Käsityömuistoja #3

Mulla oli pienenä sellaiset lasten pöytämalliset kangaspuut, joilla kudoin innokkaasti mattoja ja kaulahuiveja barbeille, olin varmaan kuusivuotias kun sain ne joululahjaksi. Olin niin innostunut kutomisesta, ja halusin päästä kutomaan myös ihan oikeita liinoja, että kakkosluokan jälkeiseksi kesäksi vanhempani kasasivat mulle mummuni kangaspuut piharakennukseen. Ja minähän innostuin; sinä kesänä syntyi aika monta iloisenväristä poppanaliinaa. ;)

Sain äidin ja mummon kuteita, mutta lisäksi käytiin äidin kanssa ostamassa mulle uusiakin Ellin puodista, ja sain valita värit ihan itse. Valitsin siis kaikki yhdeksänvuotiaan värisilmää miellyttävät pastelliset ja kirkkaat kerät; lilaa, persikanväristä, vaaleanpunaista ja mintunvihreää. Aika ennakkoluulottomia väriyhdistelmiä alkoi siis syntyä. :D

En muista montako liinaa sinä kesänä oikein kudoin, mutta aika monta, sillä annoin liinat seuraavana jouluna joululahjaksi niin mummuille ja papoille kuin kummeillenikin, ja toki äidillekin jäi pari, sekä yksi oman huoneeni pöydälle. Ensin kudoin menemään ihan tavallista raitaa, mutta jossain vaiheessa äiti opasti myös tekemään tuollaisia ylemmässä liinassa näkyviä koristeraitoja.


Nämä kaksi kuvan liinaa ovat siis äidillä tallessa edelleen, ja yksi liinoista on ollut kaikki nämä vuodet kummisetäni eteispöydällä; ilmeisesti kummisetäni siis piti lahjasta. :D Onhan nuo liinat aika hellyyttäviä, ja reunatkin on jopa yllättävän suorat ekoiksi kutomikseni liinoiksi.

Väriyhdistelmät vähän naurattaa, mutta ne onkin ehtaa yhdeksänkymmentälukua. ;)