Pöytä koreana

Nyt ehdin vihdoin käymään vähän synttärikuvia läpi, ja tekemään tarjottavista postausta. Elämä on kyllä melkoisen kiireistä tällä hetkellä, tuntuu että päivät vilistää enkä ehdi mukaan. :D Mutta ehkä se tästä jossain vaiheessa vähän taas rauhoittuu.

Tältä näytti siis tarjottavat Juliuksen yksvee juhlissa. :)

 
Täytekakkuna tekemäni suklaakakku, jonka välissä suklaatäytettä, lemon curdia sekä sitruunatäytettä.  Päällä sitruunatäytettä ja suklaaganache, sekä keko karkkeja ja tietenkin kynttilä. :) Sitruuna kyllä sopi hyvin yhteen suklaan kanssa, ja toi kakkuun kivasti raikkautta - muutenhan tuo oli melkoisen makea ja suklainen pläjäys.

Lisäksi tarjolla oli kahdenlaisia keksejä. Molemmissa kekseissä itse keksit oli tällä ohjeella, ja ykköset kuorrutin glitterkoristelugeelillä, ja pyöreisiin kekseihin tein kuorrutteen vihreällä elintarvikevärillä marmoroidusta vaahtokarkkimassasta, ja koristelin sulatetuilla candy meltseillä sekä sokerikoristeilla. Noita sokerikoristeita oli muuten vuosi sitten Juliuksen ristäiskakun kukissa keskustoina. :)

Tein makeaksi herkuksi myös riisisuklaamakeisia, joihin ohje lyötyy täältä. Tein makeiset pieniin paperivuokiin, ja ne olikin just sopivankokoisia. Näitä riisimuromakeisia meillä oli aina lapsuuden synttäritarjoiluissa, joten halusin tehdä niitä nyt omankin pojan synttäreille. :)

Äitini halusi myös leipoa, joten hän toi tarjolle kinkkupiirakka, suolaisia sarveja sekä pullia, joissa oli ihana suklaatoffeetäyte. Mun oli tarkoitus tehdä myös juustokakku, jonka koristeeksi tuo traktori oli tarkoitettu - mutta koska vierasmäärä pieneni niin pieneksi niin jätin juustokakun tekemättä. Traktori pääsi sitten vain pöytään koristeeksi lastinaan minivaahtokarkkeja. :D Traktori ei tietenkään ollut ollut leikeissä, ja pesin sen hyvin ennen karkkien kyytiin lastaamista. :)

Väriteemana tarjottavissa oli pastelliset sävyt; limenvihreä, keltainen, minttu ja vaaleanpunainen. :) Sellaiset tarjottavat siis pojan ekoilla synttäreillä! Maistuisko?

Onnellinen pulla + muita herkkuja

Arvostelukappale kirjasta saatu kustantajalta 

Kirjallinen hyviksi havaittuja reseptejä ja reseptien lomassa yhdeksän suomalaisen eturivin kirjailijan kirjoittamaa tekstiä, joita voi lukea vaikka pullien paistumista odotellessa, eikö kuulosta hyvältä? :)

Sain arvostelukappaleen Onnellinen pulla -kirjasta, joka on hauska yhdistelmä reseptejä  ja eri kirjailijoiden kirjoittamia kertomuksia leipomisen maailmasta. Kirjalla tuetaan Naisten Pankin toimintaa, ja reseptit onkin koottu Naisten Pankin ystävien ja vapaaehtoisten lempiresepteistä. Kertomuksia kirjaan ovat puolestaan kirjoittaneet Tuomas Kyrö, Katja Kettu, Rosa Liksom, Kati Tervo, Matti Rönkä, Jukka Itkonen, Riina Katajavuori, Tommi Melender ja Hannu Väisänen.

