5. syyskuuta 2016

10 asiaa mitä olen - mutta mitä ette ehkä minusta tienneet


Tiesittekin, että olen nainen, vaimo, äiti, maalta kotoisin, nykyinen oululainen, alle kolmekymppinen, käsillätekijä jne. Mutta olen paljon muutakin, ja ajattelin jakaa kanssanne nyt 10 asiaa joita olen, mutta mitä ette ehkä tienneet minusta. :)

1. Olen kova siivoamaan ja kova sotkemaan. Puuhailen paljon; teen käsitöitä ja touhuan, joten lankakeriä ja kaikenlaista tarviketta on milloin missäkin. Saan paljon epäjärjestystä kotona aikaan, mutta vastapainoksi käytän paljon aikaani myös kodin järjestelemiseen - ja silti musta tuntuu että koti pysyy siistinä vaan aina hetken. Ihailen niitä ihmisiä, joille voi mennä yllätysvisiitille ja koti on tiptop; me ei valitettavasti olla niitä ihmisiä. :D Lohduttaudun sillä että meillä näkyy elämä. :D Ja tarkennan vielä että pyritään kyllä pitämään koti perussiistinä, mutta kaikki tavarat on aina omilla paikoillaan vain mun haaveissani. :D



2. Olen äidinmaidonluovuttaja. Olen luovuttanut maitoa Oysille jo yli neljä kuukautta, ja aion jatkaa niin pitkään kuin saan. Oysilla on ollut kova pula äidinmaidosta, ja tällä hetkellä luovuttajilta otetaan vastaan maitoa maksimissaan puolen vuoden ajan. Tämä luovuttaminen on mulle tosi tärkeää, kun kerran oman täysimetetyn vauvan jälkeen maitoa riittää vielä muillekin - ja tuolla läheisessä sairaalassa on pieniä vailla tätä superfoodia niin toki haluan auttaa. Luovutus on tehty täällä kaupungin alueella asuville vieläpä niin helpoksi että maito haetaan kotoa asti ja siitä myös maksetaan ihan mukava korvaus, joten mulle on selvää että luovutan niin pitkään kuin mahdollista. Rahankiilto silmissä tähän hommaan ei kuitenkaan kannata ryhtyä, sillä luovuttamisesta on aika kova vaiva kaikkine pumpun keittelyineen, enkä tietenkään voi otta myöskään allergialääkkeitä heinänuhaani tai buranaa päänsärkyyn, kuten pelkästään omaa vauvaa imettäessä voisi tehdä. Ranteetkin on kovilla, kun molempiin käsiin tuumaa pumppailusta ja käsinlypsystä tulla jännetupen tulehdus... :D

3. Olen keräilijä. Lapsena keräsin niin kiviä, jääkiekkokortteja kuin servettejä ja teepussejakin. Nykyisin en aktiivisesti kerää mitään, mutta näköjään keräilen kuitenkin; esimerkiksi lankoja ja kankaita oon keräillyt kaapit täyteen. ;)



4. Olen Assistant Designer, ammattinimikkeeltäni siis. Suunnittelen kenkiä, reppuja, tuotepakkauksia, asusteita ja vaatteita - muun muassa siis, teen paljon muutakin sillä työnkuvani on tosi laaja. Vastaan myös vaatteiden istuvuudesta, mallikappaleiden sovituksista ja kaavamuutoksista, sekä ompelujäljestä - näin niinkuin tiivistetysti. Minulla on työssäni myös paljon vastuuta mainoskuvauksista; mallien buukkaus, kuvausvaatteet, kuvausrekvisiitta, kuvauspaikat ja tilanteet sekä niiden suunnittelu ovat kokonaan tai osittain vastuullani - tai olivat ennenkuin jäin mammalomalle.

5. Olen soittanut kannelta. Mulla on jopa oma kantele.



6. Olen aina ollut varma että haluan äidiksi. Se on ollut mulle aina se suurin haaveeni. Olen lapsesta asti mieltänyt itseni aikuisena ensisijaisesti äidiksi, olen siis ehdottomasti enemmän perhekeskeinen kuin urakeskeinen. Jos en olisi äidiksi ikinä tullut, se olis ollut mulle tosi kova paikka, ja olen todella onnellinen ollessani nyt äiti pienelle pojalle.

