehtinyt istua. Vaikka eipä näillä keleillä kannata juuri sisällä istuakaan, vaan nyt kannattaa nauttia kun vihdoin on lämmintä. :) Me ollaan oltu häissä, asuntomessuilla, parissa paikassa yökylässä, viikonloppu Kalevan kisoissa ja kestitty itse vieraita muutamana päivänä, nähty paljon sukulaisia, ja välissä hengähdetty vaan kotosalla - siinä meidän edelliset kymmenen päivää tiivistettynä. Kohta pakkaillaan taas auto täyteen, tarkoitus olis mennä pariksi päiväksi mökille nauttimaan kesästä ja lomapäivistä. :)

Satoja kuvia odottaa käsittelyä, mutta esittelenpä tässä välissä hääparille askartelemani onnittelukortin. :)

 
Papermanian kuviopaperia pohjalle, kuviollista hääaiheista kalvoa päälle, pitsiteippiä ja rykelmä kukkia. Alimmassa kuvassa vilaus myös osasta häälahjaa, jonka esittelen tarkemmin myöhemmin, kunhan ehdin käsitellä kuvat. :)

Oli kyllä niin ihanat häät! Sieltäkin mulla odottais käsittelyä vielä reilut 500 kuvaa, vaikka 380 kuvaa sain hääparille jo valmiiksi... :D  Melkoinen homma, mutta kuvat kannattaa kyllä käydä aina läpi. En käsittele kuvia sen suuremmin, mutta horisontin suoristus, rajaus ja väriensäätökin vievät paljon aikaa - lopputulos on vain paljon parempi kun ne viitsii säätää kuntoon ennen kuvien luovutusta tai käyttöä. :) Onko teillä tapana käsitellä tai säätää kuvia?

Jalanjälkiä

Äitienpäiväkortit pojan mummuille syntyivät tänä vuonna vauvan avustuksella - painettiin niihin nimittäin pikkuisen jalanjäljet. Jalanjälkien painaminen onnistui hyvin pojan nukkuessa, mutta kädenjälkiä ei sitten onnistuttukaan saamaan. Kokeiltiin kyllä, mutta pieni käsi puristui niin tiukkaan nyrkkiin että kädenjälkeä oli mahdotonta painaa paperille. :D No, jalanjälki riitti hyvin.

Kiva kun tästä jalanjälkiprojektista jäi itsellekin muisto siitä, kuinka pieni tuo jalka on ollut - sitä on kiva katsella ja verrata sitten vuosien kuluessa ja jalan kasvaessa. :)

Muistakaa ystäviänne

Kortti: Anna-Mari West

Ilman ystäviä iloista puuttuisi iso osa, ja murheet olisivat paljon raskaampia kantaa. Jaettu ilo on paras ilo; kun jotain ihanaa tapahtuu, täytyy se saada heti jakaa jonkun ystävän kanssa, sillä onhan yhdessä paljon kivempi iloita kuin yksin. Ystävän ilotkin tarttuvat; en ikinä ole kateellinen kenenkään ystäväni onnesta tai iloista, sillä eihän se ole minulta pois, vaan päinvastoin - ystävän ilo saa hymyn omillekin huulille. Kyllähän omakin päivä paranee, kun ystävä lähettää tekstarin että sai sen hakemansa työpaikan, tai soittaa ja iloitsee hyvin menneestä tentistä, tai vaikka siitä että onnistui leipomaan elämänsä parhaat korvapuustit.

En saata ymmärtää kateellisia ihmisiä, en ymmärrä miten joku voi toivoa läheisilleen jotain ikävää, tai haluta ottaa toiselta onnen pois. Minulle on opetettu jo lapsuudessa, että oikeat ystävät tunnistaa siitä, että he iloitsevat kanssasi aidosti kun onnistut, ja lohduttavat sydämestään silloin kun sille on tarvetta. Oikea ystävä ei kadehdi ystävänsä onnistumisia, eikä myöskään hylkää silloin kun toinen tarvitsee olkapäätä. Oikeat ystävät ovat rinnalla niin iloissa kun suruissa, olivat ne sitten pieniä arkipäivän asioita, tai elämän isoja tapahtumia. Oikeat ystävät tunnistaa siitä, että he järjestävät sinulle aikaa ja pitävät sinua tärkeänä.