Kirjan toimittaneet Reetta Meriläinen ja Johanna Pentikäinen kirjoittavat kirjan esipuheessa, että harva asia herättää yhtä riemukkaita tunteita kuin vastapaistetun leivän tai pullan tuoksu. Oon täysin samaa mieltä! :) Lapsenakin riemu repesi jos koulusta kotiin tullessa jo ovelle tuoksui tuore pulla tai sämpylät; kyllä lähti ulkovaatteet päältä vikkelään ja askeleet vei suorinta tietä keittiöön. Leivonnaiset juhlistaa tärkeät juhlat, ja toisaalta ne tuovat iloa myös arkeen. Pitkän työpäivän jälkeen on kiva kaivaa pakastimesta pala piirakkaa kahvin seuraksi, ja kyllähän kaikkia onnistumisia juhlistetaan kakkukahvein. Onnellinen pulla- kirjasta löytyy reseptejä niin arkeen kuin juhlaankin, suolaisista makeisiin. Monta tuttua perinteikästä leivonnaista, mutta myös paljon uusia tuttavuuksia mahtuu näihin kansiin. Vielä en ole ehtinyt mitään kirjasta leipomaan, mutta monta reseptiä oon jo merkannut itselleni muistiin kokeilua odottamaan. Kirjailijoiden teksteistäkin oon lukenut jo useamman, aloitin tietysti yhden lempikirjailijani Tuomas Kyrön tekstistä.

Kirjan tukema Naisten Pankki on vuonna 2007 perustettu suomalainen vapaaehtoisten verkosto, joka edistää naisten yrittäjyyttä, koulutusta ja toimeentuloa kehittyvissä maissa.

Kymmenittäin reseptejä ja yhdeksän kirjailijan kirjoittamaa tekstiä reseptien lomassa, varsin mielenkiintoinen ja uudenlainen teos siis! :)

Yksvee

Meillä vietettiin nyt viikonloppuna synttäreitä, Juliuksen ensimmäisiä. :) Ihan uskomatonta miten nopeasti vuosi on vierinyt, vastahan tuo poika oli pieni tuhiseva nyytti - ja nyt meillä on jo touhukas taapero. Vuosi sitten tähän aikaan oltiin vielä sairaalassa, ja opeteltiin uudenlaista elämää yhdessä. Mun viikonloppu on kyllä mennyt muistellessa vuodentakaista, ja ihmetellessä että missä välissä tuosta pojasta onkin kasvanut jo noin iso. Haikeaa että vauvavuosi on jo takana, mutta tääkin on ihana vaihe kun joka päivä poika oppii ja hoksaa kaikkea uutta. :) Pojasta tuli niin ison pojan näköinenkin, kun käytiin parturissa viikko sitten. Sinne jäi pitkästi vauvakiharoita parturin lattialle, mutta kyllähän tuo tukka siistiytyi. :)

Perjantaina, eli maaliskuun viimeisenä päivänä oli pojan oikea syntymäpäivä, mutta juhlia vietettiin nyt viikonloppuna. Ajatuksena oli alunperinkin pitää pienet juhlat lähipiirille, mutta erinäisten peruutusten; sairastumisten, töiden ja muiden menojen takia juhlat pieneni vielä paljon entisestään. Tosi harmi kun niin harva pääsi juhlimaan, mutta oli meillä silti juhlafiilis, ja oltiin onnellisia että osa vieraista pääsi meidän kanssa Juliusta juhlimaan. :) Tarjottavat oli hieman ylimitoitettu vierasmäärälle, mut onneksi on pakastin ja tulevalle viikolle tulossa monta kyläilijää. :D

Postaan juhlien tarjottavista vielä paremmin, kunhan saan käytyä kuvat läpi. :)

Ihanaa sunnuntai-iltaa!

Kevätvaatetta Noshin uutuuskankaista

Yhteistyössä NOSH / Kankaat saatu

Sain valita ommeltavakseni kankaita Noshin kevään uutuuskankaista, ja niistä syntyikin kivasti vaatteita Juliukselle. Viikonloppuna järjestin sitten pitkästä aikaa ompeluaikaa itselleni, ja hurauttelin käyttövaatteita pojalle seuraavissa koissa. Oli niin kivaa, ja olin niin hyvällä tuulella kun pääsin ompelemaan, että nyt aion oikeasti alkaa järjestää taas tälle harrastukselle enemmän aikaa. Eihän se vaadi kuin sen, että käytän pojan päikkäriaikoja vaikka pari kertaa viikossa ompelemiseen sen sijaan että siivoan ja teen kotitöitä silloin.

Valitsin kankaita, jotka sopi yhteen - jotta saan kerrankin ommeltua yhteensopivia settejä. Onnistuinkin tuossa setti-ajattelussa, sillä mielestäni näitä kaikkia voi käyttää yhtä aikaa ja yhdistellä keskenään kivasti. Paitsi pesukarhuhousuja ja pesukarhupaitaa en yhdistäis päälle yhtä aikaa, sillä ne näyttäis yhdessä pyjamalta mun silmissäni.