7. Olen aina ollut enemmän tee-ihmisiä kuin kahvi-ihmisiä, mutta viime aikoina siihen on tullut muutos. Oon juonut silloin tällöin kahvia jo muutaman vuoden, mutta nykyisin juon sitä päivittäin. Vielä ei olla siinä pisteessä että keittäisin itse itselleni kahvia juuri koskaan, mutta juon sitä mieluusti aina kun tarjotaan, ja ostan myös kahvilassa usein kahvikupin teen tai kaakaon sijaan. Juon kyllä silti sekä teetä että kaakaotakin usein, mutta kahvikin uppoaa mainiosti. En tiedä onko kahvinjuonnin lisääntymisellä yhteys äitiyteen ja univelkaan. ;)



8. Olen kausi-lenkkeilijä. :D Haluaisin olla se tyyppi, joka käy kolmesti viikossa juoksemassa ympäri vuoden ja vuodesta toiseen, mutta en vaan ole. Olen se tyyppi, joka kausittain innostuu lenkkeilystä, ja sit tulee kausia kun juokseminen ei nappaa tai en löydä sille aikaa. Aikaahan jokaisella on käytettävissään sama määrä, mutta usein priorisoin muita harrastuksia juoksemisen edelle, vaikka haluaisinkin olla paremmassa kunnossa - ja vaikka juoksemisesta tulee aina hyvä fiilis kun saa lähdettyä.

9. Olen keltaisen karatevyön omistaja. Harrastin yläasteella karatea, muistaakseni puolitoista vuotta. Siinä vaiheessa kaverini lopettivat, joten multakin se jäi vaikka harmittikin lopettaa.Yritin kyllä käydä yksin vielä kaverieni lopetettua, mutta sain aina parikseni itseäni kaksi kertaa isomman miehen, jonka kanssa heittojen opettelu oli aika haastavaa. Muutenkin olin siihen aikaan aika ujo, kuten nyt teinit yleensä, joten koien epämukavaksi jatkaa harrastusta ilman kavereita. Karatepuku keltaisen vyön kera kuitenkin pölyttyy edelleen kaapissa, ja muistelen tuota harrastusta lämmöllä. Treenit olivat kovia, mutta kehitystäkin tapahtui nopeaa.

10. Olen ajanut kuorma-autokortin.

Kuvituksena kuvia yhden päivän herkkuhetkeltä, senhän jo tiesittekin, että olen aika perso makealle, ja varsinkin suklaalle. ;)


Muun muassa kaikkea tuota ylläolevaa minä olen. Millaisia te ootte? Kertokaahan joku fakta itsestänne kommenttiboksiin! :) Haastan myös muut bloggaajat kertomaan blogissaan itsestään kymmenen uutta asiaa siitä millaisia olette.


12 kommenttia:

  1. Oli tosi mielenkiintoista lukea sinusta. Pelkän kuvan perusteella ei olis uskonut, että omistat keltaisen karatevyön.
    Kiitos tämä haastee vois olla mielenkiintoinen, pitäiskö ruveta huomenna kirjoittamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoita ehdottomasti sunkin faktat, olis kiva lukea! :) Ja kiva että tykkäsit postauksesta, ja löysit yllättäviäkin kohtia. :)

      Poista
  2. Ai niin se fakta.......olen järjestyksen ihminen.

    VastaaPoista
  3. Yllätyin ammattinimikkeestäsi, vaikka kyllähän bloginsi kuvista näkyy kuinka taidokas olet! Uskon sinun sopivan siihen ammattiin täydellisesti!

    Oma faktani: Olen todella koti-ihminen, nautin kotona olemisesta, kokkaamisesta, leipomisesta ja kotitöistä. On ihanaa pitää maailman parhain paikka puhtaana ja kotoisantuoksuisena, vaikka neuleprojektit ovatkin sohvapöydällä usein levällään. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että näistä faktoista löytyi yllätyksiä! :) En oo työtäni tuonut juuri täällä blogissa esiin koska haluan pitää tän blogin mun vapaa-ajan harrastuksenani, ja pitää työ-minäni tästä erillään. :) Mutta voihan tuota nyt vähän raottaa että mitä oikein työkseni teen. :) Kiitos kauniista sanoistasi!