Muistakaa ystäviänne kiireisen arjenkin keskellä, lähettäkää tekstari tai soittakaa pikapuhelu. Kiireen taakse on aina helppo piiloutua, mutta ei liene vaikeaa etsiä arjesta viisi minuuttia aikaa sille, että kysytte ystävän kuulumisia, tai lähetätte vaikka piristävän kuvaviestin? :) Aina ei tarvitse olla aikaa maratonpuhelulle tai pitkälle messenger- viestille kuukauden perinpohjaisista kuulumisista, mutta aina ehtii kirjoittaa yhden tekstarin vaikka bussipysäkille kävellessä. Että "Hei, olet ollut mielessä vaikka onkin ollut hurjan kiireistä, mitä kuuluu?".

Haastankin kaikki teidät lukijani käyttämään tänään viisi minuuttia siihen, että laitatte telkkarin pauselle tai annatte pyykkien odottaa vielä muutaman minuutin, ja laitatte viestiä ystävälle joka on ollut mielessä, mutta jonka kanssa ette ole ehtineet vaihtaa kuulumisia hetkeen. Voin taata, että teidän molempien päivä piristyy! :)

Joulukortit 2015

Joulukortit taitaa olla suurimmaksi osaksi saapuneet vastaanottajilleen, joten nyt olisi hyvä aika julkaista itse tekemäni joulukortit täällä blogissakin. :) Tänä vuonna en tehnyt kaikkia joulukortteja itse, mutta osan sentään.

Tein suunnilleen viitisentoista korttia, periaatteessa sarjatyönä mutta kuitenkin jokaisesta vähän erilaisen. Erilaista korteissa oli taustapaperi sekä erilaiset lumihiutaleet.

Kortit syntyi ruskeille korttipohjille. Koristeina käytin erilaisia JK Primecon taustapapereita sekä Prismasta bongaamiani kimaltavia lumihiutalekoristeita, sekä koholeimaamaani joulutervehdystekstiä, jonka nostin vielä taustasta koholle 3D- tarrapaloin.

Teittekö te joulukortit itse? Tai lähetettikö ylipäätään joulukortteja?

Helmiäisenhohtoinen kastekortti

Viikon takaisiin pienen pojan ristiäisiin tein toki kortin itse. Kuvassa näkyy vähän huonosti, mutta turkoosi taustakartonki on helmiäisenhohtoista, ja valkoiset jalanjäljet on koholeimattu eli embossattu taustaan. Mulla on jossain myös "Kastepäivänä" -leimasin, mutta sitä en löytänyt tähän hätään mistään, kun olisin halunnut senkin tekstin koholeimata. Täytyi siis turvautua tekstin suhteen ääriviivatarraan, mutta ihan hyvin sekin onneksi tähän korttiin sopi. Lisänä pätkä satiininauhaa ja helmitarroja.


Mun täytyis kyllä oikeasti saada siivottua mun askartelutarvikkeeni, kun kortin tekemisessä puolet ajasta kuluu milloin minkäkin leiman, lävistimen tai nauhan etsimiseen... :D

Pienelle

Viime viikonloppuna päästiin katsomaan alle kaksiviikkoista pientä poikaa, sekä samalla touhuamaan isosiskoksi tulleen kummityttömme kanssa. Oli niin ihana käydä, kiva päästä ihastelemaan vastasyntynyttä ja leikkimään rakkaan kummitytön kanssa. Vieläkin hymyilyttää viikonloppu kun sitä miettii. :)

Vauvalahjaksi pienelle pojalle vietiin velourhaalari, sekä sen väreihin sopivat neulomani sukat. Sukat neuloin Marin ihanalla ohjeella, näitä oli kyllä niin kiva neuloa että neulon taatusti samalla ohjeella lisääkin! Lankana konepestävä Novitan Nordic Wool ja puikot nro 3,5. Kuva sukista on taas sarjassamme "äkkiä räpsäisin ennen paketointia" ja sen on näköinenkin, mutta tällä mennään kun ei muutakaan ole. ;)

Korttikin on aika simppeli, hifistelyyn ei valitettavasti ollut aikaa eikä oikein inspiraatiokaan iskenyt, mutta halusin silti tehdä kortin itse. Reseptinä siis vähän kuviopapereita, vauvakorttiin sopiva tarra sekä kuvan kohottaminen taustasta 3D-tarrapaloilla.

Tekis mieli kirjoittaa tähän loppuun pieni valitusvirsi marraskuusta, pimeydestä ja synkkyydestä sekä siitä miten mahdotonta on kuvata mitään blogiin kun päivänvaloa ei pääse näkemään, mutta kyllähän te varmaan tiedätte ilmankin. ;) Tää on tämä jokavuotinen syksyn ja talven ongelma, kun käsitöitä kyllä valmistuu mutta ei tee mieli kuvata niitä, kun tietää ettei hämärässä kuvattu lopputulos vaan miellytä omaa silmää mitenkäänpäin. Täytyy siis vaan odotella vapaapäivää ja toivoa että silloin on valoisaa eikä synkkää... :D

Isälle

Miesten kortit on mun mielestä aina aika vaikeita tehdä, tai ehkä se johtuu siitä ettei mulla ole hirveästi leimakuvia jotka sopii miesten kortteihin. En myöskään osaa laittaa niihin paljoa koristuksia, vaan aika simppelillä linjalla yleensä mennään.