Oli selvää, että halusin nyt ainakin kokeiltavakseni paljon puhuttua pippuricollegea, jossa muuten on ihan mahtavaa tuo extraleveys (240 cm!); lyhyestäkin palasta saa siis aikaiseksi vaikka mitä. Mä aion seuraavaksi tehdä siitä ainakin vielä collegepaidan pojalle, kaavakin on jo piirrettynä. Bodyjahan meidän poika vielä käyttää, mutta bodyjen ompelemisen kanssa mulla on vähän vielä rimakauhu, joka täytyy ensin selättää ennenkuin uskallan kajota näin ihaniin kankaisiin bodyja ommellakseni... :D

Housuja hurautin heti kolmet, kaavana kaikissa Ottobren Streaky Legs (1/2015) koossa 80. Kankaat vasemmalta oikealle: harmaa jersey keltaisilla resoreilla, musta pippuricollege mustavalkoraidallisin resorein, ja keltainen pesukarhukuosinen jersey harmailla resoreilla. Peruspöksyihin saa muuten kivasti ilmettä pienillä jutuilla; merkeillä, taskuilla tai efektivärisillä tikkauksilla. Mustiin pöksyihin tein haarasaumaan hunajakennotikkauksen valkoisella langalla, ja taskun tein resorista omalla kaavalla.

Paidan kaava on PaaPiin kaavakirjasta, Myyry-paita koossa 86. Se on vielä iso pojalle, mutta teinkin tän enemmänkin kesää ajatellen. Piposta tein kaksivärisen, niin että toinen puoli on pesukarhukuosia ja toinen harmaata. Ei siis käntöpipona, vaan ihan vaan toinen puoli toista kuosia - musta tää on hauska niinkin. :) Pipon kaava on muuten myös PaaPiin kaavakirjasta, pienin koko eli XS. Iso se vielä pojalle on, mutta eiköhän sekin mee sit kesällä.

Koska pipoja tarvii aina, tein Juliukselle vielä toisenkin pipon. :D Valkoraidallinen joustocollege kaksikertaisena, samalla PaaPiin pipokaavalla mutta ilman saumanvaroja jotta koosta tuli vähän pienempi. Tuubihuiviin otin mittoja yhdestä Juliuksen käytössäolevasta tuubihuivista, ja hurautin sen kaksinkertaisesta joustocollegesta (ulkopuoli valkoraidallista ja sisäpuoli mustaa). Koristeeksi pienet pätkät vihreää satiininauhaa tuomaan vähän ilmettä. :)

Erilaisilla nauhoilla, merkeillä ja yksityiskohdilla saa kyllä helposti kivaa piristettä vaatteisiin. :)

Rakastan kyllä näitä Noshin kankaita, ne on niin pehmeitä ja laadukkaita, ja mun kokemukseni mukaan pysyy pesuissa hyvänä. Superina extrana tuo, että monet Noshin kankaat on erikoisleveitä. Pippuricollegen extraleveyden tiesin jo tilatessa, mutta esimerkiksi pesukarhujerseyn kankaan leveys tuli mulle kivana yllärinä (siis yllärinä siksi etten hoksannut tilatessa katsoa leveyttä) jonka huomasin vasta kangasta leikatessa. Sekin on nimittäin 190 cm leveää, joten sitäkin jäi vielä esimerkiksi yhteen paitaan vaikka tein jo yhdestä leveydestä housut, paidan ja pipon. :)

Sinivalkoisia minisukkia

Kirjoittelin joulun alla jo neulojien villasukkakeräyksestä, jossa neulotaan satavuotiaan Suomen kunniaksi sinivalkoiset villasukat kaikille juhlavuonna syntyville vauvoille. Mun alkuperäinen ajatukseni oli neuloa sukkia iso läjä, mutta nyt täytyy varmaan nostaa kädet pystyyn ja todeta että en vaan taida ehtiä neuloa enempää kuin neljä paria tähän keräykseen. No, jokainen pari on tärkeä, joten oon tyytyväinen että ehdin neuloa edes nämä. :)

Lisätietoa projektista löytyy facebookin Villasukkakeräys juhlavuotena syntyville- ryhmästä, tai projektin nettisivuilta. Tempaus on saanut hurjan suosion, ja alunperin koko vuoden projektiksi ajateltu sukkakeräys valmistunee jo kevään aikana. :) Hieno juttu, että neulojat on innokkaita osallistumaan hyväntekeväisyyskeräyksiin! Vielä ehtii mukaan neulomaankin, jos intoa riittää. Sukkia saa siis neuloa ihan vapaasti omalla mallilla, kunhan ne ovat vastasyntyneen kokoisia ja väreiltään sinivalkoisia, muut ohjeet löytyy tuolta projektin sivuilta.