      Mäkin oon kyllä kotonaviihtyjä, tarvitsen sitä kotonaoloilua kun ei ole mikään pakko lähteä koko päivänä mihinkään vaan saa olla vaan kotona - mutta vastapainoksi kaipaan kyllä myös menoja silloin tällöin. :) Ja mustakin ois ihanaa jos koti ois aina siisti ja tavarat paikoillaan kun kotona niin paljon ollaan, puhtaudesta pidän kyllä kiinni mutta epäjärjestystä valitettavasti löytyy... :D

      Poista
  4. Kiinnostavia faktoja! Pitää katsoa, keksisinkö itsekin vielä itsestäni jotain juttuja, joita en ole blogissa esille tuonut. Miten olet päätynyt kuorma-autokortin ajamaan? Minulla onkin auton ajokortin ohella sekä moottoripyörä- että traktorikortti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla että tää postaus kiinnosti. :) Tee ihmeessä blogiisi samanlainen postaus! Oon maatilan tyttö, joten kuorma-autokortti tuli ajettua siksi että vanhemmillani on kuorma-auto, ja koin sen järkeväksi kun sen niin näppärästi sai ajettua samalla kun ajoi henkilöautokortin - vielä silloin siis, nythän lait on muuttuneet. :) Mopokorttikin löytyy, ja traktorikorttikin oli tarkoitus silloin aikanaan hankkia mutta se jäi jostain syystä hankkimatta, vaan eihän sitä traktoria kortilla ajeta vai miten se meni... :D

      Poista
  5. Vau, monta yllättävää faktaa! :) Tuo äidinmaidon luovutus on kyllä todella arvokas juttu! Sun pitää alottaa karate uudelleen sitten, kun on poika sen verran iso, että saat siitä kaverin! Oulussahan karateseurassa on ryhmiä, jotka on tarkotettu äidille/isälle ja lapselle yhtäaikaa :)

    Ja se fakta? Hmm. aasinsiltana karatesta, mun kaapissa pölyttyy oranssi kickboxing-vyö :D (meneeköhän värit kuinka erilailla karatessa ja potkunyrkkelyssä?) Kaikki seuran vaatteet ja suojavälineet olen myynyt pois, mutta vöistäni en luovu, niiden eteen piti tehdä kovasti treeniä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiva jos löytyi yllättäviä faktoja! :D Sunkin fakta yllätti mut! Ja aion kyllä oman karatepukuni ja vyöni myös säästää muistona, vaikka ei ikinä tulisi enää palattua harrastuksen pariin. Mutta tuohan vois kyllä myös olla hauska yhteinen harrastus pojan kanssa sitten isompana!

      Poista
  6. Olet tosi monitahoinen nuori nainen, äidinmaidonluovuttajasta kuorma-autokortin haltijaksi. Mutta kirjoituksistasi huomaa, että puuhaat paljon. Tätä blogia lukee mielellään. Se on niin elämää täynnä. Tsemppiä ja jaksamisia sinulle silloin kun pieni poikasi kipuilee.
    Pari asiaa itsestäni. Ikäni alkaa kutosella. Olen verenluovuttaja. Itse joskus vauvana pysyin elämässä kiinni, kun rhesus-lapsena sain verensiirron. Siksi olen vastavuoroisesti halunnut auttaa muita.
    Rakastan merta ja veneretkiä ulkosaaristoon. Yksi ihana tuoksu on meren suolainen haju. Siihen on sekoittunut levän ja kalan tuoksua.
    Hyvää syksyn jatkoa ja toivotaan aurinkoisia syyspäiviä. Mitkä värit meillä silloin onkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla että tykkäät! :) Ja eiköhän jokainen meistä ole aika monitahoinen, kaikissa on puolia ja asioita joita ei päällepäin arvaisi tai joita ei ystävästäkään tiedä. :)

      Kiva kuulla asioita sinustakin, mielenkiinnolla luin. :) Verenluovutus on tosi hieno juttu! Itsekin oon jo vuosia miettinyt että pitäisi käydä luovuttamassa verta, mutta mua pelottaa luovuttaa niin iso määrä verta kerralla kun mulla tulee herkästi huono olo verikokeissakin jos otetaan useampi veriputkilo. Täytyisi joskus selvitellä ja vaikka koittaa että pystyisinkö luovuttamaan verta pyörtymättä :)

      Ihanaa syksyä sinullekin!

      Poista