Niin nytkin; pari erilaista paperia, tarrakirjaimet ja taustasta 3D-tarrapaloilla kohotettu kuva saivat riittää. ;) Sommittelin tähän erilaisia nauhojakin, mutta lopulta tulin siihen tulokseen että yksinkertainen oli tälläkertaa paras. Turkoosi teksturoitu taustapaperi sentään toi korttiin vähän väriä. :)

Mun askartelupöytä ja tarvikeboksit kaipaisi kyllä kipeästi suursiivousta. Tällä hetkellä kaikki tarvikkeet on laatikoissa niin sekaisin, että askartelemisessa tuhrautuu hirveästi aikaa milloin minkäkin tarvikkeen etsimiseen, enkä silti aina edes löydä etsimääni. Tarvis tehdä jotain, että askartelu olis taas kivempaakin. Tää vaan on taas niitä hommia joita siirretään aina vain eteenpäin... ;)

Äideille

Ihanaa äitienpäivän iltaa kaikille äideille!

Me käytiin onnittelemassa meidän omia maailman parhaita äitejä, anoppeja ja mummua tänään, syötiin kakkua kolmessa kahvipöydässä, naurettiin ja halattiin monta kertaa. Ilmakin helli äitejä varsin lämpimällä ja aurinkoisella kelillä. Nyt alkaa oikeasti kesän lähestymisen tuntea jo täällä vähän pohjoisemmassakin; kun ruoho alkaa vihertää ja hiirenkorviakin on nähtävillä puissa - ihanaa!

Tällä kertaa en ehtinyt askarrella kortteja itse, mutta onneksi Anna-Mari Westin ihanat kortit pelasti. :) Omalle äidilleni valitsin kortin, jossa oli tosi kaunis teksti "Kiitos sinulle Äiti siitä, että juuri sinä olet minun äitini", sillä parempaa äitiä minulla ei voisi olla, ja sen halusin äitienpäivänä äidilleni kertoa.

Voittopotti

Mulla kävi kyllä mainio munkki, kun voitin Madam B.C -blogin arvonnasta ison pinon rakastamiani Anna-Mari Westin kortteja. Paketissa oli yhteensä 25 korttia ja viisi magneettia, ja itseasiassa Mariko oli sujauttanut lahjakassiin yllärinä mukaan myös liimaa, koristeteippejä ja söpön mittanauhan. :) Aikamoinen pussukka siis!

Ihana paketti! Oon näistä niin iloinen. :) Kaunista ja värikästä!

Jännittävää oli myös nähdä Mariko livenä, kun hain häneltä lahjakassia. On hassua tavata livenä ihminen jonka blogia on seurannut monta vuotta, mutta Mariko oli just niin herttainen livenä kuin blogissaankin. :) Usein sitä miettii että millaisia ihmisiä siellä ruutujen takana on, mutta kovin montaa en ole päässyt livenä tapaamaan. Harmi sinänsä koska olis kyllä kiva saada kasvoja ja ääniä blogimaailman tutuille. :) Vähän harmittaa kun multa jää tälläkin kertaa väliin myös Indiedays Blog Awards joka olisi nyt viikonloppuna, olis nimittäin niin kiva päästä joskus sinne paikalle, mutta ajankohta oli tälläkin kertaa mulle mahdoton. Ehkä ensi kerralla. :)

Ihanaa viikonloppua! Täällä ainakin paistaa aurinko. :)

Tässä ja nyt

Kortti: Anna-Mari West

Olla onnellinen tässä ja nyt, eikä aina odottaa jotain täydennystä onneen - siinä monelle tekemistä. Niin helposti saa itsensä kiinni ajatuksesta, että sitten kun... 

Kun oikeasti täytyisi oppia nauttimaan hetkestä ja löytämään onni kaikesta mitä itsellä on nyt. Olkaa onnellisia jo tänään, älkää odottako huomiseen! Hyvää alkavaa viikkoa! 

Pidemmällä kuin eilen

Tämän kun muistaisi. Pienetkin askeleet on tärkeitä!


Ihana kortti on Anna-Mari Westin.