Omat neljä pariani neuloin Novitan seiskaveikasta. Lippusukkien kuvion löysin tuolta Villasukkakeräyksen facebook-ryhmästä, mutta muut on omasta päästä neulottuja. Nämä neljä paria matkaavat Oysiin, jossa itsekin oman poikani lähes vuosi sitten synnytin. :)

Onko lukijoissa ketään joka olisi jo tänä vuonna vauvan (ja sitä myötä sinivalkoiset sukat) saanut? :)

Olipahan viikko

Tuli pidettyä viikon blogitauko vähän vahingossa, mutta täällä ollaan taas. Melko tapahtumarikas viikko on takana - hyvässä ja pahassa. Viikkoon on mahtunut muun muassa...

... Touhua ja touhua. Meidän päivät on tällä hetkellä tosi touhukkaita ja vauhdikkaita, kun parin viikon päästä vuoden täyttävä poika huolehtii kyllä siitä että päiväohjelma on niin sanotusti täynnä. :D Ei oo paljon tarvinnut ompelukonetta käynnistellä tai sukkapuikkoja etsiskellä viime viikkoina, kun sellaiselle harrastustoiminnalle ei kertakaikkiaan oo päivissä aikaa. :D Mutta ihanaa kun poika kasvaa ja kehittyy, ja on aktiivinen!

... Ikäviä uutisia työrintamalta. Tulevaisuus meni uusiksi ja olo on aika tyhjä. Elämä jatkuu ja asioilla on tapana järjestyä, mutta kyllähän sitä pää on aika pyörällä varmaan hetken, kun suunnitelmat meni ihan uusiksi. On asioissa onneksi (lähes) aina ne valoisatkin puolensa kunhan ne löytää ja näkee, niin tässäkin. Täytyy keskittyä niihin, koska muille asioille ei mitään voi.

... Extempore-reissu Vuokattiin viikonlopuksi. Teki niiiiin hyvää! Oli ihan älyttömän mukava reissu, ja tuntui kunnon lomalta vaikka ei ehditty olla edes kahta vuorokautta perillä.

... Ensimmäiset hiihtolenkkini moneen moneen vuoteen. En oo varma että vierähtikö tässä viisi vai kenties kuusi vuotta hiihtämättä välissä, mutta viikonloppuna hiihdin kaksi lenkkiä, ja huomenna ois tarkoitus mennä taas ladulle. :) Ja parasta oli se, että päästiin hiihtämään molemmat hiihtolenkit miehen kanssa yhdessä! Oli nimittäin eka kerta Juliuksen syntymän jälkeen kun poika oli hoidossa niin että oltiin miehen kanssa kahdestaan jossain. :D

... Ihanaa kevätaurinkoa! On pulkkailtu ja vaunulenkkeilty, nautittu ulkoilmasta ja valoisista päivistä.

... Kirppispöydän pitämistä ja muutenkin kaappien siivoilua. Kirppiksessä ja vaatteiden/tavaroiden myymisessä on aina aika kova homma, mutta tulee kuitenkin hyvä fiilis kun sen saa tehtyä - saa turhaa tavaraa kaapeista viemästä tilaa, tavaraa kiertoon ja vähän myös rahaa.

... Koko tunnekirjo surusta, kiukusta ja ärtymyksestä iloon ja onneen. Melkoinen viikko!

Ensimmäiset sanat muistiin

Yhteistyössä Kiddex 

Meillä vielä odotellaan yksitoistakuisen Juliuksen ensimmäisiä sanoja. "Juttua" kyllä tulee paljon, mutta ei vielä ymmärrettävien sanojen muodossa, ja ei se mitään - ehtiihän sitä. :) Aika hyvin poika jo tapailee tiettyjä tuttuja sanoja ja niiden äänteitä, toistaa ensimmäistä tavua perässä ja niin edelleen, joten ei varmaan kauaa mene kun sanoja alkaa tulla. Täällä siis jännitetäänkin sitä, mahtaako ensimmäinen sana olla äiti, isi, mummu, pappa, auto, lamppu vai ehkä kakka. :D

Mullahan on siis Juliuksesta kolme (Joo-o... :D) vauvakirjaa joita täyttelen, ja haluan kirjoittaa mahdollisimman paljon muistoja talteen. Oma pää on univelan ja hormonihuurujen takia niin hattaraa että muisti toimii erittäin pätkien, joten on hyvä kirjata asioita, tapahtumia ja tärkeitä virstanpylväitä muistiin heti. En kuitenkaan kohta enää muuten muista että milloinkas meillä lähdettiinkään ryömimään tai kävelemään tukea vasten, saati sitten sitä milloin poika sanoo mitäkin hauskaa. Oonkin ihan innoissani Kiddexiltä saamistani Milestone The Original Mini Cards- korteista, joihin voi kirjata ylös lapsen sanoja ja lausahduksia. Kortteja on paketissa 100 kpl, joten aikamoisen määrän lauseita ja hauskoja juttuja saa kirjattua ylös kauniisti ja kätevästi. :)

Idean lisäksi tykkään tosi paljon myös korttien ulkonäöstä. On hauska että korteissa on kuvia myös esimerkiksi autoista, polkupyöristä, eläimistä, hedelmistä ja erilaisista hahmoista - voi vaikkapa kirjoittaa kitaran kuvalla varustettuun korttiin lapsen ensimmäisiä lauleluja tai rallatuksia, ja hedelmien kuvilla varustettuihin kortteihin ensimmäisiä ruokiin liittyviä sanoja mitä poika sanoo. :)

Ostin Juliukselle jo ennen syntymää myös  Milestonen Baby Cards - kortit, ja oon tykännyt niistä tosi paljon. Oli siis kiva ylläri kuulla että Milestonella on tällaisetkin kortit sanojen ja lauseiden muistiinmerkkaamista varten. Kortit säilyy kätevässä rasiassa, josta on helppo napata aina yksi kortti ja kirjoittaa hauska juttu muistiin heti, ja sujauttaa se sitten takaisin rasiaan.

Mietin, että laiskalle vauvakirjan täyttäjälle nämä kortit toimis vauvakirjan asemastakin, kun jokaisen tärkeän etapin kirjoittais yhteen korttiin - näissähän on siis vain luovuus rajana miten näitä käyttää. :) Tässäpä muuten loistava vinkki vauvalahjaksikin, olis varmasti tykätty! :)

Valuva suklaakakku

Oon jo pitkään halunnut testata valuvaa suklaaganache-päällistä kakkuun, joten nyt perjantain vieraille tekemääni kakkuun testasin sitä. Juhlittiin kutienkin meidän perheen kolmet synttärit kerralla, joten täytyihän kakku olla.

Jännitin tuota ganachea että mitenhän valumat onnistuu, ja onneksi onnistui paremmin kuin odotin, vaikka ei täydellinen olekaan. Harmi kun kakusta ei tullut otettua sisältä kuvaa, sillä sisäkerroksetkin kerrankin onnistui niin että ne oli tasakorkuisia ja nättejä. Kakussa on siis suklaapohja (pieni vuoka, joten kahden munan kakkupohja riitti) jonka leikkasin kolmeen osaan. Alemmassa välissä on vadelmatäytettä ja ylemmässä välissä suklaatäytettä tummasta suklaasta. Vadelma kivasti raikasti suklaisuutta ja makeutta, jota muuten kyllä kakussa riitti.

Kakun päällystin tuolla samalla vadelmatäytteellä, sillä halusin kakkuun vaaleanpunaisen pinnan, ja enemmän vadelmanmakua. Tasaisempi pinta olis varmasti tullut jollain muulla päällystäen, sillä tuo vadelmatäyte ei ollut sileää. Muuten tein kakun valmiiksi jo edellisenä iltana, ja suklaaganachen sitten vasta tarjoilupäivänä. Koristeeksi heitin keon suklaakonvehteja - nämä konvehdit ei ollut kaunempia mahdollisia kun nämä myytiin pussissa, kannattaa jatkossa valita ihan konvehtirasia niin suklaiden pinnat on kauniimpia, mitä en tietysti kaupassa hoksannut ajatella.

Herkullinen kakku kuitenkin tuli, ja tykkäsin tuosta ganachen ulkonäöstä - joten sitä tulee varmasti käytettyä kakkujen päällä jatkossakin. :) Ehkä jo pian koittavilla 1-vuotissynttäreillä... :)